Yle: Miesten syrjäytyminen johtuu heikosta isyydestä
Jos pojat saisivat enemmän isiltään hoivaa ja läsnäoloa, he eivät syrjäytyisi.
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Aina jaksetaan syyttää vanhempia kaikesta.
Näinpä. Yllättävän vähän tykkäyksiä tämä sunkin kommentti sai. Kyllä sitä kaltoinkohtelua muutkin osaa "harrastaa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ketju kääntyi välittömästi miesten vihaamiseksi.
Samaan aikaan ölistään Sannaan kohdistuvaa sukupuolesta johtuvaa puhetta
On todella surullista, että monet miehet tuntuvat vihaavan miehiä, painostamalla heitä luopumaan kiinnostuksen kohteistaan, tunteistaan ja painamalla heitä alas.
Ja siellä nainen tunkee taas miehiä toksisiin muotteihinsa.
Ketjun vihakommentit on tuskin miehiltä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi isät eivät näytä rakkauttaan lapsilleen tai perheelleen puhumalla kauniisti? Miksi moni mies vain ärjyy kotona?
Ehkä heitäkin on kohdeltu huonosti niin lapsuuskodissa kuin kodin ulkopuolellakin. Myös vanhemmalla iällä. Yritä siinä sitten aina mukava olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paskaa.
Se johtuu siitä, että Suomen BKT on tänään pienempi kuin 2008 ja pääosin pienuus johtuu siitä, että olemme menettäneet miehiä kiinnostavat työpaikat; eli teollisen tuotannon ja korkean teknologian sektorin, kuten Nokian.
Tämä taas johtaa siihen, ettei miehille ole tarjolla heitä kiinnostavia juttua, mikä saa jo nuorenkin näkemään tulevaisuuden toivottomana. Kannattaako mitään koulutustakaan hankkia kun eihän töitä kuitenkaan ole. Sitten syrjäydytään.
Isällä tai rakkaudella ei ole tässä osaa eikä arpaa.
Japani on toinen maa, joka on pitkään kärsinyt nollakasvusta ja siellä on nämä hikikomorit, eli yksiöönsä linnoittautuvat miehet, jotka eivät tee mitään. On niitä toki naisissakin siellä.
Siellä kyse on suoranaisesta epidemiasta ja nykyisellä tahdilla Suomi ajautuu samaan tilaan väestönsä suhteen.
Onko se yhteiskunnan vika, jos miehillä ei riitää kunnianhimoa ja keskseliäisyyttä tehdä elämällään mitään muuta kuin istua kotona hakkaamassa patriarkaattista maailmaa elävää pelimaailmaa?
Meillähän on aika sosialistinen yhteiskunta niin luulisi että se on yhteiskunnan vika.
Vierailija kirjoitti:
Miksi isät eivät näytä rakkauttaan lapsilleen tai perheelleen puhumalla kauniisti? Miksi moni mies vain ärjyy kotona?
No sehän tuli tuossa artikkelissa ja varsinkin sen kommenteissa ilmi. Sodan perintöä joka näkyy vielä 2020-luvun pojissa. Miettikää myös miten Suomessa juhlistetaan itsenäisyyttä: miesten uroteot nostetaan jalustalle, vaikka meidän pitäisi kiittää ehkä kaikista eniten naisia, lottia, jotka saattoivat olla myös suurperheiden äitejä. Jos hekään eivät olisi olleet muonittamassa ja sitomassa haavoja, olisimme karhun kainalossa. Siihen kaupan päälle he loivat uutta elämää ja kestivät miestensä vihan. Kyllä naisten osa oli paljon vaikeampi noina aikoina kuin miesten.
Olen huomannut tietynlaista omaan tyttäreen kohdistuvaa, hienovaraista naisvihaa myös omassa v. 1961 syntyneessä isässäni. Näennäisesti ollut hyvä isä, mutta hänen on ollut aina vaikea hyväksyä että olen ollut kiinnostunut maskuliinisiksi mielletyistä asioista. Pahin on ollut kuitenkin se, ettei uskonut kun kerroin joutuneeni ryöstöyrityksen kohteeksi muutama vuosi sitten. Ei usko vieläkään että noin on käynyt.
En tiedä, millaisista miehistä ketjussa oikein puhutaan, mutta ei oma 50-luvun alkupuolella syntynyt hyvin miehisessä duunariammatissani toiminut isäni kotona ärjynyt millään karhealla, kovaäänisellä karjun äänellä kiroillen, ikään kuin jostain patriarkaatin linnakkeesta käskyjä jaellen. Kyllä 70- ja 80-luvullakin isien sylissä istuttiin, isien kanssa ulkoiltiin ja jopa duunari-isät duunailivat myös keittiössä, jos eivät nyt ruokaa, niin tiskasivat ja tekivät omat eväänsä jne. Eli muutos ei oman kokemukseni mukaan ihan niin raju ole kuin toisinaan esitetään. Toki eroja on, mutta kun mietin ihan lapsuuden naapurimuksujakin isineen, aika lähellä jo oltiin tätä nykymallia, ja koko ajan miehet ovat mielestäni murtaneet roolien raja-aitoja hyvällä tavalla.
Kyllä mies voi olla ihan mies ja kiinnostunut miesten jutuista ja olla samalla hyvä isä. Lopulta varmaan hyvä isyys on lapsen kannustamista, näkemistä positiivisella tavalla, läheisyyttä ja turvaa. Ihan sama antaako sitä läheisyyttä ja turvaa kädet öljyssä vai kalastusreissulla, vai kärjistetysti jossain lapsibaletissa muksun mukana hyppien. Isän ja äidin erilaisuus on myös rikkaus. Se joskus unohtuu.
Onpa ala-arvoinen sepustus lähtien ihan jo siitä, että suuri osa miehistäkin sai äänioikeuden silloin kun naisetkin. On siis väärin sanoa "vaikka miehet eivät ole joutuneet taistelemaan äänioikeudesta" jne.
Oikea syy nuorten vaikeuksiin on ydinperheen hajoaminen ja yksinhuoltajuus. Totta kai on. Ja mm. se että naiset suosivat tyttöjä.
Huhhuh Suomessa homotellaan jos lukee kirjaa. Raju maa.
Tämäkin keskustelu menee nyt nais-mies -uralle. Pitäisi kuitenkin pitää katse pallossa, eli siinä pojassa ja tytössä, joka tarvitsee tervettä ja läsnäolevaa miehen ja isän mallia.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö tyttöjä ohjata koulussa juttelemaan myös niiden kilteimpien poikien kanssa? 🥺
Hakisit säkin jo apua. Trolliksikin sä vaikutat mielenterveyshäiriöiseltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paskaa.
Se johtuu siitä, että Suomen BKT on tänään pienempi kuin 2008 ja pääosin pienuus johtuu siitä, että olemme menettäneet miehiä kiinnostavat työpaikat; eli teollisen tuotannon ja korkean teknologian sektorin, kuten Nokian.
Tämä taas johtaa siihen, ettei miehille ole tarjolla heitä kiinnostavia juttua, mikä saa jo nuorenkin näkemään tulevaisuuden toivottomana. Kannattaako mitään koulutustakaan hankkia kun eihän töitä kuitenkaan ole. Sitten syrjäydytään.
Isällä tai rakkaudella ei ole tässä osaa eikä arpaa.
Japani on toinen maa, joka on pitkään kärsinyt nollakasvusta ja siellä on nämä hikikomorit, eli yksiöönsä linnoittautuvat miehet, jotka eivät tee mitään. On niitä toki naisissakin siellä.
Siellä kyse on suoranaisesta epidemiasta ja nykyisellä tahdilla Suomi ajautuu samaan tilaan väestönsä suhteen.
Japanissa ja kohta Suomessakin tuo hikkyily johtuu siitä kun vähän ujot miehet ei kelpaa naisille. Sen takia linnottaudutaan kun ei ole niitä onnistumisen tunteita. Ei työ tuo mitään sellaista onnistumisen tunnetta. Työ on työtä.
Oikeastaan vika on äidissäni, joka aina sanoi miten "tytöt kiinnostuvat tuollaisista fiksuista pojista sitten vähän vanhempana". Ei, eivät kiinnostuneet.
Vierailija kirjoitti:
N e e k e r i
Miksi haluat keskustelun poistoon?
Is the distant relationship of fathers and homosexual sons related to the sons' erotic preference for male partners, or to the sons' atypical gender identity, or to both?
K Freund, R Blanchard
PMID: 6644002
DOI: 10.1300/J082v09n01_02
Abstract
Study 1 compared the retrospectively reported father-son relationships of four groups of adult males: (a) Gynephiles (males who erotically prefer physically mature females), (b) androphiles (who prefer physically mature males), (c) a combined group of heterosexual pedophiles and pedohebephiles (the latter being attracted to pubescent as well as prepubescent females), and (d) a combined group of homosexual pedophiles and pedohebephiles (the latter attracted to pubescent as well as prepubescent males). The gynephiles were paid volunteers; the latter three groups were patients. The androphiles, the only group among those compared known to exhibit a measurably greater degree of cross gender identity in childhood, were also the only group to report significantly poorer father-son relations. The homosexual pedo/pedohebephiles, who also prefer male partners but who exhibit typical male gender identity in childhood, did not differ in father-son relations from the gynephiles or the heterosexual pedo/pedohebephiles. Study 2 showed that, within a sample of nonpatient volunteer androphiles, those individuals who reported the greatest degree of cross gender behavior in childhood also tended to report the worst relationships with their fathers. This correlation was replicated within a sample of androphilic patients in Study 3. The consistent pattern of results obtained from these three studies suggests that the emotionally distant relationships of fathers and androphilic sons relate to the sons' atypical childhood gender identity (or observable gender role behavior) rather than to the sons' erotic preference for male partners per se.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi isät eivät näytä rakkauttaan lapsilleen tai perheelleen puhumalla kauniisti? Miksi moni mies vain ärjyy kotona?
No sehän tuli tuossa artikkelissa ja varsinkin sen kommenteissa ilmi. Sodan perintöä joka näkyy vielä 2020-luvun pojissa. Miettikää myös miten Suomessa juhlistetaan itsenäisyyttä: miesten uroteot nostetaan jalustalle, vaikka meidän pitäisi kiittää ehkä kaikista eniten naisia, lottia, jotka saattoivat olla myös suurperheiden äitejä. Jos hekään eivät olisi olleet muonittamassa ja sitomassa haavoja, olisimme karhun kainalossa. Siihen kaupan päälle he loivat uutta elämää ja kestivät miestensä vihan. Kyllä naisten osa oli paljon vaikeampi noina aikoina kuin miesten.
Olen huomannut tietynlaista omaan tyttäreen kohdistuvaa, hienovaraista naisvihaa myös omassa v. 1961 syntyneessä isässäni. Näennäisesti ollut hyvä isä, mutta hänen on ollut aina vaikea hyväksyä että olen ollut kiinnostunut maskuliinisiksi mielletyistä asioista. Pahin on ollut kuitenkin se, ettei uskonut kun kerroin joutuneeni ryöstöyrityksen kohteeksi muutama vuosi sitten. Ei usko vieläkään että noin on käynyt.
Ootko oikeasti tyhmä vai esitätkö?
mies53v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälleen kerran joku ottaa oman henkilökohtaisen kokemuksensa ja vääntää siitä yleisen teesin.
Perinteisen miehen malli ei ole juoda naida ja lyödä. Se on alaluokkainen junttimalli, jonka feministit tahtovat esittää normina.
Perinteisen miehen malli on kanna vastuusi, hoida työsi ja pidä puolesi. Tätä nykyään ollaan romuttamassa.
Töiden hoitaminen tai miehen omien puolien pitäminen ei millään muotoa ole isyyttä.
Kyllä se nyt vaan niin on et työ tuo rytmin elämään. Omia puolia saa ja pitää pitää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi isät eivät näytä rakkauttaan lapsilleen tai perheelleen puhumalla kauniisti? Miksi moni mies vain ärjyy kotona?
No sehän tuli tuossa artikkelissa ja varsinkin sen kommenteissa ilmi. Sodan perintöä joka näkyy vielä 2020-luvun pojissa. Miettikää myös miten Suomessa juhlistetaan itsenäisyyttä: miesten uroteot nostetaan jalustalle, vaikka meidän pitäisi kiittää ehkä kaikista eniten naisia, lottia, jotka saattoivat olla myös suurperheiden äitejä. Jos hekään eivät olisi olleet muonittamassa ja sitomassa haavoja, olisimme karhun kainalossa. Siihen kaupan päälle he loivat uutta elämää ja kestivät miestensä vihan. Kyllä naisten osa oli paljon vaikeampi noina aikoina kuin miesten.
Olen huomannut tietynlaista omaan tyttäreen kohdistuvaa, hienovaraista naisvihaa myös omassa v. 1961 syntyneessä isässäni. Näennäisesti ollut hyvä isä, mutta hänen on ollut aina vaikea hyväksyä että olen ollut kiinnostunut maskuliinisiksi mielletyistä asioista. Pahin on ollut kuitenkin se, ettei uskonut kun kerroin joutuneeni ryöstöyrityksen kohteeksi muutama vuosi sitten. Ei usko vieläkään että noin on käynyt.
Väitätkö että muonittaminen ja haavojen sitominen on vaikeampaa ja kauheampaa kuin tämä? Jos näin on niin naisetkin voivat astua palvelukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi isät eivät näytä rakkauttaan lapsilleen tai perheelleen puhumalla kauniisti? Miksi moni mies vain ärjyy kotona?
Ehkä heitäkin on kohdeltu huonosti niin lapsuuskodissa kuin kodin ulkopuolellakin. Myös vanhemmalla iällä. Yritä siinä sitten aina mukava olla.
Omaa käytöstään voi muuttaa. Kun lapsi syntyi me molemmat vanhemmat mietittiin mikä oli hyvää ja mikä oli huonoa omassa lapsuudessa. Pyrittiin siihen hyvään ja jätettiin pois se huono.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi isät eivät näytä rakkauttaan lapsilleen tai perheelleen puhumalla kauniisti? Miksi moni mies vain ärjyy kotona?
No sehän tuli tuossa artikkelissa ja varsinkin sen kommenteissa ilmi. Sodan perintöä joka näkyy vielä 2020-luvun pojissa. Miettikää myös miten Suomessa juhlistetaan itsenäisyyttä: miesten uroteot nostetaan jalustalle, vaikka meidän pitäisi kiittää ehkä kaikista eniten naisia, lottia, jotka saattoivat olla myös suurperheiden äitejä. Jos hekään eivät olisi olleet muonittamassa ja sitomassa haavoja, olisimme karhun kainalossa. Siihen kaupan päälle he loivat uutta elämää ja kestivät miestensä vihan. Kyllä naisten osa oli paljon vaikeampi noina aikoina kuin miesten.
Olen huomannut tietynlaista omaan tyttäreen kohdistuvaa, hienovaraista naisvihaa myös omassa v. 1961 syntyneessä isässäni. Näennäisesti ollut hyvä isä, mutta hänen on ollut aina vaikea hyväksyä että olen ollut kiinnostunut maskuliinisiksi mielletyistä asioista. Pahin on ollut kuitenkin se, ettei uskonut kun kerroin joutuneeni ryöstöyrityksen kohteeksi muutama vuosi sitten. Ei usko vieläkään että noin on käynyt.
Isäni oli syntynyt 1941 ja hän oli ylpeä DI tyttärestään, kannusti ja kehui.
Mieheni on syntynyt 1965 ja vastaavasti kannustaa tytärtään ja vie harrastuksiin, joihin kuuluu mm. jalkapallo ja judo.
On todella surullista, että monet miehet tuntuvat vihaavan miehiä, painostamalla heitä luopumaan kiinnostuksen kohteistaan, tunteistaan ja painamalla heitä alas.