Se tunne kun löydät viimeinkin kampaajan, joka ei smalltalkkaa väkisin
Aivan parasta.
Muutin uudelle paikkakunnalle pari vuotta sitten, ja nyt vasta täältä löysin ihanan kampaajan, joka tekee kaunista jälkeä ja ei tarvitse jaaritella penkissä vaivaantuneesti turhia. Tietysti normaalit kanssakäymiset ja mitä tehdään, myös tietysti työn aikana mitä aineita käytetään ja otanko jotain lisähoitoja ym. ja tämä on hänellekin ollut alusta asti luontevaa ja otti vakiasiakkaakseen.
Ihanaa kun voi sen 3 h voi muuten vain oikeasti nauttia, lukea kirjaa tai pahimmassa työkiireessä vastailla sähköposteihin työajan ulkopuolella. Jos on aikaa niin vain olla hiljaa. Työni on todella kuormittavaa henkisesti ja hyvin ihmisläheistä, inrtoverttiyteen taipuvana kampaamokäynti on iso hengähdyshetki, jos voi vain olla. Meinaan monesti nukahtaa muutenkin kampaajan penkkiin, ihanan rentouttavaa kun joku koskee päänahkaan ja hiuksiin.
Miksi kampaamokäynnin pitäisi olla jokin sosiaalisuuden multihuipentuma? Kiva toki, jos haluaa hölistä koko käyntinsä ajan, itsekin jaksaisin ehkä sen 20 min hiustenleikkuun, mutta tuo 3h on kiva jo ajatella etukäteen rentoutumishetkenä eikä minään väkisinsmalltalkkaamisen maratonina :D
Kokemuksia? Painajaismaisia tai yhtä kivoja kuin mulla? Vai onko kampaajan hiljaisuus ollut painajaismaista?
Kommentit (15)
Minulta yksi kampaaja kysyi, että olenko suuttunut kun en halua jutella? Minä yritin sopertaa, että haluan vain nauttia ihanasta tunteesta, joka jäi kun päänahkaa hierottiin hiuksia pestessä.
Miksi kaikki kiva edes pitäisi pilata turhalla höpinällä? Minulle tulee todella vaivaantunut olo kun joudun olemaan muka jotain mieltä TV-ohjelmista, joita en katso. Sitten kun sanoo, ettei ole tapana seurata TV-ohjelmia niin menee kampaajan suu viivaksi ja kulmat kurttuun.
On ok, että ala on kuin luotu ekstroverteille mutta heidän pitäisi pystyä ammattilaisina kunnioittamaan asiakkaan toivetta olla vaikka sitten hiljaa omissa ajatuksissaan.
Ainakin ap tuottaa paljon tekstiä kertoessaan asioita.
Mutta asiaan, olen huomannut, että näin vanhemmiten kun istuu alas ja puhuu vain pakolliset eikä juttele, ei toinenkaan osapuoli juttele. Se on niin yksinkertaista. Minäkin viihdyn kampaajalla puhumatta.
Missäpäin? Olen etsinyt sellaista koko elämäni.
Vierailija kirjoitti:
Minulta yksi kampaaja kysyi, että olenko suuttunut kun en halua jutella? Minä yritin sopertaa, että haluan vain nauttia ihanasta tunteesta, joka jäi kun päänahkaa hierottiin hiuksia pestessä.
Miksi kaikki kiva edes pitäisi pilata turhalla höpinällä? Minulle tulee todella vaivaantunut olo kun joudun olemaan muka jotain mieltä TV-ohjelmista, joita en katso. Sitten kun sanoo, ettei ole tapana seurata TV-ohjelmia niin menee kampaajan suu viivaksi ja kulmat kurttuun.
On ok, että ala on kuin luotu ekstroverteille mutta heidän pitäisi pystyä ammattilaisina kunnioittamaan asiakkaan toivetta olla vaikka sitten hiljaa omissa ajatuksissaan.
Minullekin kampaajat olleet aina suuttuneen oloisia, mikäli kohteliaasti vastailen ensin vaan lyhyesti ja sitten en ollenkaan kun keskityn lukemiseen. Mullakin kirja aina kampaajalla ap. Tylsästi voisi ajatella, etten maksa puhumisesta vaan siitä itse työstä..
Vierailija kirjoitti:
Missäpäin? Olen etsinyt sellaista koko elämäni.
Itse käyn Klipsi-nimisessä kampaamossa, ja siellä kaikki kampaajat ovat vaienneet, kun minä olen vaiennut. 3
Voi mistä itsekin löytäisi tällaisen. Ainakin Hkin kampaajat järkiään aivan kamalia ellei halua jollekin elämäänsä k*piintyneelle sivukujan Pirkolle mennä nyrhittäväksi... onnesi nyt koronan ja etätöiden takia voinut venyttää taas 6 kk kampaajakäyntiä ja kynnys kasvaa kun tukka on kuin petolinnun perse ja voin kuvitella sen se kampaajan ilmeen kun menee "työstettäväksi" tällä reuhkalla.
Itsekin välillä miettinyt puhutaanko tästä yhtään siellä kampaamoissa. Tietysti asiakkaita on laidasta laitaan kampaajan näkökulmasta ja lähtökohtaisesti pitää olla "myyntihenkinen" ja avoin koko päivän. Mutta jos asiakkaastakin on ok olla hiljaa niin pakkoko sitä turpaa on huudattaa suotta, siis aivan sellaista turhanpäiväistä liibalaabaa.
Ei minulla ole koskaan ollut liian puheliaita kampaajia. Jotkut ovat olleet hiljaisia, vaikka olisin itse aloittanut jutun juurtakin :(
Energialeikkaus!
Siihen kuuluu, että kampaaja on hiljaa! ❤
Ainoa korona-ajan sosiaalinen kontakti, olisi rikos olla vain hiljaa kysymättä parturin kuulumisia.
Tai sitten keskustelun tulee olla luontevaa. Meillä on kampaajani kanssa samat kiinnostuksen kohteet: tekniikka ja elokuvat. Niistä riittää juteltavaa eikä jauheta mitään henkklökohtaisuuksia.
Ideaalitilanne: No minkälaista? (asiakas kertoo) Aha. (klip klip klip) Tollanen siitä nyt tuli.
Lainasin joskus kirjastosta kirjan, joka oli jonkinlainen oppikirja kampaajaksi opiskeleville. Siinä sanottiin tähän tyyliin, että tarjoa asiakkaalle mahdollisuus lukea lehtiä, koska kampaamokäynti on ehkä kiireisen päivän keskellä rentoutustuokio. En ole koskaan törmännyt kampaajaan, joka olisi ehdottanut haluanko lukea lehtiä vai hölistä hänen kanssaan. Itse melkein nukahdan aina kun joku koskee päänahkaani, eli en kuulu niihin ihmisiin jotka tykkäisivät jutella.
Juuri siksi olen käynyt samall kampaajalla 17 vuotta. Se ei puhu, ellen minä halua.