Kukaan ei vastaa mun viesteihin meidän perhe whatsapissa

Huoh. Miks ees synnyin ku ei ketään kiinnosta

Viiteen minuuttiin ei vastausta?

Enemmän ku 5 yleensä ei vastata ollenkaa. Tuntuu vaa etten kuulu tännekään ja varmaa tunne on ihan oikee

Lähe kokonaan ryhmästä

Pettymyksen tunteet kuuluu elämään. Passiivis-agressiivisuuskin on tavallista, joskaan ei toivottavaa. Kannattaa kehittää tunteidenkäsittelytaitoja niin pääsee paremmin eteenpäin.

Oletko veljeni? Pistää sinne ruokakuviaan tai linkkaa jotain randomeita iltalehden artikkeleita. Ei, ei kiinnosta.

Puhut vääristä asioista.

Empä mä tarvi ihmisiä. Oon lapsesta asti ollu yksin ja täysin puhumatta kenenkään kanssa. Jostain syystä kaikki aina sanoo et taasko sä soitat, eilenhän sä just soitit. Näin sano viimeks mun pappa ku aattelin soittaa.

Eikä oo dementiaa. Musta vaan ei tykätä yhtään missään eikä kukaan koskaan tuu hyväksymään.

Ei ne sosiaaliset taidot ikinä kehity ku ei oo ketään kenen kanssa jutella. Tuskin edes tulee olemaan. Täällä on päätetty ettei mulle voi puhua tai mitään muutakaan, oon roskaa jota ihmiset häpeää.

Sen vaa huomaa.

Ihmiset on vaan nykyään patalaiskoja. Ennen kirjoitettiin sivukaupalla kirjeitä ja etanapostilla lähetettiin toiselle puolelle maapalloakin. Vastaus tuli kuitenkin. Sitten tuli tietokoneet sähköposteineen, kirjoiteltiin sitä kautta. Sitten kännykät ja naputeltiin tekstiviestejä. Lopulta some, facebook ja messenger jossa tarinoita jaettiin. Sitten tuli twitter johon ei mahtuu yksi lause suunnilleen. Sen jälkeen emojit ja kirjainlyhenteet joilla esitettiin asiat ilman sanoja. Ja nyt viimein kukaan ei edes enää jaksa reagoida kenenkään päivityksiin ja viesteihin. Ihmiset laiskistuu vuosikymmenestä toiseen. Historian aikana on hieroglyfeistä lähdetty ja niihin nyt jo palattu. Unohda koko juttu ja anna laiskureitten olla. Jos joku joskus ottaa vielä yhteyttä, älä vastaa. Potut pottuina.

Kyllä mun veljelle vastataan heti. Häntä ei häpeä kukaan toisinku mua. Mua piilotellaan sisällä ettei tarvi ulkopuolisten nähdä tämmöstä häpeällistä ihmistä.

Jos ei puhuta mitää niin kyylätään pitkään. Ihan perus. Joku vika musta oltava kun en saa ikinä ihmissuhteita toimimaan. Kukaan ei pidä mun olemuksesta eikä mistään mitä teen.

Ehkä sä olet niin kuin mun sisko: aina loukkaantumassa ihan mistä tahansa. Hirveää draamaa ja suuttumista asioista, joista ei normaali ihminen löydä suurennuslasillakaan mitään hyökkäävää tai kettuilua. Ei sille kukaan jaksa enää kommentoida mitään, kun ei vaan jaksa alkaa vääntämään.

No jos olet juuri eilen soittanut, niin totta hemmetissä sitä ihmetellään että taasko soitat. Ja kun todennäköisesti puhelusi ovat yhtä valittamista ja omasta itsestäsi jankuttamista. Mun täti oli tuollainen, nyt on jo edesmennyt.

No mitäs kirjoitit siihen viestiin, johon kukaan ei vastannut?

Työpaikan ryhmään yks läski nainen pistää kokoajan viestiä jos siis ei ole syömässä. Todella rasittavaa