Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Siis mikä tämä Tytti Yliviikari oikein kokee olevansa
20.03.2021 |
Yli-Viikari höyläsi viraston luottokorttia VTV:n toimittamien tietojen mukaan vuosina 2018–2020 yhteensä 59 171 eurolla.
YLI-VIIKARI esimerkiksi maksatti viraston luottokortilla neljään otteeseen stailauspalvelujaan vuonna 2019.
10. tammikuuta 2019 Yli-Viikari osti Living Day Spasta 174 euroa maksaneen ”hiusmuotoiluvalmennuksen”.
Valmennus liittyi VTV:n mukaan pääjohtajan valokuvaukseen – tarkempaa selvitystä kuvauksesta ei annettu.
28.2.2019 Yli-Viikari hankki Sydämen Pohjasta Oy:ltä 185 euroa maksaneen palvelun, joka sisälsi värin ja muotoilun sekä kulmien muotoilun.
Stailauspalvelu liittyi VTV:n mukaan Haus Kehittämiskeskuksen videokuvaukseen
23.4.2019 Yli-Viikari osti Sydämen Pohjasta Oy:ltä 204 euron palvelun, johon sisältyi värin ja muotoilupalvelujen lisäksi ”extreme megamask”. Kuittiin ei kirjattu oston syytä. VTV:stä kerrotaan, että ostos liittyi viraston vuosikertomuksen kuvauksiin.
11.6.2019 Yli-Viikari hankki Sydämen Pohjasta Oy:ltä 212 euron palvelun, johon sisältyi värin ja muotoilun lisäksi ”tehohoito”. VTV:n mukaan ostos liittyi eduskunnassa toteutetun viraston esittelyvideon kuvauksiin.
Näin meidän verorahoja haaskataan ja kaikki menee sumeilematta läpi. Palkat on pilvissä mutta silti kaikki maksatetaan veronmaksajilla. Tämä on sairasta, törkeää, mielivaltaista... Sanat loppuu kesken kuvailemaan suuttumusta mitä tämä vallassa olevien naisten perseily nykyään aiheuttaa
Kommentit (7835)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Videolla väittää suorittaneensa ylemmän korkeakoulutkinnon Sorbonnessa. Oikeasti suorittanut kandin tutkinnon ja ihan eri yliopistossa vielä kaiken lisäksi.
Jossain tuota Yli-Viikarin tutkintoa oli verrattu nykyiseen ammattikorkeakoulututkintoon jonka kesto on neljä vuotta.
Ei taida olla sitäkään. Lisensiaatista (vastaa kandia) kahdessa kuukaudessa Maitrise-titteli.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/476d494a-0b8e-48c7-a677-3d126b717…
Sen Opetushallituksessa joku pävästi rinnasti maisterin tutkinnoksi v. 2004.
Bologna-sopimus solmittiin 1999.
En tiedä ulkomaisten yliopistojen jutuista mutta ite valmistuin kandiksi ja maisteriksi parin kuukauden välein. Tein maisterin opintoja kandiopintojen kanssa päällekkäin kun ei sitä kiellettykään ja sain ne valmiiksi melkein yhtä aikaa. Näyttää nyt vähän oudolle cv:ssä. En varmasti ole ainoa, joka näin on tehnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
”Jää epäselväksi, miksi VTV:n pitäisi miellyttää jotain virastoa” – Emeritusprofessori ihmettelee Juhana Vartiaisen puheita
Tarkastajat ovat kertoneet viraston johdon puuttuneen tarkastusraportteihin ja muokanneen niitä kohteilleen mieluisammiksi. VTV:tä seuraavan neuvottelukunnan puheenjohtaja Juhana Vartiainen (kok) on kehunut VTV:n organisaatiouudistuksen suuntaa tarkoituksenmukaiseksi.
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/jaa-epaselvaksi-miksi-vtvn-pit…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se Finnair voi yksinkertaisesti antaa noille virastoille alennuksia tilatuista matkoista eikä mitään pisteitä ylipäätänsä?
Pistejärjestelmä sopii minun mielestäni yksityishenkilöille. Sitä ei pitäisi lainkaan käyttää muihin tarkoituksiin.
Pistejärjestelmähän onkin yksityishenkilölle. On kuitenkin niin, että pisteet kertyvät sen henkilön tilille, jonka nimi lentolipussa lukee ja joka sillä matkustaa, riippumatta siitä kuka tai mikä lipun on maksanut. Ei ole yritys- tai yhteisökohtaisia pistetilejä.
Ja kyllä. Lentoyhtiöt voivat antaa ja antavatkin alennuksia isoille asiakkaille, kuten yrityksille tai virastoille. Ja lentoyhtiöitähän toki on aika paljon muitakin kuin Finnair. Ja edullisimmat lentohinnat Suomesta ulos päin useimmiten saakin joltain toiselta yhtiöltä kuin Finnairilta.
Ehkä tuossa pistejärjestelmässsä on sitten jotakin vikaa.
Pistejärjestelmät ovat lentoyhtiöt kehittäneet itse omien halujensa ja tarpeidensa mukaisiksi. Ne ovat vastaavia kuin muutkin kanta-asiakasohjelmat, kuten vaikka S-bonukset ja Plussapisteet. Samankaltaisia on nykyään melkein kaikilla isommilla ja pienemmillä kauppa- ja palveluliikkeillä. Firmat kehittävät niitä koko ajan ja niiden tarkoituksena on tietysti ihmisten sitouttaminen oman yrityksen asiakkaiksi. Ei niitä systeemejä Suomen verottaja kehitä eikä ylläpidä omia valvontatarkoituksiaan varten, eikä sillä ole niihin pääsyä.
Miten ajattelisit että verovirasto voisi määrätä vaikka millainen kanta-asiakasohjelma Lufthansalla on, tai päästä kyseiseen järjestelmään tutkimaan ihmisten pistetilejä ja lentolippujen käyttöä? Mitä luulisit tuollaisen valvonnan maksavan verrattuna siitä saatavaan verotuloon?
VTV on käsittääkseni itse jakanut valtion muille virastoille ohjeet, että jos saa pisteitä, niin ne pisteet tulee käyttää työnantajan eduksi. Eikö nämä ohjeet koskeneetkaan VTV:tä itseään? VTV:ssä olisi voinut käyttää saamiaan pisteitä työnantajan eduksi. Aluksi ne VTV:ssä väitti, että ei olisi ollut käytännössä mahdollista, mutta sitten kun asiaa selvitettiin, niin kyllä olisi ollut mahdollista. Varmaan kukaa ei siellä kyllä ole tehnyt niin.
Varmaan kukaan VTV:ssä kuin muissakaan virastoissa tai firmoissa ei ole käyttänyt lentopisteitään työnantajan eduksi. Asia kun ei ole ollenkaan niin yksinkertainen kuin äkkiä voisi kuvitella. Ensinnäkin lentopistetili on henkilökohtainen, ja pisteet kertyvät sille jonka nimi lipussa lukee, jos hänellä siis ylipäätään kanta-asiakastili kyseisellä lentoyhtiöllä on. Työnantajalla ei voi tiliä olla, eikä työnantaja voi työntekijälle tiliä perustaa eikä seurata tilin tapahtumia. Jokaisella lentoyhtiöllä tai allianssilla on omat ja erilaiset kanta-asiakasohjelmansa. Samalla tilillä on sitten myös erottelematta itse maksetuista ja työnantajan maksamista lennoista saadut pisteet. Pisteillä saataville ilmaisille tai alennushintaisille lennoille on erilaisia kiintiöitä, eikä niillä voi hankkia välttämättä työmatkan aikatauluun tai edes kohteeseen sopivia lentoja. Eikä työnantajan matkatoimisto voi niitä pistepalkintolentovarauksia toiselle tehdäkään.
Miten niitä sitten järkevästi hyödynneittäisi? Miten eroteltaisi itse maksettujen ja työantajan maksamien lentojen pisteet? Miten verottaja määrittäisi verotusarvot pisteiden käytölle? Miten sitä voitaisi oikeasti valvoa?
Se tuli ainakin videon katselemalla selväksi, että ainoastaan verkostot ovat tärkeitä! Itse tyhmyyksissäni uran alkuaikoina keskityin asiaosaaminen kehittämiseen. No minusta ei tullutkaan pääjohtajaa.
Vierailija kirjoitti:
”Jää epäselväksi, miksi VTV:n pitäisi miellyttää jotain virastoa” – Emeritusprofessori ihmettelee Juhana Vartiaisen puheita
Tarkastajat ovat kertoneet viraston johdon puuttuneen tarkastusraportteihin ja muokanneen niitä kohteilleen mieluisammiksi. VTV:tä seuraavan neuvottelukunnan puheenjohtaja Juhana Vartiainen (kok) on kehunut VTV:n organisaatiouudistuksen suuntaa tarkoituksenmukaiseksi.
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/jaa-epaselvaksi-miksi-vtvn-pit…
OKa Tuomas Pöystin pitäisi nyt ottaa kantaa koska VTV on toiminut vastoin perustuslakia laajentamalla mandaatti pois ydintoiminnasta. Tämä on juridinen ongelma!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan vertailun vuoksi, verohallinnolla on 12 johtajaa, työntekijöitä 5127. VTV:llä 11 johtajaa, työntekijöitä 150.
:D Ei hyvää päivää, mikä suhdelukujen ero!!! Kertoo niin tasan sen, mikä tuossa lafkassa on pielessä!!! Eihän tuollaista olekaan. Joku lahjakas voisi laskea, montako prosenttia VTV:n porukasta on johtajia ja montako verohallinnossa...
Jos laskee VTV:n Viikarin pois laskuista, ja jakaa henkilöstön tuon 11 johtajan kesken, lukema on 13,63 työntekijää per johtaja. Eihän siinä ole mitään järkeä?
Ja VTV:ssä on vielä johtajien lisäksi aika paljon päälliköitä.....
Suhteessa varsinaisiin asiantuntijoihin noita pomoja on todella paljon.
Ja Verohallinnnon tehtäväkenttä on oikeasti aika vaativa ja silti siellä on aivan erilainen suhdeluku.
Strategiafoorumin jäsenet
Tytti Yli-Viikari, pääjohtaja
Mikko Koiranen, johtaja
Matti Okko, Kestävä julkinen talous -vaikuttavuusalueen johtaja
Jaakko Eskola, Toimiva tiedonhallinta -vaikuttavuusalueen johtaja
Anna-Liisa Pasanen, Hyvinvoiva ja turvallinen yhteiskunta -vaikuttavuusalueen johtaja
Heli Mikkelä, Kestävä hallinnon kehittäminen -vaikuttavuusalueen johtaja
Riitta-Liisa Heikkilä, oppimiskeskuksen johtaja
Leena Juvonen, oppimiskeskuksen johtaja
Pirkko Lahdelma, oppimiskeskuksen johtaja
Heli Nikander, oppimiskeskuksen johtaja
Tuula Sandholm, hallinnosta ja resursseista vastaava johtaja
Mari Eerikäinen, henkilöstöpäällikkö
Miikka Saarteinen, digitalisaatiojohtaja
Juhani Heimsch, ICT-päällikkö
Jaana Beversdorf, viestintäpäällikkö
Jenni Leppälahti, suunnittelupäällikkö
Pauliina Taavitsainen, apulaissuunnittelupäällikkö
Pentti Mykkänen, apulaisjohtaja
Väinö Viherkoski, apulaisjohtaja
Vivi Niemenmaa, apulaisjohtaja
Vesa Koivunen, apulaisjohtaja
Mika Sainio, finanssipolitiikan valvonnan tiimipäällikkö
Pontus Londen, puolue- ja vaalirahoitusvalvonnan tiimipäällikkö
https://www.vtv.fi/app/uploads/2021/03/vtv-tilinpaatos-2020.pdf
Neljä (4) johtajaa oppimiskeskuksessa! Uskomatonta. Täytyy olla oikein iso oppimiskeskus, kun esim. 1000 lapsen yhteinäiskoulussa on tyypillisesti 1 rehtori ja 1 apulaisrehtori, joka opettaa myös itse.
Ihan räätälöityjä johtajanvirkoja noille henkilöille. Kukaan ei ole valvonut VTV:n toimintaa mitenkään.
Yli-Viikari osti johtajiston suosion laatimalla heille näitä hienoja johtajatitteleitä, joiden avulla kaikki jännät kehitys- ja luovuus ja opetusjohtajata VTV:ssä alkoivat saada myös johtajatason palkkaa.
Kukapa ei voisi vastustaa sitä ihanaa johtajatittelin kiiltoa ja kaikkia etuja, joita asema tuo tullessaan? Siksi Yli-Viikari sai niin kauan toilailla siellä pyramidin huipulla!
Nuo ammattitaitoisemmat VTV:n johtoportaan henkilöt kyllä näkivät, ettei kulttuuripuolen kandin talentti riitä, mutta koska akka osasi voidella koneistoa johtajapalleilla ja kasvavilla palkoilla, hän sai rauhassa suhata maailmalla ja nostaa myös omia etujaan.
Paheksuntahan lähti henkilöstöstä, ei johtajistosta. Johtajille ja päälliköille Tytistä typerine matriisiuudistuksineen ja paisuvine johtajistoineen oli vain hyötyä. Tytin harmiksi rahat loppuvat aina jossain pisteessä. Ihan kaikkia ei ole varaa voidella tyytyväisiksi. VTV:n suorittava porras vaikuttaa myös niin rehelliseltä ja tunnolliselta, että heitä ei ehkä olisi pystynyt edes rahalla voitelemaan.
HÄPEÄ TYTTI, HÄPEÄ VTV:n JOHTAJISTO JA PÄÄLLIKÖSTÖ!
Maksettiinko johdolle bonuksia?
Tää on kyllä käsittämätön ajatus. Tarkistetaan Valtion tilejä (tai ei siis tarkisteta) ja saadaan bonuksia ja tulospalkkioita!
Ei j-lauta!
Vierailija kirjoitti:
Se tuli ainakin videon katselemalla selväksi, että ainoastaan verkostot ovat tärkeitä! Itse tyhmyyksissäni uran alkuaikoina keskityin asiaosaaminen kehittämiseen. No minusta ei tullutkaan pääjohtajaa.
Vain julkisella puolella. Ei kukaan ilman asiaosaamista ainakaan pörssiyrityksen johtoon pääse tai jos pääsisikin, ei siellä kauaa pysy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se Finnair voi yksinkertaisesti antaa noille virastoille alennuksia tilatuista matkoista eikä mitään pisteitä ylipäätänsä?
Pistejärjestelmä sopii minun mielestäni yksityishenkilöille. Sitä ei pitäisi lainkaan käyttää muihin tarkoituksiin.
Pistejärjestelmähän onkin yksityishenkilölle. On kuitenkin niin, että pisteet kertyvät sen henkilön tilille, jonka nimi lentolipussa lukee ja joka sillä matkustaa, riippumatta siitä kuka tai mikä lipun on maksanut. Ei ole yritys- tai yhteisökohtaisia pistetilejä.
Ja kyllä. Lentoyhtiöt voivat antaa ja antavatkin alennuksia isoille asiakkaille, kuten yrityksille tai virastoille. Ja lentoyhtiöitähän toki on aika paljon muitakin kuin Finnair. Ja edullisimmat lentohinnat Suomesta ulos päin useimmiten saakin joltain toiselta yhtiöltä kuin Finnairilta.
Ehkä tuossa pistejärjestelmässsä on sitten jotakin vikaa.
Pistejärjestelmät ovat lentoyhtiöt kehittäneet itse omien halujensa ja tarpeidensa mukaisiksi. Ne ovat vastaavia kuin muutkin kanta-asiakasohjelmat, kuten vaikka S-bonukset ja Plussapisteet. Samankaltaisia on nykyään melkein kaikilla isommilla ja pienemmillä kauppa- ja palveluliikkeillä. Firmat kehittävät niitä koko ajan ja niiden tarkoituksena on tietysti ihmisten sitouttaminen oman yrityksen asiakkaiksi. Ei niitä systeemejä Suomen verottaja kehitä eikä ylläpidä omia valvontatarkoituksiaan varten, eikä sillä ole niihin pääsyä.
Miten ajattelisit että verovirasto voisi määrätä vaikka millainen kanta-asiakasohjelma Lufthansalla on, tai päästä kyseiseen järjestelmään tutkimaan ihmisten pistetilejä ja lentolippujen käyttöä? Mitä luulisit tuollaisen valvonnan maksavan verrattuna siitä saatavaan verotuloon?
VTV on käsittääkseni itse jakanut valtion muille virastoille ohjeet, että jos saa pisteitä, niin ne pisteet tulee käyttää työnantajan eduksi. Eikö nämä ohjeet koskeneetkaan VTV:tä itseään? VTV:ssä olisi voinut käyttää saamiaan pisteitä työnantajan eduksi. Aluksi ne VTV:ssä väitti, että ei olisi ollut käytännössä mahdollista, mutta sitten kun asiaa selvitettiin, niin kyllä olisi ollut mahdollista. Varmaan kukaa ei siellä kyllä ole tehnyt niin.
Varmaan kukaan VTV:ssä kuin muissakaan virastoissa tai firmoissa ei ole käyttänyt lentopisteitään työnantajan eduksi. Asia kun ei ole ollenkaan niin yksinkertainen kuin äkkiä voisi kuvitella. Ensinnäkin lentopistetili on henkilökohtainen, ja pisteet kertyvät sille jonka nimi lipussa lukee, jos hänellä siis ylipäätään kanta-asiakastili kyseisellä lentoyhtiöllä on. Työnantajalla ei voi tiliä olla, eikä työnantaja voi työntekijälle tiliä perustaa eikä seurata tilin tapahtumia. Jokaisella lentoyhtiöllä tai allianssilla on omat ja erilaiset kanta-asiakasohjelmansa. Samalla tilillä on sitten myös erottelematta itse maksetuista ja työnantajan maksamista lennoista saadut pisteet. Pisteillä saataville ilmaisille tai alennushintaisille lennoille on erilaisia kiintiöitä, eikä niillä voi hankkia välttämättä työmatkan aikatauluun tai edes kohteeseen sopivia lentoja. Eikä työnantajan matkatoimisto voi niitä pistepalkintolentovarauksia toiselle tehdäkään.
Miten niitä sitten järkevästi hyödynneittäisi? Miten eroteltaisi itse maksettujen ja työantajan maksamien lentojen pisteet? Miten verottaja määrittäisi verotusarvot pisteiden käytölle? Miten sitä voitaisi oikeasti valvoa?
Voiko lipun ostaja edes kieltää ostoksensa kirjaamisen matkustajan henkilökohtaiselle tilille? Olisi ainakin verotuksen kannalta selkeää kun ei syntyisi verotettavaa etua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsokaa kun Titty tanssii.
Jumalvita! Tähän tiivistyy kaikki, ihan kaikki Tytistä. Arvostelukyvytön, tilannetajuton i d i o o t t i. Ja eipä uskois mistään, että on opiskellut maailmalla eliittiyliopustoissa. Tästä en ihan heti toivu🙄😬😳
Tytti ei ole opiskellut Sorbonnessa vaan 1970-luvulla perustetussa Pantheon Sorbonnessa, jännästi tuo etuliite unohtuu mainita. Muutenkin 3 maisteritutkintoa 5 viidessä vuodessa tuntuu aika kovalta suoritukselta, liekö totta?
Tytti sanoo tässä videossa opiskelleensa Sorbonnessa.
ajassa 0:33
"Pääjohtaja Tytti Yli-Viikarin kokemuksia EU-avustajaohjelmasta"
Tää Sorbonne-nimitys ei ole ihan selvä enkä tiedä mikä on Ranskassa nimenkäyttökäytäntö. Wikipedia:
The Sorbonne is a building in the Latin Quarter of Paris which from 1253 onwards housed the College of Sorbonne, part of one of the first universities in the world, later renamed University of Paris and commonly known as "the Sorbonne".
Today, it continues to house the successor universities of the University of Paris, such as Panthéon-Sorbonne University, Sorbonne University, Sorbonne Nouvelle University and University of Paris, as well as the Chancellerie des Universités de Paris.
Sorbonne Université is also now the university resulting from the merger on 1 January 2018 of Paris 6 UPMC and Paris 4 Sorbonne.
Edelliselle. Tytti on opiskellut kuusi vuotta korkeakouluissa eli periaatteessa hänellä voisi olla kolme maisterintutkintoa (kandi kolme vuotta + 3 erillistä maisterivuotta). Mutta hänellä on yksi maisteri ja kaksi jatko-opintovuotta joita ei Suomessa lueta maistereiksi. Plus sitten kaikkea muuta opintosälää myöhemmin.
Miten ihmeessä saat 66 opintopisteestä väännettyä yhtäkkiä 120 opintopisteen maisteriopinnot?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
T+uomas Pöysti on oikeuskansleri. Minkä maan ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Videolla väittää suorittaneensa ylemmän korkeakoulutkinnon Sorbonnessa. Oikeasti suorittanut kandin tutkinnon ja ihan eri yliopistossa vielä kaiken lisäksi.
Jossain tuota Yli-Viikarin tutkintoa oli verrattu nykyiseen ammattikorkeakoulututkintoon jonka kesto on neljä vuotta.
Ei taida olla sitäkään. Lisensiaatista (vastaa kandia) kahdessa kuukaudessa Maitrise-titteli.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/476d494a-0b8e-48c7-a677-3d126b717…
Sen Opetushallituksessa joku pävästi rinnasti maisterin tutkinnoksi v. 2004.
Bologna-sopimus solmittiin 1999.
Käsittämätön juttu tuo rinnastus!
Pitäisi selvittää, kuka Opetushallituksessa tuon paperin allekirjoitti ja miksi? Onko hän rinnastanut muiden tutkintoja? Jos on, niin kenen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se tuli ainakin videon katselemalla selväksi, että ainoastaan verkostot ovat tärkeitä! Itse tyhmyyksissäni uran alkuaikoina keskityin asiaosaaminen kehittämiseen. No minusta ei tullutkaan pääjohtajaa.
Normaalisti työelämässä tarvitsee molempia. Sekä onnea. Eikä verkostoituminenkaan ihan helppoa ole. Yleensä siihen tarvitaan paljon sosiaalista pääomaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se Finnair voi yksinkertaisesti antaa noille virastoille alennuksia tilatuista matkoista eikä mitään pisteitä ylipäätänsä?
Pistejärjestelmä sopii minun mielestäni yksityishenkilöille. Sitä ei pitäisi lainkaan käyttää muihin tarkoituksiin.
Pistejärjestelmähän onkin yksityishenkilölle. On kuitenkin niin, että pisteet kertyvät sen henkilön tilille, jonka nimi lentolipussa lukee ja joka sillä matkustaa, riippumatta siitä kuka tai mikä lipun on maksanut. Ei ole yritys- tai yhteisökohtaisia pistetilejä.
Ja kyllä. Lentoyhtiöt voivat antaa ja antavatkin alennuksia isoille asiakkaille, kuten yrityksille tai virastoille. Ja lentoyhtiöitähän toki on aika paljon muitakin kuin Finnair. Ja edullisimmat lentohinnat Suomesta ulos päin useimmiten saakin joltain toiselta yhtiöltä kuin Finnairilta.
Ehkä tuossa pistejärjestelmässsä on sitten jotakin vikaa.
Pistejärjestelmät ovat lentoyhtiöt kehittäneet itse omien halujensa ja tarpeidensa mukaisiksi. Ne ovat vastaavia kuin muutkin kanta-asiakasohjelmat, kuten vaikka S-bonukset ja Plussapisteet. Samankaltaisia on nykyään melkein kaikilla isommilla ja pienemmillä kauppa- ja palveluliikkeillä. Firmat kehittävät niitä koko ajan ja niiden tarkoituksena on tietysti ihmisten sitouttaminen oman yrityksen asiakkaiksi. Ei niitä systeemejä Suomen verottaja kehitä eikä ylläpidä omia valvontatarkoituksiaan varten, eikä sillä ole niihin pääsyä.
Miten ajattelisit että verovirasto voisi määrätä vaikka millainen kanta-asiakasohjelma Lufthansalla on, tai päästä kyseiseen järjestelmään tutkimaan ihmisten pistetilejä ja lentolippujen käyttöä? Mitä luulisit tuollaisen valvonnan maksavan verrattuna siitä saatavaan verotuloon?
VTV on käsittääkseni itse jakanut valtion muille virastoille ohjeet, että jos saa pisteitä, niin ne pisteet tulee käyttää työnantajan eduksi. Eikö nämä ohjeet koskeneetkaan VTV:tä itseään? VTV:ssä olisi voinut käyttää saamiaan pisteitä työnantajan eduksi. Aluksi ne VTV:ssä väitti, että ei olisi ollut käytännössä mahdollista, mutta sitten kun asiaa selvitettiin, niin kyllä olisi ollut mahdollista. Varmaan kukaa ei siellä kyllä ole tehnyt niin.
Varmaan kukaan VTV:ssä kuin muissakaan virastoissa tai firmoissa ei ole käyttänyt lentopisteitään työnantajan eduksi. Asia kun ei ole ollenkaan niin yksinkertainen kuin äkkiä voisi kuvitella. Ensinnäkin lentopistetili on henkilökohtainen, ja pisteet kertyvät sille jonka nimi lipussa lukee, jos hänellä siis ylipäätään kanta-asiakastili kyseisellä lentoyhtiöllä on. Työnantajalla ei voi tiliä olla, eikä työnantaja voi työntekijälle tiliä perustaa eikä seurata tilin tapahtumia. Jokaisella lentoyhtiöllä tai allianssilla on omat ja erilaiset kanta-asiakasohjelmansa. Samalla tilillä on sitten myös erottelematta itse maksetuista ja työnantajan maksamista lennoista saadut pisteet. Pisteillä saataville ilmaisille tai alennushintaisille lennoille on erilaisia kiintiöitä, eikä niillä voi hankkia välttämättä työmatkan aikatauluun tai edes kohteeseen sopivia lentoja. Eikä työnantajan matkatoimisto voi niitä pistepalkintolentovarauksia toiselle tehdäkään.
Miten niitä sitten järkevästi hyödynneittäisi? Miten eroteltaisi itse maksettujen ja työantajan maksamien lentojen pisteet? Miten verottaja määrittäisi verotusarvot pisteiden käytölle? Miten sitä voitaisi oikeasti valvoa?
Voiko lipun ostaja edes kieltää ostoksensa kirjaamisen matkustajan henkilökohtaiselle tilille? Olisi ainakin verotuksen kannalta selkeää kun ei syntyisi verotettavaa etua.
Jotta saa ne pisteet itselleen, pitää erikseen kirjata järjestelmään omat bonuskortin tiedot. Muuten pisteet jäävät saamatta. Siis kukaan ei saa kyllä vahingossa mitään pisteitä, vaan siinä pitää olla ihan omaa aktiviteettia kyllä mukana. Näin ymmärsin että oli ainakin VTV:n tapauksessa toiminut tuo järjestelmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se jotenkin huippu että Valtiontalouden tarkastusviraston OIKEUDELLINEN JOHTAJA Mikko Koiranen on epäiltynä rikoksesta ja pidätetty virastaan:
https://www.vtv.fi/henkilot/mikko-koiranen/
Ja Juhana Vartainen kommentoi, että kaikki on mennyt täysin putkeen tuolla VTV:ssä!!!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsokaa kun Titty tanssii.
Jumalvita! Tähän tiivistyy kaikki, ihan kaikki Tytistä. Arvostelukyvytön, tilannetajuton i d i o o t t i. Ja eipä uskois mistään, että on opiskellut maailmalla eliittiyliopustoissa. Tästä en ihan heti toivu🙄😬😳
Tytti ei ole opiskellut Sorbonnessa vaan 1970-luvulla perustetussa Pantheon Sorbonnessa, jännästi tuo etuliite unohtuu mainita. Muutenkin 3 maisteritutkintoa 5 viidessä vuodessa tuntuu aika kovalta suoritukselta, liekö totta?
Tytti sanoo tässä videossa opiskelleensa Sorbonnessa.
ajassa 0:33
"Pääjohtaja Tytti Yli-Viikarin kokemuksia EU-avustajaohjelmasta"
Tää Sorbonne-nimitys ei ole ihan selvä enkä tiedä mikä on Ranskassa nimenkäyttökäytäntö. Wikipedia:
The Sorbonne is a building in the Latin Quarter of Paris which from 1253 onwards housed the College of Sorbonne, part of one of the first universities in the world, later renamed University of Paris and commonly known as "the Sorbonne".
Today, it continues to house the successor universities of the University of Paris, such as Panthéon-Sorbonne University, Sorbonne University, Sorbonne Nouvelle University and University of Paris, as well as the Chancellerie des Universités de Paris.
Sorbonne Université is also now the university resulting from the merger on 1 January 2018 of Paris 6 UPMC and Paris 4 Sorbonne.
Edelliselle. Tytti on opiskellut kuusi vuotta korkeakouluissa eli periaatteessa hänellä voisi olla kolme maisterintutkintoa (kandi kolme vuotta + 3 erillistä maisterivuotta). Mutta hänellä on yksi maisteri ja kaksi jatko-opintovuotta joita ei Suomessa lueta maistereiksi. Plus sitten kaikkea muuta opintosälää myöhemmin.
Miten ihmeessä saat 66 opintopisteestä väännettyä yhtäkkiä 120 opintopisteen maisteriopinnot?
Mistä puhut? Vuoden maisterista? Esimerkiksi Britanniassa ne kestävät 12kk ja 120 opparia.
Ei liity Tyttiin, kun hänen tapauksessaan CoE ja ENA eivät ole maisterintutkintoja. Mutta periaatteessa kuudessa vuodessa voisi lukea niitä Keski-Euroopassa kolme. Ihan Opetusministeriön mukaan.
Minkä ikäinen on Mikko Koiranen? Onko ohittanut eläkeikärajan ja keräämässä muhkeita ekstrakarttumia?
Nyt kerrotaan, että VTV:n asiakaspalvelu on pahoin ruuhkautunut kun sinne tulee niin paljon kansalaisilta kyselyitä viraston toiminnasta... :D
Vierailija kirjoitti:
Nyt kerrotaan, että VTV:n asiakaspalvelu on pahoin ruuhkautunut kun sinne tulee niin paljon kansalaisilta kyselyitä viraston toiminnasta... :D
Virasto on siis saanut yhteyden kansalaisiin.
Nyt tarvitaan uusi Asiakaspalvelukokemusjohtaja! Alkupalkka 9800 e /kk, Valtion luottokortin käyttöoikeus ja Finnairin kultakortti kouraan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsokaa kun Titty tanssii.
Jumalvita! Tähän tiivistyy kaikki, ihan kaikki Tytistä. Arvostelukyvytön, tilannetajuton i d i o o t t i. Ja eipä uskois mistään, että on opiskellut maailmalla eliittiyliopustoissa. Tästä en ihan heti toivu🙄😬😳
Tytti ei ole opiskellut Sorbonnessa vaan 1970-luvulla perustetussa Pantheon Sorbonnessa, jännästi tuo etuliite unohtuu mainita. Muutenkin 3 maisteritutkintoa 5 viidessä vuodessa tuntuu aika kovalta suoritukselta, liekö totta?
Tytti sanoo tässä videossa opiskelleensa Sorbonnessa.
ajassa 0:33
"Pääjohtaja Tytti Yli-Viikarin kokemuksia EU-avustajaohjelmasta"
Tää Sorbonne-nimitys ei ole ihan selvä enkä tiedä mikä on Ranskassa nimenkäyttökäytäntö. Wikipedia:
The Sorbonne is a building in the Latin Quarter of Paris which from 1253 onwards housed the College of Sorbonne, part of one of the first universities in the world, later renamed University of Paris and commonly known as "the Sorbonne".
Today, it continues to house the successor universities of the University of Paris, such as Panthéon-Sorbonne University, Sorbonne University, Sorbonne Nouvelle University and University of Paris, as well as the Chancellerie des Universités de Paris.
Sorbonne Université is also now the university resulting from the merger on 1 January 2018 of Paris 6 UPMC and Paris 4 Sorbonne.
Edelliselle. Tytti on opiskellut kuusi vuotta korkeakouluissa eli periaatteessa hänellä voisi olla kolme maisterintutkintoa (kandi kolme vuotta + 3 erillistä maisterivuotta). Mutta hänellä on yksi maisteri ja kaksi jatko-opintovuotta joita ei Suomessa lueta maistereiksi. Plus sitten kaikkea muuta opintosälää myöhemmin.
Miten ihmeessä saat 66 opintopisteestä väännettyä yhtäkkiä 120 opintopisteen maisteriopinnot?
1. Sorbonne on nimitys keskiajalla Robert Le Sorbonin mukaan nimetty yliopisto, jossa opiskeltiin teologiaa. Sijaitsee place de la Sorbonnella ja siellä on edelleen vanha kirkko.
2. Tiedekuntia on useita. Vuoden 2018 fuusiolla perustettiin Universite Sorbonne, joka käsittää kolme tiedekuntaa, lääketieteellisen, humanistisen ja luonnontieteellisen. Kansainvälisessä rankingissä korkealla, koska luonnontieteissä on esim. paljon kv.julkaisuja.
3. Sorbonne-Pantheon I on taas Pantheonin vieressä (siitä nimi) ja siellä voi opiskella lakia, taiteita ja valtiotieteitä.
Kyse on siis hallinnosta ja Sorbonne Universiten hallinto on tuolla vanhassa päärakennuksessa. Rakennukset ovat ulkoapäin upeat ja etenkin julkisivuun satsattu. Sisältä tilat eivät ole aivan fantastiset. Tytti valmistui kauan ennen tuota 2018 fuusiota. Eli oli silloin jo VTV:ssa.
Laajan käsityksen mukaan Sorbonne kattaa n. 13 yliopistoa Pariisin alueella. Kyseessä on julkinen yliopisto eli pienet resurssit.
Arvostetuimmat koulut Ranskassa ovat Les grandes ecoles, joihin on sisäänpääsykoe.
Alue: Aihe vapaa
Ylimmälle johdolle on ainakin maksettu vuosittain yhteensä useita kymmeniä tuhansia euroja tulospalkkioita. Olisko ehkä jokaiselle yksi ylimääräinen kk-palkka tai jotain sitä luokkaa.