Lue keskustelun säännöt.
Siis mikä tämä Tytti Yliviikari oikein kokee olevansa
20.03.2021 |
Yli-Viikari höyläsi viraston luottokorttia VTV:n toimittamien tietojen mukaan vuosina 2018–2020 yhteensä 59 171 eurolla.
YLI-VIIKARI esimerkiksi maksatti viraston luottokortilla neljään otteeseen stailauspalvelujaan vuonna 2019.
10. tammikuuta 2019 Yli-Viikari osti Living Day Spasta 174 euroa maksaneen ”hiusmuotoiluvalmennuksen”.
Valmennus liittyi VTV:n mukaan pääjohtajan valokuvaukseen – tarkempaa selvitystä kuvauksesta ei annettu.
28.2.2019 Yli-Viikari hankki Sydämen Pohjasta Oy:ltä 185 euroa maksaneen palvelun, joka sisälsi värin ja muotoilun sekä kulmien muotoilun.
Stailauspalvelu liittyi VTV:n mukaan Haus Kehittämiskeskuksen videokuvaukseen
23.4.2019 Yli-Viikari osti Sydämen Pohjasta Oy:ltä 204 euron palvelun, johon sisältyi värin ja muotoilupalvelujen lisäksi ”extreme megamask”. Kuittiin ei kirjattu oston syytä. VTV:stä kerrotaan, että ostos liittyi viraston vuosikertomuksen kuvauksiin.
11.6.2019 Yli-Viikari hankki Sydämen Pohjasta Oy:ltä 212 euron palvelun, johon sisältyi värin ja muotoilun lisäksi ”tehohoito”. VTV:n mukaan ostos liittyi eduskunnassa toteutetun viraston esittelyvideon kuvauksiin.
Näin meidän verorahoja haaskataan ja kaikki menee sumeilematta läpi. Palkat on pilvissä mutta silti kaikki maksatetaan veronmaksajilla. Tämä on sairasta, törkeää, mielivaltaista... Sanat loppuu kesken kuvailemaan suuttumusta mitä tämä vallassa olevien naisten perseily nykyään aiheuttaa
Kommentit (7835)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joku kansanedustaja ehtisi tai edes pystyisi valvomaan VTV:tä? Ei kukaan syntyjään omaa sellaisia tietotaitoja. Valvonta vaatisi oikeaa asiantuntemusta ja perehtymistä organisaatioon. Mistä kansanedustaja edes teoriassa voisi ottaa sen ajan ja energian? Ne ovat kiinnostuneita omista aihealueistaan ja kuten täällä jo huomattu, ne ovat todellakin vain ihmisiä, ja voiko niistä sanoa edes sitä. Osa on napoleon-kompleksilla varustettuja visonäärejä tai Jumalaa palvovia helluntailaisvallanhaalijoita tai siltarumpupoliitikkoja Tyrvään perämettistä. Miten niistä ihan vain nimittämällä tulisi VTV:n tai minkään asiantuntijoita?
Tämä on juurisyy, miksi Pöysti sai junailtua Tytin VTV:n johtoon. Kyllähän asia kävi hyväksytettävänä eduskunnassa vai missä se oli ja kaikki äänestivät joo. Eivät ne sitä siksi tehneet, että olivat Tytin kannalla. He vain eivät tienneet, mistä ovat äänestämässä ja luottivat siihen, että kyllä se, joka ehdotuksen on tehnyt, tietää mitä tekee.
Näin asiat menevät läpi: kun jengi ei tiedä, mitä on edes päättämässä. Ja jos ei ole jotain äärimmäisen vahvaa syytä äänestää ei, totta kai äänestää joo.
Vaarallinen systeemi. Ja tämä toteutuu paljon vielä elintärkeämmissäkin asioissa kuin VTV:n pääjohtajan nimityksessä.
Jokuhan kommentoi katsoneensa sen äänestyksen videolta missä Yli-Viikari oli äänestetty yksimielisesti eduskunnassa VTV:n pääjohtajaksi.
Kananedustajat vaikuttivat kuulemma siltä ettei tuo äänestystilanne heitä kiinnostanut pahemmin mitenkään kun samalla juttelivat keskenään niitä näitä.
Mäkin muistan tämän. Räpläsivät kännyköitään siellä. Ei ihme, että kaiken maailman Pöystit saavat manipuloitua systeemiä. Asioiden hyväksyttäminen on vain muodollisuus. Kaikki menee sukkana läpi, jos nyt ei jotain aivan kaikkien tuntemaa rikollista ehdota johonkin virkaan. Päätös on siis jo oikeastaan taputeltu aina ennen kuin se edes eduskuntaan saakka tulee.
Edelleen jää kysymys: miksi Pöysti halusi edistää niin kovasti Tytin uraa? Prosessihan kesti vuosikausia, aina assariajoista tuonne pääjohtajan palleille saakka.
Miksi? Miksi Pöysti, miksi?
Kompetenssihan Tytiltä puuttui täysin, ei nyt unohdeta sitä, vaikka Pöysti unohtikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tuli ainakin videon katselemalla selväksi, että ainoastaan verkostot ovat tärkeitä! Itse tyhmyyksissäni uran alkuaikoina keskityin asiaosaaminen kehittämiseen. No minusta ei tullutkaan pääjohtajaa.
Joo, tää on kyllä hauska nykyajan hypeilmiö. Siis Suomessa ei tietenkään ole minkäänlaista korruptiota ja hyväveliverkostotkin on pelkkää pahaa puhetta, mutta ihan sama, mitä työpaikkaa haet, niin ainoastaan verkostot merkkaa. Itse olin taannoin työhaastattelussa ihan perus toimistohiiren tehtävään. Hämmennyin ihan valtavasti, kun minulta kysyttiin haastattelussa, että olenko luontainen verkostoituja. En varmaankaan osannut vastata siten, kuin olisi pitänyt, koska en todellakaan tajunnut, mitä tuolla kysymyksellä haettiin. Olen kyllä mielestäni ihan normaalisti sosiaaliset tilanteet hallitseva, yhteistyökykyinen ja kaikkien kanssa toimeen tuleva tyyppi, mutta pitääkö sen lisäksi olla vielä jotain muuta... kuin Tytti? Paikkaa en saanut.
Sori, mutta tuo pitää nykyään klaarata työssä kuin työssä. On sisäistä ja ulkoista verkostoitumista. Eikä se vie pois arvoa substanssiosaamiselta.
Minäkin olen tätä verkostoitumisasiaa jonkin verran pohtinut, kun sitä vähän joka suunnasta tuputetaan. Voisko joku vääntää rautalangasta, mitä se on? Taas uusi, trendikäs termi normaalille sosiaalisuudelle? Somekontaktien määrä? Se ketä isokenkäisiä tuntee?
Ei varsinaisesti ole sama asia kuin sosiaalisuus, vaikka siitä on apua. Hyvä verkostoituja voi olla epäsosiaalinen. Sosiaalisuus on luonteenpiirre. Verkostoituminen on ns. aktiviteetti tai tehtävä. Verkostoitumisella luodaan kontakteja organisaation, aihepiirin tai oman uran kannalta suotuisiin kohteisiin jotka voivat olla muita organisaatioita tai yksittäisiä ihmisiä.
Verkostoituminen ei välttämättä tapahdu suoraan oman etenemisen vuoksi vaan se voi olla tärkeää koko firman tuottavuuden ja elossa pysymisen kannalta. Otetaan esimerkiksi vaikka Slush joka on iso verkostoitumistapahtuma.
Kuten kaikkea, verkostoitua voi hyvässä tai pahassa. Tilanteesta riippuen, se voi olla todella hieno väline luoda uutta tai sitten sen voi linkittää korruptioon. Maailma ei ole mustavalkoinen.
Kiitos yrityksestä, mutta ei kyllä edellenkään hirveästi selkiytynyt. Verkostoituminen on siis suhteiden luomista muihin, ihmisiin tai organisaatioihin? Ko? Kö? Onko se sitä, että voi sanoa tuntevansa paljon tärkeitä tyyppejä tärkeistä firmoista? Entäs nyt esim. tässä Tytin tapauksessa, kun aktiivinen verkostoituja paljastuukin noloksi kontaktiksi?
Ehkä olisi helpompi kertoa, millainen on oikein huono verkostoituja? Kun edelleen mielestäni ns. täysipäinen, hyvän kasvatuksen saanut ja normaalisti muiden kanssa pärjäävä ihminen on kyllä aina luontainen verkostoituja. Ja miksi ihan perustyöntekijän, jonka työtehtävä ei ole hengailla siellä kokkareilla isojen kihojen kanssa, pitäisi olla "luontainen verkostoituja"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tuli ainakin videon katselemalla selväksi, että ainoastaan verkostot ovat tärkeitä! Itse tyhmyyksissäni uran alkuaikoina keskityin asiaosaaminen kehittämiseen. No minusta ei tullutkaan pääjohtajaa.
Joo, tää on kyllä hauska nykyajan hypeilmiö. Siis Suomessa ei tietenkään ole minkäänlaista korruptiota ja hyväveliverkostotkin on pelkkää pahaa puhetta, mutta ihan sama, mitä työpaikkaa haet, niin ainoastaan verkostot merkkaa. Itse olin taannoin työhaastattelussa ihan perus toimistohiiren tehtävään. Hämmennyin ihan valtavasti, kun minulta kysyttiin haastattelussa, että olenko luontainen verkostoituja. En varmaankaan osannut vastata siten, kuin olisi pitänyt, koska en todellakaan tajunnut, mitä tuolla kysymyksellä haettiin. Olen kyllä mielestäni ihan normaalisti sosiaaliset tilanteet hallitseva, yhteistyökykyinen ja kaikkien kanssa toimeen tuleva tyyppi, mutta pitääkö sen lisäksi olla vielä jotain muuta... kuin Tytti? Paikkaa en saanut.
Sori, mutta tuo pitää nykyään klaarata työssä kuin työssä. On sisäistä ja ulkoista verkostoitumista. Eikä se vie pois arvoa substanssiosaamiselta.
Minäkin olen tätä verkostoitumisasiaa jonkin verran pohtinut, kun sitä vähän joka suunnasta tuputetaan. Voisko joku vääntää rautalangasta, mitä se on? Taas uusi, trendikäs termi normaalille sosiaalisuudelle? Somekontaktien määrä? Se ketä isokenkäisiä tuntee?
Ei varsinaisesti ole sama asia kuin sosiaalisuus, vaikka siitä on apua. Hyvä verkostoituja voi olla epäsosiaalinen. Sosiaalisuus on luonteenpiirre. Verkostoituminen on ns. aktiviteetti tai tehtävä. Verkostoitumisella luodaan kontakteja organisaation, aihepiirin tai oman uran kannalta suotuisiin kohteisiin jotka voivat olla muita organisaatioita tai yksittäisiä ihmisiä.
Verkostoituminen ei välttämättä tapahdu suoraan oman etenemisen vuoksi vaan se voi olla tärkeää koko firman tuottavuuden ja elossa pysymisen kannalta. Otetaan esimerkiksi vaikka Slush joka on iso verkostoitumistapahtuma.
Kuten kaikkea, verkostoitua voi hyvässä tai pahassa. Tilanteesta riippuen, se voi olla todella hieno väline luoda uutta tai sitten sen voi linkittää korruptioon. Maailma ei ole mustavalkoinen.
No pitäiskö sitten yliopistotutkinnoista ja amk-tutkinnoista olla puolet tämän verkostoitumisen harjoittelua ja puolet vaan sitä substanssia?
Jos näillä verkoistoilla kerta on niin iso merkitys? Miksi tuhlata ihan hirveästi aikaa tenttikirjojen lukemiseen ja muuhun vastaavaan, jos sen vaikutus kuitenkaan työpaikkojen saantiin on kuitenkin melko vähäinen?
Painotus varmaan riippuu alasta. Itse valmistuin yliopistosta 20 vuotta sitten ja ainakin meidän alalla verkostoitumista oli koulun puolelta aivan liian vähän.
Mutta tietenkin substanssiosaamista tarvitaan enemmän kuin verkostoitumista. Vaikka joku Tytti jostain never heard -virastosta painottaa vain toista.
Katsokaa muuten mikä määrä kansanedustajilla on erilaisia paikkoja missä niiden pitäisi valvoa jotakin:
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/toimielimet/sivut/default.a…
Ja tässähän ei varmaan vielä ole kuin murto-osa kaikista paikoista, koska nämä paikat on vain suoraan Eduskunnan alaisia paikkoja. Sitten on vielä Eduskunnan ulkopuolisia yhtiöitä ja muita paikkoja vaikka kuinka paljon varmaan missä kansanedustajia.
Ja kaikista tulee varmaan kokouspalkkiot?
Tuleekohan jopa valiokuntien kokouksista kokouspalkkiot?
Mitä siihen "peruspalkkaan" edes kuuluu heillä?
Vierailija kirjoitti:
Katsokaa muuten mikä määrä kansanedustajilla on erilaisia paikkoja missä niiden pitäisi valvoa jotakin:
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/toimielimet/sivut/default.a…
Ja tässähän ei varmaan vielä ole kuin murto-osa kaikista paikoista, koska nämä paikat on vain suoraan Eduskunnan alaisia paikkoja. Sitten on vielä Eduskunnan ulkopuolisia yhtiöitä ja muita paikkoja vaikka kuinka paljon varmaan missä kansanedustajia.
Ja kaikista tulee varmaan kokouspalkkiot?
Tuleekohan jopa valiokuntien kokouksista kokouspalkkiot?
Mitä siihen "peruspalkkaan" edes kuuluu heillä?
Valiokuntakokouksista eivät saa erillistä korvausta mutta puheenjohtajat saavat normaalia korkeampaa peruspalkkaa.
Noista muista tulee varmaan kokouspalkkiot palkan päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tuli ainakin videon katselemalla selväksi, että ainoastaan verkostot ovat tärkeitä! Itse tyhmyyksissäni uran alkuaikoina keskityin asiaosaaminen kehittämiseen. No minusta ei tullutkaan pääjohtajaa.
Joo, tää on kyllä hauska nykyajan hypeilmiö. Siis Suomessa ei tietenkään ole minkäänlaista korruptiota ja hyväveliverkostotkin on pelkkää pahaa puhetta, mutta ihan sama, mitä työpaikkaa haet, niin ainoastaan verkostot merkkaa. Itse olin taannoin työhaastattelussa ihan perus toimistohiiren tehtävään. Hämmennyin ihan valtavasti, kun minulta kysyttiin haastattelussa, että olenko luontainen verkostoituja. En varmaankaan osannut vastata siten, kuin olisi pitänyt, koska en todellakaan tajunnut, mitä tuolla kysymyksellä haettiin. Olen kyllä mielestäni ihan normaalisti sosiaaliset tilanteet hallitseva, yhteistyökykyinen ja kaikkien kanssa toimeen tuleva tyyppi, mutta pitääkö sen lisäksi olla vielä jotain muuta... kuin Tytti? Paikkaa en saanut.
Sori, mutta tuo pitää nykyään klaarata työssä kuin työssä. On sisäistä ja ulkoista verkostoitumista. Eikä se vie pois arvoa substanssiosaamiselta.
Minäkin olen tätä verkostoitumisasiaa jonkin verran pohtinut, kun sitä vähän joka suunnasta tuputetaan. Voisko joku vääntää rautalangasta, mitä se on? Taas uusi, trendikäs termi normaalille sosiaalisuudelle? Somekontaktien määrä? Se ketä isokenkäisiä tuntee?
Ei varsinaisesti ole sama asia kuin sosiaalisuus, vaikka siitä on apua. Hyvä verkostoituja voi olla epäsosiaalinen. Sosiaalisuus on luonteenpiirre. Verkostoituminen on ns. aktiviteetti tai tehtävä. Verkostoitumisella luodaan kontakteja organisaation, aihepiirin tai oman uran kannalta suotuisiin kohteisiin jotka voivat olla muita organisaatioita tai yksittäisiä ihmisiä.
Verkostoituminen ei välttämättä tapahdu suoraan oman etenemisen vuoksi vaan se voi olla tärkeää koko firman tuottavuuden ja elossa pysymisen kannalta. Otetaan esimerkiksi vaikka Slush joka on iso verkostoitumistapahtuma.
Kuten kaikkea, verkostoitua voi hyvässä tai pahassa. Tilanteesta riippuen, se voi olla todella hieno väline luoda uutta tai sitten sen voi linkittää korruptioon. Maailma ei ole mustavalkoinen.
Kiitos yrityksestä, mutta ei kyllä edellenkään hirveästi selkiytynyt. Verkostoituminen on siis suhteiden luomista muihin, ihmisiin tai organisaatioihin? Ko? Kö? Onko se sitä, että voi sanoa tuntevansa paljon tärkeitä tyyppejä tärkeistä firmoista? Entäs nyt esim. tässä Tytin tapauksessa, kun aktiivinen verkostoituja paljastuukin noloksi kontaktiksi?
Ehkä olisi helpompi kertoa, millainen on oikein huono verkostoituja? Kun edelleen mielestäni ns. täysipäinen, hyvän kasvatuksen saanut ja normaalisti muiden kanssa pärjäävä ihminen on kyllä aina luontainen verkostoituja. Ja miksi ihan perustyöntekijän, jonka työtehtävä ei ole hengailla siellä kokkareilla isojen kihojen kanssa, pitäisi olla "luontainen verkostoituja"?
Ei verkostoituminen ole vain "ulkoista". Ainakin isossa firmassa sitä pitää tehdä sisälläkin. Verkostojen avulla asiat sujuu jouhevammin kaikkien hyväksi. Isossa firmassa verkostoitumisen eteen joutuu tekemään hommaa, koska kolleegoita saattaa olla kymmeniä tuhansia, ympäri maailmaa. Silloin ei riitä vain perussosiaalisuus kahvihuoneessa.
Omassa kv. firmassani kannustetaan jopa johdon assareita verkostoitumaan asiakkaiden assarien kanssa, koska se helpottaa pomojen välistä kommunikointia.
Esimerkki huonosta verkostoitujasta voisi olla sellainne tyyppi joka tekee vaan oman duuninsa eikä ole kiinnostunut siitä miten se vaikuttaa muihin kolleegoihin tai yleisellä tasolla firmaan. Ei jaa tietoa muille eikä käytä muilta saatavaa tietoa oman duuninsa tukena. Saattaa jopa tietoisesti pimittää tietoja. Miksi? Siihen ei usein ole mitään järkevää syytä, mutta usein tämä tyyppi on lisäksi muutosvastainen.
Vierailija kirjoitti:
Mäkin muistan tämän. Räpläsivät kännyköitään siellä. Ei ihme, että kaiken maailman Pöystit saavat manipuloitua systeemiä. Asioiden hyväksyttäminen on vain muodollisuus. Kaikki menee sukkana läpi, jos nyt ei jotain aivan kaikkien tuntemaa rikollista ehdota johonkin virkaan. Päätös on siis jo oikeastaan taputeltu aina ennen kuin se edes eduskuntaan saakka tulee.
Jos systeemi on se, että joku Pöysti käy eduskunnassa kysymässä että käyx teille, että tällainen Yli-Viikari tulee johtajaksi, ei kai kukaan osaa sitä vastustaa!
Systeemin pitäisi olla niin, että kansanedustajien on pakko kuunnella ehdotetun meriitit ja mikä olennaisempaa, myös muiden paikkaa hakeneiden vastaavat.
Vasta vertailun kautta on mahdollista muodostaa järkevä mielipide!
Tyhminkin kansanedustaja alkaa miettiä, jos ehdottajan suosikilla on tasan 1 epämäärinen meriitti (hyvä ranskankielentaito), kun joukossa on 10 kielen taitaja ja sitten vielä niitä, joilla on todellista alan asiantuntemusta.
Eduskunnan äänestys on pelkkä muodollisuus, jos eduskunta ei saa muuta informaatiota kuin sen, joka koskee ehdotettua henkilöä. Ja tällä tavallahan äänestyksiä manipuloidaan. Annetaan vain se yksi vaihtoehto. Hyvin meni läpi taas. Systeemi toimii! (Pöystien kannalta)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tuli ainakin videon katselemalla selväksi, että ainoastaan verkostot ovat tärkeitä! Itse tyhmyyksissäni uran alkuaikoina keskityin asiaosaaminen kehittämiseen. No minusta ei tullutkaan pääjohtajaa.
Joo, tää on kyllä hauska nykyajan hypeilmiö. Siis Suomessa ei tietenkään ole minkäänlaista korruptiota ja hyväveliverkostotkin on pelkkää pahaa puhetta, mutta ihan sama, mitä työpaikkaa haet, niin ainoastaan verkostot merkkaa. Itse olin taannoin työhaastattelussa ihan perus toimistohiiren tehtävään. Hämmennyin ihan valtavasti, kun minulta kysyttiin haastattelussa, että olenko luontainen verkostoituja. En varmaankaan osannut vastata siten, kuin olisi pitänyt, koska en todellakaan tajunnut, mitä tuolla kysymyksellä haettiin. Olen kyllä mielestäni ihan normaalisti sosiaaliset tilanteet hallitseva, yhteistyökykyinen ja kaikkien kanssa toimeen tuleva tyyppi, mutta pitääkö sen lisäksi olla vielä jotain muuta... kuin Tytti? Paikkaa en saanut.
Sori, mutta tuo pitää nykyään klaarata työssä kuin työssä. On sisäistä ja ulkoista verkostoitumista. Eikä se vie pois arvoa substanssiosaamiselta.
Minäkin olen tätä verkostoitumisasiaa jonkin verran pohtinut, kun sitä vähän joka suunnasta tuputetaan. Voisko joku vääntää rautalangasta, mitä se on? Taas uusi, trendikäs termi normaalille sosiaalisuudelle? Somekontaktien määrä? Se ketä isokenkäisiä tuntee?
Ei varsinaisesti ole sama asia kuin sosiaalisuus, vaikka siitä on apua. Hyvä verkostoituja voi olla epäsosiaalinen. Sosiaalisuus on luonteenpiirre. Verkostoituminen on ns. aktiviteetti tai tehtävä. Verkostoitumisella luodaan kontakteja organisaation, aihepiirin tai oman uran kannalta suotuisiin kohteisiin jotka voivat olla muita organisaatioita tai yksittäisiä ihmisiä.
Verkostoituminen ei välttämättä tapahdu suoraan oman etenemisen vuoksi vaan se voi olla tärkeää koko firman tuottavuuden ja elossa pysymisen kannalta. Otetaan esimerkiksi vaikka Slush joka on iso verkostoitumistapahtuma.
Kuten kaikkea, verkostoitua voi hyvässä tai pahassa. Tilanteesta riippuen, se voi olla todella hieno väline luoda uutta tai sitten sen voi linkittää korruptioon. Maailma ei ole mustavalkoinen.
Kiitos yrityksestä, mutta ei kyllä edellenkään hirveästi selkiytynyt. Verkostoituminen on siis suhteiden luomista muihin, ihmisiin tai organisaatioihin? Ko? Kö? Onko se sitä, että voi sanoa tuntevansa paljon tärkeitä tyyppejä tärkeistä firmoista? Entäs nyt esim. tässä Tytin tapauksessa, kun aktiivinen verkostoituja paljastuukin noloksi kontaktiksi?
Ehkä olisi helpompi kertoa, millainen on oikein huono verkostoituja? Kun edelleen mielestäni ns. täysipäinen, hyvän kasvatuksen saanut ja normaalisti muiden kanssa pärjäävä ihminen on kyllä aina luontainen verkostoituja. Ja miksi ihan perustyöntekijän, jonka työtehtävä ei ole hengailla siellä kokkareilla isojen kihojen kanssa, pitäisi olla "luontainen verkostoituja"?
Ei verkostoituminen ole vain "ulkoista". Ainakin isossa firmassa sitä pitää tehdä sisälläkin. Verkostojen avulla asiat sujuu jouhevammin kaikkien hyväksi. Isossa firmassa verkostoitumisen eteen joutuu tekemään hommaa, koska kolleegoita saattaa olla kymmeniä tuhansia, ympäri maailmaa. Silloin ei riitä vain perussosiaalisuus kahvihuoneessa.
Omassa kv. firmassani kannustetaan jopa johdon assareita verkostoitumaan asiakkaiden assarien kanssa, koska se helpottaa pomojen välistä kommunikointia.
Esimerkki huonosta verkostoitujasta voisi olla sellainne tyyppi joka tekee vaan oman duuninsa eikä ole kiinnostunut siitä miten se vaikuttaa muihin kolleegoihin tai yleisellä tasolla firmaan. Ei jaa tietoa muille eikä käytä muilta saatavaa tietoa oman duuninsa tukena. Saattaa jopa tietoisesti pimittää tietoja. Miksi? Siihen ei usein ole mitään järkevää syytä, mutta usein tämä tyyppi on lisäksi muutosvastainen.
PS. olisin muuten itse vastannut tuohon kysymykseen, että en tiedä mitä tarkoitetaan "luontaisella verkostoitumisella", koska mielestäni kaikkien on tehtävä sen eteen hommaa sekä luomalla uusia verkostoja että ylläpitämällä vanhoja.
Pidän verkostoitumista erittäin tärkeänä syistä X, Y, Z. Olen verkostoitunut nykyisessä duunissani esimerkiksi tavalla A. Haettavassa roolissa aloittaisin verkostoitumisen tavoilla B ja C.
Tai jotain muuta sontaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tuli ainakin videon katselemalla selväksi, että ainoastaan verkostot ovat tärkeitä! Itse tyhmyyksissäni uran alkuaikoina keskityin asiaosaaminen kehittämiseen. No minusta ei tullutkaan pääjohtajaa.
Joo, tää on kyllä hauska nykyajan hypeilmiö. Siis Suomessa ei tietenkään ole minkäänlaista korruptiota ja hyväveliverkostotkin on pelkkää pahaa puhetta, mutta ihan sama, mitä työpaikkaa haet, niin ainoastaan verkostot merkkaa. Itse olin taannoin työhaastattelussa ihan perus toimistohiiren tehtävään. Hämmennyin ihan valtavasti, kun minulta kysyttiin haastattelussa, että olenko luontainen verkostoituja. En varmaankaan osannut vastata siten, kuin olisi pitänyt, koska en todellakaan tajunnut, mitä tuolla kysymyksellä haettiin. Olen kyllä mielestäni ihan normaalisti sosiaaliset tilanteet hallitseva, yhteistyökykyinen ja kaikkien kanssa toimeen tuleva tyyppi, mutta pitääkö sen lisäksi olla vielä jotain muuta... kuin Tytti? Paikkaa en saanut.
Sori, mutta tuo pitää nykyään klaarata työssä kuin työssä. On sisäistä ja ulkoista verkostoitumista. Eikä se vie pois arvoa substanssiosaamiselta.
Minäkin olen tätä verkostoitumisasiaa jonkin verran pohtinut, kun sitä vähän joka suunnasta tuputetaan. Voisko joku vääntää rautalangasta, mitä se on? Taas uusi, trendikäs termi normaalille sosiaalisuudelle? Somekontaktien määrä? Se ketä isokenkäisiä tuntee?
Ei varsinaisesti ole sama asia kuin sosiaalisuus, vaikka siitä on apua. Hyvä verkostoituja voi olla epäsosiaalinen. Sosiaalisuus on luonteenpiirre. Verkostoituminen on ns. aktiviteetti tai tehtävä. Verkostoitumisella luodaan kontakteja organisaation, aihepiirin tai oman uran kannalta suotuisiin kohteisiin jotka voivat olla muita organisaatioita tai yksittäisiä ihmisiä.
Verkostoituminen ei välttämättä tapahdu suoraan oman etenemisen vuoksi vaan se voi olla tärkeää koko firman tuottavuuden ja elossa pysymisen kannalta. Otetaan esimerkiksi vaikka Slush joka on iso verkostoitumistapahtuma.
Kuten kaikkea, verkostoitua voi hyvässä tai pahassa. Tilanteesta riippuen, se voi olla todella hieno väline luoda uutta tai sitten sen voi linkittää korruptioon. Maailma ei ole mustavalkoinen.
Kiitos yrityksestä, mutta ei kyllä edellenkään hirveästi selkiytynyt. Verkostoituminen on siis suhteiden luomista muihin, ihmisiin tai organisaatioihin? Ko? Kö? Onko se sitä, että voi sanoa tuntevansa paljon tärkeitä tyyppejä tärkeistä firmoista? Entäs nyt esim. tässä Tytin tapauksessa, kun aktiivinen verkostoituja paljastuukin noloksi kontaktiksi?
Ehkä olisi helpompi kertoa, millainen on oikein huono verkostoituja? Kun edelleen mielestäni ns. täysipäinen, hyvän kasvatuksen saanut ja normaalisti muiden kanssa pärjäävä ihminen on kyllä aina luontainen verkostoituja. Ja miksi ihan perustyöntekijän, jonka työtehtävä ei ole hengailla siellä kokkareilla isojen kihojen kanssa, pitäisi olla "luontainen verkostoituja"?
Ei verkostoituminen ole vain "ulkoista". Ainakin isossa firmassa sitä pitää tehdä sisälläkin. Verkostojen avulla asiat sujuu jouhevammin kaikkien hyväksi. Isossa firmassa verkostoitumisen eteen joutuu tekemään hommaa, koska kolleegoita saattaa olla kymmeniä tuhansia, ympäri maailmaa. Silloin ei riitä vain perussosiaalisuus kahvihuoneessa.
Omassa kv. firmassani kannustetaan jopa johdon assareita verkostoitumaan asiakkaiden assarien kanssa, koska se helpottaa pomojen välistä kommunikointia.
Esimerkki huonosta verkostoitujasta voisi olla sellainne tyyppi joka tekee vaan oman duuninsa eikä ole kiinnostunut siitä miten se vaikuttaa muihin kolleegoihin tai yleisellä tasolla firmaan. Ei jaa tietoa muille eikä käytä muilta saatavaa tietoa oman duuninsa tukena. Saattaa jopa tietoisesti pimittää tietoja. Miksi? Siihen ei usein ole mitään järkevää syytä, mutta usein tämä tyyppi on lisäksi muutosvastainen.
PS. olisin muuten itse vastannut tuohon kysymykseen, että en tiedä mitä tarkoitetaan "luontaisella verkostoitumisella", koska mielestäni kaikkien on tehtävä sen eteen hommaa sekä luomalla uusia verkostoja että ylläpitämällä vanhoja.
Pidän verkostoitumista erittäin tärkeänä syistä X, Y, Z. Olen verkostoitunut nykyisessä duunissani esimerkiksi tavalla A. Haettavassa roolissa aloittaisin verkostoitumisen tavoilla B ja C.
Tai jotain muuta sontaa.
Verkostoituminen on suhteilla etenemistä. Ei muuta. Ja ne, jotka täällä kohkaavat firmojen sisäisestä verkostoitumisesta (= käytännössä käytäväkeskustelua ja kahvikoneella notkumista), unohtavat, että edelleenkin jokaisen työpäivässä on 8 h. Kaikki aika, joka mystiseen verkostoitumiseen käytetään, on pois muusta tekemisestä, vaikka se olisi jotain jalompaakin kuin käytäväjuoruilu ja p:n nuoleskelu. Siksi ei edelleenkään ole firman etu, että kaikki verkostoituvat edestä ja takaa kaiken aikaa. Siksi firmoissa on edelleen työnjako.
Jos todella kaikkien tehtävänä on kaiken muun ohella verkostoitua, jää kysymys siitä, kuka ne varsinaiset hommat tekee. No, yksi ratkaisuhan on se, että lisätään väkeä. Tämä on utopiaratkaisu, jota ei toteuteta missään. Toinen vaihtoehto on, että työpäivät venyvät ja ollaan töissä kaiken aikaa. Näinhän on enenevissä määrin käymässä. Kenen etu tämä on? Tässä vaiheessa kysymyksenasettelua all-in-verkostoitumisen kannattajat pesevätkin sitten kätensä ja livahtavat sinne omalle mökilleen hyvin ansaitulle lomalle oikeinkin perinteiseen "ja siinä vaiheessa konsultin perävalot vain vilkkuivat" -tyyliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tuli ainakin videon katselemalla selväksi, että ainoastaan verkostot ovat tärkeitä! Itse tyhmyyksissäni uran alkuaikoina keskityin asiaosaaminen kehittämiseen. No minusta ei tullutkaan pääjohtajaa.
Joo, tää on kyllä hauska nykyajan hypeilmiö. Siis Suomessa ei tietenkään ole minkäänlaista korruptiota ja hyväveliverkostotkin on pelkkää pahaa puhetta, mutta ihan sama, mitä työpaikkaa haet, niin ainoastaan verkostot merkkaa. Itse olin taannoin työhaastattelussa ihan perus toimistohiiren tehtävään. Hämmennyin ihan valtavasti, kun minulta kysyttiin haastattelussa, että olenko luontainen verkostoituja. En varmaankaan osannut vastata siten, kuin olisi pitänyt, koska en todellakaan tajunnut, mitä tuolla kysymyksellä haettiin. Olen kyllä mielestäni ihan normaalisti sosiaaliset tilanteet hallitseva, yhteistyökykyinen ja kaikkien kanssa toimeen tuleva tyyppi, mutta pitääkö sen lisäksi olla vielä jotain muuta... kuin Tytti? Paikkaa en saanut.
Sori, mutta tuo pitää nykyään klaarata työssä kuin työssä. On sisäistä ja ulkoista verkostoitumista. Eikä se vie pois arvoa substanssiosaamiselta.
Minäkin olen tätä verkostoitumisasiaa jonkin verran pohtinut, kun sitä vähän joka suunnasta tuputetaan. Voisko joku vääntää rautalangasta, mitä se on? Taas uusi, trendikäs termi normaalille sosiaalisuudelle? Somekontaktien määrä? Se ketä isokenkäisiä tuntee?
Ei varsinaisesti ole sama asia kuin sosiaalisuus, vaikka siitä on apua. Hyvä verkostoituja voi olla epäsosiaalinen. Sosiaalisuus on luonteenpiirre. Verkostoituminen on ns. aktiviteetti tai tehtävä. Verkostoitumisella luodaan kontakteja organisaation, aihepiirin tai oman uran kannalta suotuisiin kohteisiin jotka voivat olla muita organisaatioita tai yksittäisiä ihmisiä.
Verkostoituminen ei välttämättä tapahdu suoraan oman etenemisen vuoksi vaan se voi olla tärkeää koko firman tuottavuuden ja elossa pysymisen kannalta. Otetaan esimerkiksi vaikka Slush joka on iso verkostoitumistapahtuma.
Kuten kaikkea, verkostoitua voi hyvässä tai pahassa. Tilanteesta riippuen, se voi olla todella hieno väline luoda uutta tai sitten sen voi linkittää korruptioon. Maailma ei ole mustavalkoinen.
Kiitos yrityksestä, mutta ei kyllä edellenkään hirveästi selkiytynyt. Verkostoituminen on siis suhteiden luomista muihin, ihmisiin tai organisaatioihin? Ko? Kö? Onko se sitä, että voi sanoa tuntevansa paljon tärkeitä tyyppejä tärkeistä firmoista? Entäs nyt esim. tässä Tytin tapauksessa, kun aktiivinen verkostoituja paljastuukin noloksi kontaktiksi?
Ehkä olisi helpompi kertoa, millainen on oikein huono verkostoituja? Kun edelleen mielestäni ns. täysipäinen, hyvän kasvatuksen saanut ja normaalisti muiden kanssa pärjäävä ihminen on kyllä aina luontainen verkostoituja. Ja miksi ihan perustyöntekijän, jonka työtehtävä ei ole hengailla siellä kokkareilla isojen kihojen kanssa, pitäisi olla "luontainen verkostoituja"?
Ei verkostoituminen ole vain "ulkoista". Ainakin isossa firmassa sitä pitää tehdä sisälläkin. Verkostojen avulla asiat sujuu jouhevammin kaikkien hyväksi. Isossa firmassa verkostoitumisen eteen joutuu tekemään hommaa, koska kolleegoita saattaa olla kymmeniä tuhansia, ympäri maailmaa. Silloin ei riitä vain perussosiaalisuus kahvihuoneessa.
Omassa kv. firmassani kannustetaan jopa johdon assareita verkostoitumaan asiakkaiden assarien kanssa, koska se helpottaa pomojen välistä kommunikointia.
Esimerkki huonosta verkostoitujasta voisi olla sellainne tyyppi joka tekee vaan oman duuninsa eikä ole kiinnostunut siitä miten se vaikuttaa muihin kolleegoihin tai yleisellä tasolla firmaan. Ei jaa tietoa muille eikä käytä muilta saatavaa tietoa oman duuninsa tukena. Saattaa jopa tietoisesti pimittää tietoja. Miksi? Siihen ei usein ole mitään järkevää syytä, mutta usein tämä tyyppi on lisäksi muutosvastainen.
PS. olisin muuten itse vastannut tuohon kysymykseen, että en tiedä mitä tarkoitetaan "luontaisella verkostoitumisella", koska mielestäni kaikkien on tehtävä sen eteen hommaa sekä luomalla uusia verkostoja että ylläpitämällä vanhoja.
Pidän verkostoitumista erittäin tärkeänä syistä X, Y, Z. Olen verkostoitunut nykyisessä duunissani esimerkiksi tavalla A. Haettavassa roolissa aloittaisin verkostoitumisen tavoilla B ja C.
Tai jotain muuta sontaa.
Verkostoituminen on suhteilla etenemistä. Ei muuta. Ja ne, jotka täällä kohkaavat firmojen sisäisestä verkostoitumisesta (= käytännössä käytäväkeskustelua ja kahvikoneella notkumista), unohtavat, että edelleenkin jokaisen työpäivässä on 8 h. Kaikki aika, joka mystiseen verkostoitumiseen käytetään, on pois muusta tekemisestä, vaikka se olisi jotain jalompaakin kuin käytäväjuoruilu ja p:n nuoleskelu. Siksi ei edelleenkään ole firman etu, että kaikki verkostoituvat edestä ja takaa kaiken aikaa. Siksi firmoissa on edelleen työnjako.
Jos todella kaikkien tehtävänä on kaiken muun ohella verkostoitua, jää kysymys siitä, kuka ne varsinaiset hommat tekee. No, yksi ratkaisuhan on se, että lisätään väkeä. Tämä on utopiaratkaisu, jota ei toteuteta missään. Toinen vaihtoehto on, että työpäivät venyvät ja ollaan töissä kaiken aikaa. Näinhän on enenevissä määrin käymässä. Kenen etu tämä on? Tässä vaiheessa kysymyksenasettelua all-in-verkostoitumisen kannattajat pesevätkin sitten kätensä ja livahtavat sinne omalle mökilleen hyvin ansaitulle lomalle oikeinkin perinteiseen "ja siinä vaiheessa konsultin perävalot vain vilkkuivat" -tyyliin.
Ei verkostoituminen ole mitään juoruilua. Sitä tehdään ihan sen normaalin työn ohella. Tuomalla esiin oma substanssiosaaminen. Mutta ole verkostoitumatta. Sellaisen ei kuitenkaan kannata itkeä, jos ylennys tai uusi paikka jää sen takia saamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tuli ainakin videon katselemalla selväksi, että ainoastaan verkostot ovat tärkeitä! Itse tyhmyyksissäni uran alkuaikoina keskityin asiaosaaminen kehittämiseen. No minusta ei tullutkaan pääjohtajaa.
Joo, tää on kyllä hauska nykyajan hypeilmiö. Siis Suomessa ei tietenkään ole minkäänlaista korruptiota ja hyväveliverkostotkin on pelkkää pahaa puhetta, mutta ihan sama, mitä työpaikkaa haet, niin ainoastaan verkostot merkkaa. Itse olin taannoin työhaastattelussa ihan perus toimistohiiren tehtävään. Hämmennyin ihan valtavasti, kun minulta kysyttiin haastattelussa, että olenko luontainen verkostoituja. En varmaankaan osannut vastata siten, kuin olisi pitänyt, koska en todellakaan tajunnut, mitä tuolla kysymyksellä haettiin. Olen kyllä mielestäni ihan normaalisti sosiaaliset tilanteet hallitseva, yhteistyökykyinen ja kaikkien kanssa toimeen tuleva tyyppi, mutta pitääkö sen lisäksi olla vielä jotain muuta... kuin Tytti? Paikkaa en saanut.
Sori, mutta tuo pitää nykyään klaarata työssä kuin työssä. On sisäistä ja ulkoista verkostoitumista. Eikä se vie pois arvoa substanssiosaamiselta.
Minäkin olen tätä verkostoitumisasiaa jonkin verran pohtinut, kun sitä vähän joka suunnasta tuputetaan. Voisko joku vääntää rautalangasta, mitä se on? Taas uusi, trendikäs termi normaalille sosiaalisuudelle? Somekontaktien määrä? Se ketä isokenkäisiä tuntee?
Ei varsinaisesti ole sama asia kuin sosiaalisuus, vaikka siitä on apua. Hyvä verkostoituja voi olla epäsosiaalinen. Sosiaalisuus on luonteenpiirre. Verkostoituminen on ns. aktiviteetti tai tehtävä. Verkostoitumisella luodaan kontakteja organisaation, aihepiirin tai oman uran kannalta suotuisiin kohteisiin jotka voivat olla muita organisaatioita tai yksittäisiä ihmisiä.
Verkostoituminen ei välttämättä tapahdu suoraan oman etenemisen vuoksi vaan se voi olla tärkeää koko firman tuottavuuden ja elossa pysymisen kannalta. Otetaan esimerkiksi vaikka Slush joka on iso verkostoitumistapahtuma.
Kuten kaikkea, verkostoitua voi hyvässä tai pahassa. Tilanteesta riippuen, se voi olla todella hieno väline luoda uutta tai sitten sen voi linkittää korruptioon. Maailma ei ole mustavalkoinen.
Kiitos yrityksestä, mutta ei kyllä edellenkään hirveästi selkiytynyt. Verkostoituminen on siis suhteiden luomista muihin, ihmisiin tai organisaatioihin? Ko? Kö? Onko se sitä, että voi sanoa tuntevansa paljon tärkeitä tyyppejä tärkeistä firmoista? Entäs nyt esim. tässä Tytin tapauksessa, kun aktiivinen verkostoituja paljastuukin noloksi kontaktiksi?
Ehkä olisi helpompi kertoa, millainen on oikein huono verkostoituja? Kun edelleen mielestäni ns. täysipäinen, hyvän kasvatuksen saanut ja normaalisti muiden kanssa pärjäävä ihminen on kyllä aina luontainen verkostoituja. Ja miksi ihan perustyöntekijän, jonka työtehtävä ei ole hengailla siellä kokkareilla isojen kihojen kanssa, pitäisi olla "luontainen verkostoituja"?
Ei verkostoituminen ole vain "ulkoista". Ainakin isossa firmassa sitä pitää tehdä sisälläkin. Verkostojen avulla asiat sujuu jouhevammin kaikkien hyväksi. Isossa firmassa verkostoitumisen eteen joutuu tekemään hommaa, koska kolleegoita saattaa olla kymmeniä tuhansia, ympäri maailmaa. Silloin ei riitä vain perussosiaalisuus kahvihuoneessa.
Omassa kv. firmassani kannustetaan jopa johdon assareita verkostoitumaan asiakkaiden assarien kanssa, koska se helpottaa pomojen välistä kommunikointia.
Esimerkki huonosta verkostoitujasta voisi olla sellainne tyyppi joka tekee vaan oman duuninsa eikä ole kiinnostunut siitä miten se vaikuttaa muihin kolleegoihin tai yleisellä tasolla firmaan. Ei jaa tietoa muille eikä käytä muilta saatavaa tietoa oman duuninsa tukena. Saattaa jopa tietoisesti pimittää tietoja. Miksi? Siihen ei usein ole mitään järkevää syytä, mutta usein tämä tyyppi on lisäksi muutosvastainen.
Eli lopputulema on se, mitä arvelinkin, että nyt on taas pyörä keksitty uudestaan ja annettu sille toinen nimi. Joskus aikoinaan on puhuttu esim. hyvistä työelämätaidoista, nyt verkostoituminen on päivän sana. Mutta kaikesta päätellen tarkoitetaan samoja asioita. Harmillista on se, että näitä asioita voi olla tosiaan hankala sanoittaa esim. edellä kuvatun kaltaisessa työhaastattelutilanteessa, jos on luonteeltaan perusvaatimaton suomalainen, joka ei ole käynyt eurooppalaisia eliittikouluja ja oppinut sieltä riittävää röyhkeyttä ja itsensä esille tuomisen taitoa. Tai jolla ei ole niitä nimekkäitä suosittelijoita antamassa taustatukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei verkostoituminen ole mitään juoruilua. Sitä tehdään ihan sen normaalin työn ohella. Tuomalla esiin oma substanssiosaaminen.
Lihavoitu selkokiellä: se vie aikaa siltä muun työn tekemiseltä. :D
"Tuomalla esiin oma substanssiosaaminen." Selkokielellä: harjoita omakehua. :D
Verkostoituminen: käytä työaikasi siihen, että notkut somessa, palavereissa ja käytävillä ja muistat aina, aina, olla kehumassa itseäsi, toki niin, ettei se kuulosta siltä. Mutta kuitenkin.
"tuo esiin omaa substanssiosaamista" ja itsekehu ovat täsmälleen samma kakka eri paketissa mutta viis siitä.
:D Olet selvästikin henkilö, joka on istunut kursseilla opiskelemassa verkostoitumista ja koska olet joutunut käymään tentit läpi, kriittisyys on päässyt pettämään, myös itsekriittisyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joku kansanedustaja ehtisi tai edes pystyisi valvomaan VTV:tä? Ei kukaan syntyjään omaa sellaisia tietotaitoja. Valvonta vaatisi oikeaa asiantuntemusta ja perehtymistä organisaatioon. Mistä kansanedustaja edes teoriassa voisi ottaa sen ajan ja energian? Ne ovat kiinnostuneita omista aihealueistaan ja kuten täällä jo huomattu, ne ovat todellakin vain ihmisiä, ja voiko niistä sanoa edes sitä. Osa on napoleon-kompleksilla varustettuja visonäärejä tai Jumalaa palvovia helluntailaisvallanhaalijoita tai siltarumpupoliitikkoja Tyrvään perämettistä. Miten niistä ihan vain nimittämällä tulisi VTV:n tai minkään asiantuntijoita?
Tämä on juurisyy, miksi Pöysti sai junailtua Tytin VTV:n johtoon. Kyllähän asia kävi hyväksytettävänä eduskunnassa vai missä se oli ja kaikki äänestivät joo. Eivät ne sitä siksi tehneet, että olivat Tytin kannalla. He vain eivät tienneet, mistä ovat äänestämässä ja luottivat siihen, että kyllä se, joka ehdotuksen on tehnyt, tietää mitä tekee.
Näin asiat menevät läpi: kun jengi ei tiedä, mitä on edes päättämässä. Ja jos ei ole jotain äärimmäisen vahvaa syytä äänestää ei, totta kai äänestää joo.
Vaarallinen systeemi. Ja tämä toteutuu paljon vielä elintärkeämmissäkin asioissa kuin VTV:n pääjohtajan nimityksessä.
Jokuhan kommentoi katsoneensa sen äänestyksen videolta missä Yli-Viikari oli äänestetty yksimielisesti eduskunnassa VTV:n pääjohtajaksi.
Kananedustajat vaikuttivat kuulemma siltä ettei tuo äänestystilanne heitä kiinnostanut pahemmin mitenkään kun samalla juttelivat keskenään niitä näitä.
Mäkin muistan tämän. Räpläsivät kännyköitään siellä. Ei ihme, että kaiken maailman Pöystit saavat manipuloitua systeemiä. Asioiden hyväksyttäminen on vain muodollisuus. Kaikki menee sukkana läpi, jos nyt ei jotain aivan kaikkien tuntemaa rikollista ehdota johonkin virkaan. Päätös on siis jo oikeastaan taputeltu aina ennen kuin se edes eduskuntaan saakka tulee.
Edelleen jää kysymys: miksi Pöysti halusi edistää niin kovasti Tytin uraa? Prosessihan kesti vuosikausia, aina assariajoista tuonne pääjohtajan palleille saakka.
Miksi? Miksi Pöysti, miksi?
Kompetenssihan Tytiltä puuttui täysin, ei nyt unohdeta sitä, vaikka Pöysti unohtikin.
Että lestaveljet voisi kahmia rahaa kenenkään valvomatta?
Vastaukset voisi löytyä, jos katsotaan kenet/mitkä on jätetty valvonnan ulkopuolelle. Matkakulujen lisäksi tietysti. Niiden valvonnan lopettamisessa Tytillä on ollut
omakin lehmä ojassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei verkostoituminen ole mitään juoruilua. Sitä tehdään ihan sen normaalin työn ohella. Tuomalla esiin oma substanssiosaaminen.
Lihavoitu selkokiellä: se vie aikaa siltä muun työn tekemiseltä. :D
"Tuomalla esiin oma substanssiosaaminen." Selkokielellä: harjoita omakehua. :D
Verkostoituminen: käytä työaikasi siihen, että notkut somessa, palavereissa ja käytävillä ja muistat aina, aina, olla kehumassa itseäsi, toki niin, ettei se kuulosta siltä. Mutta kuitenkin.
"tuo esiin omaa substanssiosaamista" ja itsekehu ovat täsmälleen samma kakka eri paketissa mutta viis siitä.
:D Olet selvästikin henkilö, joka on istunut kursseilla opiskelemassa verkostoitumista ja koska olet joutunut käymään tentit läpi, kriittisyys on päässyt pettämään, myös itsekriittisyys.
Tai teet työsi niin hyvin, että muut tulevat pyytämään sinulta apua asiaan liittyvään ongelmaan. Koska he tietävät, että sinä tiedät vastauksen tai ainakin tiedät asiasta paljon. Heidän ei tarvitse osata, koska he tietävät, että sinä osaat.
Omakehu ei auta, jos et oikeasti osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tuli ainakin videon katselemalla selväksi, että ainoastaan verkostot ovat tärkeitä! Itse tyhmyyksissäni uran alkuaikoina keskityin asiaosaaminen kehittämiseen. No minusta ei tullutkaan pääjohtajaa.
Joo, tää on kyllä hauska nykyajan hypeilmiö. Siis Suomessa ei tietenkään ole minkäänlaista korruptiota ja hyväveliverkostotkin on pelkkää pahaa puhetta, mutta ihan sama, mitä työpaikkaa haet, niin ainoastaan verkostot merkkaa. Itse olin taannoin työhaastattelussa ihan perus toimistohiiren tehtävään. Hämmennyin ihan valtavasti, kun minulta kysyttiin haastattelussa, että olenko luontainen verkostoituja. En varmaankaan osannut vastata siten, kuin olisi pitänyt, koska en todellakaan tajunnut, mitä tuolla kysymyksellä haettiin. Olen kyllä mielestäni ihan normaalisti sosiaaliset tilanteet hallitseva, yhteistyökykyinen ja kaikkien kanssa toimeen tuleva tyyppi, mutta pitääkö sen lisäksi olla vielä jotain muuta... kuin Tytti? Paikkaa en saanut.
Kannattaa lukea muuten vähän Suomen historiaa. Täällähän menee vähän kaikki ilmiöt övereiksi. Esim. 70-luvulla oli taistolaisuus ja muutenkin äärivasemmistolaista menoa. Kaikki oli äärimmäisen politisoitunutta. Muistan itsekin tuon ajan tv-keskustelut, joissa ihan joka asia oli poliittinen ja yhteiskunnallinen. Vahtimestareilta saadettiin vaatia tietynlainen jäsenkirja. No nyt on kyse pohjimmiltaan vähän samanlaisesta ilmiöstä, mutta nyt kaikki on mennyt puhtaasti oman edun tavoitteluksi ("verkostoitumiseksi") ja julkiselle puolelle on tuotu yksityiseltä sektorilta kaiken maailman strategiat ja tulospalkkaukset ym.
Jäsenkirjavaatimus on voimissaan vieläkin. Vaikuttaa siltä, että kaikki verovaroin ylläpidettävät virat menevät "hakijoille", joilla on puolueen jäsenkirja. Paikkajakauma jyvitetään vaalimenestyksen mukaan ja näin on ollut vuosikymmenet.
Politiikka pätevöittää kaikkeen!
Tämä ns. verkostoituminen tarkoittaa lähinnä tasapäisyyttä arvostavia kuppikuntia, jotka pitävät liian korkeaa moraalia tai osaamista omaavat henkilöt sivussa valokeilasta. Tällaisen onton klaanin omien antimien puuttumisen peittämiseksi tarvitaan tuota mielipuolista konsulttitoimistokieltä, jolla kerrotaan jotakin, mitä kukaan ei ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tuli ainakin videon katselemalla selväksi, että ainoastaan verkostot ovat tärkeitä! Itse tyhmyyksissäni uran alkuaikoina keskityin asiaosaaminen kehittämiseen. No minusta ei tullutkaan pääjohtajaa.
Joo, tää on kyllä hauska nykyajan hypeilmiö. Siis Suomessa ei tietenkään ole minkäänlaista korruptiota ja hyväveliverkostotkin on pelkkää pahaa puhetta, mutta ihan sama, mitä työpaikkaa haet, niin ainoastaan verkostot merkkaa. Itse olin taannoin työhaastattelussa ihan perus toimistohiiren tehtävään. Hämmennyin ihan valtavasti, kun minulta kysyttiin haastattelussa, että olenko luontainen verkostoituja. En varmaankaan osannut vastata siten, kuin olisi pitänyt, koska en todellakaan tajunnut, mitä tuolla kysymyksellä haettiin. Olen kyllä mielestäni ihan normaalisti sosiaaliset tilanteet hallitseva, yhteistyökykyinen ja kaikkien kanssa toimeen tuleva tyyppi, mutta pitääkö sen lisäksi olla vielä jotain muuta... kuin Tytti? Paikkaa en saanut.
Sori, mutta tuo pitää nykyään klaarata työssä kuin työssä. On sisäistä ja ulkoista verkostoitumista. Eikä se vie pois arvoa substanssiosaamiselta.
Minäkin olen tätä verkostoitumisasiaa jonkin verran pohtinut, kun sitä vähän joka suunnasta tuputetaan. Voisko joku vääntää rautalangasta, mitä se on? Taas uusi, trendikäs termi normaalille sosiaalisuudelle? Somekontaktien määrä? Se ketä isokenkäisiä tuntee?
Ei varsinaisesti ole sama asia kuin sosiaalisuus, vaikka siitä on apua. Hyvä verkostoituja voi olla epäsosiaalinen. Sosiaalisuus on luonteenpiirre. Verkostoituminen on ns. aktiviteetti tai tehtävä. Verkostoitumisella luodaan kontakteja organisaation, aihepiirin tai oman uran kannalta suotuisiin kohteisiin jotka voivat olla muita organisaatioita tai yksittäisiä ihmisiä.
Verkostoituminen ei välttämättä tapahdu suoraan oman etenemisen vuoksi vaan se voi olla tärkeää koko firman tuottavuuden ja elossa pysymisen kannalta. Otetaan esimerkiksi vaikka Slush joka on iso verkostoitumistapahtuma.
Kuten kaikkea, verkostoitua voi hyvässä tai pahassa. Tilanteesta riippuen, se voi olla todella hieno väline luoda uutta tai sitten sen voi linkittää korruptioon. Maailma ei ole mustavalkoinen.
Kiitos yrityksestä, mutta ei kyllä edellenkään hirveästi selkiytynyt. Verkostoituminen on siis suhteiden luomista muihin, ihmisiin tai organisaatioihin? Ko? Kö? Onko se sitä, että voi sanoa tuntevansa paljon tärkeitä tyyppejä tärkeistä firmoista? Entäs nyt esim. tässä Tytin tapauksessa, kun aktiivinen verkostoituja paljastuukin noloksi kontaktiksi?
Ehkä olisi helpompi kertoa, millainen on oikein huono verkostoituja? Kun edelleen mielestäni ns. täysipäinen, hyvän kasvatuksen saanut ja normaalisti muiden kanssa pärjäävä ihminen on kyllä aina luontainen verkostoituja. Ja miksi ihan perustyöntekijän, jonka työtehtävä ei ole hengailla siellä kokkareilla isojen kihojen kanssa, pitäisi olla "luontainen verkostoituja"?
Ei verkostoituminen ole vain "ulkoista". Ainakin isossa firmassa sitä pitää tehdä sisälläkin. Verkostojen avulla asiat sujuu jouhevammin kaikkien hyväksi. Isossa firmassa verkostoitumisen eteen joutuu tekemään hommaa, koska kolleegoita saattaa olla kymmeniä tuhansia, ympäri maailmaa. Silloin ei riitä vain perussosiaalisuus kahvihuoneessa.
Omassa kv. firmassani kannustetaan jopa johdon assareita verkostoitumaan asiakkaiden assarien kanssa, koska se helpottaa pomojen välistä kommunikointia.
Esimerkki huonosta verkostoitujasta voisi olla sellainne tyyppi joka tekee vaan oman duuninsa eikä ole kiinnostunut siitä miten se vaikuttaa muihin kolleegoihin tai yleisellä tasolla firmaan. Ei jaa tietoa muille eikä käytä muilta saatavaa tietoa oman duuninsa tukena. Saattaa jopa tietoisesti pimittää tietoja. Miksi? Siihen ei usein ole mitään järkevää syytä, mutta usein tämä tyyppi on lisäksi muutosvastainen.
PS. olisin muuten itse vastannut tuohon kysymykseen, että en tiedä mitä tarkoitetaan "luontaisella verkostoitumisella", koska mielestäni kaikkien on tehtävä sen eteen hommaa sekä luomalla uusia verkostoja että ylläpitämällä vanhoja.
Pidän verkostoitumista erittäin tärkeänä syistä X, Y, Z. Olen verkostoitunut nykyisessä duunissani esimerkiksi tavalla A. Haettavassa roolissa aloittaisin verkostoitumisen tavoilla B ja C.
Tai jotain muuta sontaa.
Verkostoituminen on suhteilla etenemistä. Ei muuta. Ja ne, jotka täällä kohkaavat firmojen sisäisestä verkostoitumisesta (= käytännössä käytäväkeskustelua ja kahvikoneella notkumista), unohtavat, että edelleenkin jokaisen työpäivässä on 8 h. Kaikki aika, joka mystiseen verkostoitumiseen käytetään, on pois muusta tekemisestä, vaikka se olisi jotain jalompaakin kuin käytäväjuoruilu ja p:n nuoleskelu. Siksi ei edelleenkään ole firman etu, että kaikki verkostoituvat edestä ja takaa kaiken aikaa. Siksi firmoissa on edelleen työnjako.
Jos todella kaikkien tehtävänä on kaiken muun ohella verkostoitua, jää kysymys siitä, kuka ne varsinaiset hommat tekee. No, yksi ratkaisuhan on se, että lisätään väkeä. Tämä on utopiaratkaisu, jota ei toteuteta missään. Toinen vaihtoehto on, että työpäivät venyvät ja ollaan töissä kaiken aikaa. Näinhän on enenevissä määrin käymässä. Kenen etu tämä on? Tässä vaiheessa kysymyksenasettelua all-in-verkostoitumisen kannattajat pesevätkin sitten kätensä ja livahtavat sinne omalle mökilleen hyvin ansaitulle lomalle oikeinkin perinteiseen "ja siinä vaiheessa konsultin perävalot vain vilkkuivat" -tyyliin.
Ei verkostoituminen ole mitään juoruilua. Sitä tehdään ihan sen normaalin työn ohella. Tuomalla esiin oma substanssiosaaminen. Mutta ole verkostoitumatta. Sellaisen ei kuitenkaan kannata itkeä, jos ylennys tai uusi paikka jää sen takia saamatta.
Anna nyt hyvä ihminen jokin köytännön esimerkki verkostoitumisesta. Miten sihteeri A verkostoituu toisessa työpisteessä työskentelevän assistentti B:n kanssa? Pitääkö niiden yavata vai riittääkö sähköposti? Podetäänkö verkostoa yllä jotenkin, vai riittääkö, että on tavattu kerran ja esittäydytty? Pitääkö muistutella olemassaolostaan ja missä määrin, että se ei ole ärsyttävää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tuli ainakin videon katselemalla selväksi, että ainoastaan verkostot ovat tärkeitä! Itse tyhmyyksissäni uran alkuaikoina keskityin asiaosaaminen kehittämiseen. No minusta ei tullutkaan pääjohtajaa.
Joo, tää on kyllä hauska nykyajan hypeilmiö. Siis Suomessa ei tietenkään ole minkäänlaista korruptiota ja hyväveliverkostotkin on pelkkää pahaa puhetta, mutta ihan sama, mitä työpaikkaa haet, niin ainoastaan verkostot merkkaa. Itse olin taannoin työhaastattelussa ihan perus toimistohiiren tehtävään. Hämmennyin ihan valtavasti, kun minulta kysyttiin haastattelussa, että olenko luontainen verkostoituja. En varmaankaan osannut vastata siten, kuin olisi pitänyt, koska en todellakaan tajunnut, mitä tuolla kysymyksellä haettiin. Olen kyllä mielestäni ihan normaalisti sosiaaliset tilanteet hallitseva, yhteistyökykyinen ja kaikkien kanssa toimeen tuleva tyyppi, mutta pitääkö sen lisäksi olla vielä jotain muuta... kuin Tytti? Paikkaa en saanut.
Sori, mutta tuo pitää nykyään klaarata työssä kuin työssä. On sisäistä ja ulkoista verkostoitumista. Eikä se vie pois arvoa substanssiosaamiselta.
Minäkin olen tätä verkostoitumisasiaa jonkin verran pohtinut, kun sitä vähän joka suunnasta tuputetaan. Voisko joku vääntää rautalangasta, mitä se on? Taas uusi, trendikäs termi normaalille sosiaalisuudelle? Somekontaktien määrä? Se ketä isokenkäisiä tuntee?
Ei varsinaisesti ole sama asia kuin sosiaalisuus, vaikka siitä on apua. Hyvä verkostoituja voi olla epäsosiaalinen. Sosiaalisuus on luonteenpiirre. Verkostoituminen on ns. aktiviteetti tai tehtävä. Verkostoitumisella luodaan kontakteja organisaation, aihepiirin tai oman uran kannalta suotuisiin kohteisiin jotka voivat olla muita organisaatioita tai yksittäisiä ihmisiä.
Verkostoituminen ei välttämättä tapahdu suoraan oman etenemisen vuoksi vaan se voi olla tärkeää koko firman tuottavuuden ja elossa pysymisen kannalta. Otetaan esimerkiksi vaikka Slush joka on iso verkostoitumistapahtuma.
Kuten kaikkea, verkostoitua voi hyvässä tai pahassa. Tilanteesta riippuen, se voi olla todella hieno väline luoda uutta tai sitten sen voi linkittää korruptioon. Maailma ei ole mustavalkoinen.
Kiitos yrityksestä, mutta ei kyllä edellenkään hirveästi selkiytynyt. Verkostoituminen on siis suhteiden luomista muihin, ihmisiin tai organisaatioihin? Ko? Kö? Onko se sitä, että voi sanoa tuntevansa paljon tärkeitä tyyppejä tärkeistä firmoista? Entäs nyt esim. tässä Tytin tapauksessa, kun aktiivinen verkostoituja paljastuukin noloksi kontaktiksi?
Ehkä olisi helpompi kertoa, millainen on oikein huono verkostoituja? Kun edelleen mielestäni ns. täysipäinen, hyvän kasvatuksen saanut ja normaalisti muiden kanssa pärjäävä ihminen on kyllä aina luontainen verkostoituja. Ja miksi ihan perustyöntekijän, jonka työtehtävä ei ole hengailla siellä kokkareilla isojen kihojen kanssa, pitäisi olla "luontainen verkostoituja"?
Ei verkostoituminen ole vain "ulkoista". Ainakin isossa firmassa sitä pitää tehdä sisälläkin. Verkostojen avulla asiat sujuu jouhevammin kaikkien hyväksi. Isossa firmassa verkostoitumisen eteen joutuu tekemään hommaa, koska kolleegoita saattaa olla kymmeniä tuhansia, ympäri maailmaa. Silloin ei riitä vain perussosiaalisuus kahvihuoneessa.
Omassa kv. firmassani kannustetaan jopa johdon assareita verkostoitumaan asiakkaiden assarien kanssa, koska se helpottaa pomojen välistä kommunikointia.
Esimerkki huonosta verkostoitujasta voisi olla sellainne tyyppi joka tekee vaan oman duuninsa eikä ole kiinnostunut siitä miten se vaikuttaa muihin kolleegoihin tai yleisellä tasolla firmaan. Ei jaa tietoa muille eikä käytä muilta saatavaa tietoa oman duuninsa tukena. Saattaa jopa tietoisesti pimittää tietoja. Miksi? Siihen ei usein ole mitään järkevää syytä, mutta usein tämä tyyppi on lisäksi muutosvastainen.
Joo. Tässä kuvasit ihan positiivista verkostoitumista kyllä. Ja varmaan juuri noissa ylikansallisissa firmoissa on ihan ymmärrettävää että tällaista arvostetaan. Toki niissäkin ehkä hieman työnkuva vaikuttaa, mutta silti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tuli ainakin videon katselemalla selväksi, että ainoastaan verkostot ovat tärkeitä! Itse tyhmyyksissäni uran alkuaikoina keskityin asiaosaaminen kehittämiseen. No minusta ei tullutkaan pääjohtajaa.
Joo, tää on kyllä hauska nykyajan hypeilmiö. Siis Suomessa ei tietenkään ole minkäänlaista korruptiota ja hyväveliverkostotkin on pelkkää pahaa puhetta, mutta ihan sama, mitä työpaikkaa haet, niin ainoastaan verkostot merkkaa. Itse olin taannoin työhaastattelussa ihan perus toimistohiiren tehtävään. Hämmennyin ihan valtavasti, kun minulta kysyttiin haastattelussa, että olenko luontainen verkostoituja. En varmaankaan osannut vastata siten, kuin olisi pitänyt, koska en todellakaan tajunnut, mitä tuolla kysymyksellä haettiin. Olen kyllä mielestäni ihan normaalisti sosiaaliset tilanteet hallitseva, yhteistyökykyinen ja kaikkien kanssa toimeen tuleva tyyppi, mutta pitääkö sen lisäksi olla vielä jotain muuta... kuin Tytti? Paikkaa en saanut.
Kannattaa lukea muuten vähän Suomen historiaa. Täällähän menee vähän kaikki ilmiöt övereiksi. Esim. 70-luvulla oli taistolaisuus ja muutenkin äärivasemmistolaista menoa. Kaikki oli äärimmäisen politisoitunutta. Muistan itsekin tuon ajan tv-keskustelut, joissa ihan joka asia oli poliittinen ja yhteiskunnallinen. Vahtimestareilta saadettiin vaatia tietynlainen jäsenkirja. No nyt on kyse pohjimmiltaan vähän samanlaisesta ilmiöstä, mutta nyt kaikki on mennyt puhtaasti oman edun tavoitteluksi ("verkostoitumiseksi") ja julkiselle puolelle on tuotu yksityiseltä sektorilta kaiken maailman strategiat ja tulospalkkaukset ym.
Jäsenkirjavaatimus on voimissaan vieläkin. Vaikuttaa siltä, että kaikki verovaroin ylläpidettävät virat menevät "hakijoille", joilla on puolueen jäsenkirja. Paikkajakauma jyvitetään vaalimenestyksen mukaan ja näin on ollut vuosikymmenet.
Politiikka pätevöittää kaikkeen!
Ylimpiä virkoja tämä koskee edelleenkin ja tulee koskemaan aina, koska käytännössä noilla virkamiehillä on myös poliittista valtaa.
No pitäiskö sitten yliopistotutkinnoista ja amk-tutkinnoista olla puolet tämän verkostoitumisen harjoittelua ja puolet vaan sitä substanssia?
Jos näillä verkoistoilla kerta on niin iso merkitys? Miksi tuhlata ihan hirveästi aikaa tenttikirjojen lukemiseen ja muuhun vastaavaan, jos sen vaikutus kuitenkaan työpaikkojen saantiin on kuitenkin melko vähäinen?