Hesarin metatyölista

Ja aina molemmilla vanhemmilla on yhtä haastavat työajat. Mieskin sinne iltakymmeneen töissä ja molemmat vissiin aloittaneet aamukuudelta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kyse ole siitä, että metatyö olisi kuormittavaa ja kaiken ajan vievää, vaan siitä, että se v*tuttaa jos se kerääntyy vain yhdelle ja toinen vähättelee ettei sellaisia töitä edes olemassa. Tulee fiilis, että se toinen on siipeilijä.

Metatyö on sitä, että tajuaa tehdä asioita silloin kun ne pitää tehdä, eli pysyy kartalla elämän ja kotitöiden aikatauluista. On paljon koitöitä, joita voi tehdä silloin kun huvittaa eivätkä ne vaadi metatyötä eli aikataulun suunnittelua. Esim. tiskihuolto. Jos itselle on ok elää likaisten astioiden keskellä niin se on ihan ok. Tiskataan kun tiskataan, ei vaadi metatyötä. Sitten on niitä kotitöitä, joiden tekoa pitää miettiä etukäteen jotta ne tulee tehtyä oikeaan aikaan, joita ei voi tehdä silloin kun sattuu hyvittamaan. Nämä korostuvat lapsiperheessä. Kahden aikuisen perheessä ei ole juuri lainkaan metatyötä vaativia kotitöitä.

Esimerkkejä meidän perheestä tältä viikolta. Meillä on kaksi alle kouluikäistä lasta. Näitä asioita on tehneet molemmat vanhemmat, tämä ei ole siis valituslista minun kotitöistäni. Metatyöt vähenevät kun lapset kasvavt ja allavat huolehtia omista asioistaan.

- no se pyykkihuolto. Siitä huolehtiminen, että harrastuksissa tarvittavat vaatteet on oikeana päivänä puhtaana.

-pesuaineista huolehtiminen: se, että tiski- ja pyykinpesuainetta on riittävästi koko ajan ja sitä ostetaan lisää ennen kuin edellinen loppuu.

-ruokalistan suunnittelu. Riippumatta siitä, tehdäänkö se kotona vai kaupassa. Siitä huolehtiminen, että niille illoille, kun on jotain menoa, on jotain nopeaa ruokaa jääkaapissa

-lasten ulkovaatteista huolehtiminen. Se, että ne ripustetaan ajoissa kuivumaan jotta ne ovat käyttökuntoisia seuraavana päivänä. Säänmukaisten ulkovaatteiden valitseminen päiväkotiin.

-työpäivien suunnittelu niin että jompikumpi ehtii hakea lapset päiväkodista

-asiat, jotka tehdään säännöllisin väliajoin. Jonkun pitää olla perillä koska se on viimeksi hoidettu, jotta asia tulee tehtyä. Jos kukaan ei tiedä, ei tule tehtyä ikinä. Tällaisia on mm. lakanoiden vaihto, ilmanvaihdon suodattimen vaihto, hajulukkojen putsaus.

Anteeksi mutta vaikutat raskaalta ihmiseltä. Työpäivien suunnittelu että ehtii hakea lapsen? Oikeasti tahallaan ilmoitatte liian aikaisen ajan, että joudutte sumplimaan miten ehditte hakea? Mikä järki, ilmoittakaa semmoinen aika, että varmasti ehditte, tai vaihtakaa vuoropäiväkotiin, jos omanne ei jousta. Ja joku hajulukkojen putsausko pitää myös aikatauluttaa? En ole koskaan tavannut ihmistä, joka tekisi niin, tai edes uhraisi ajatusta niille. Putsataan kun tarvetta ilmenee, ei huvikseen. Turhaa työtä ja metatyötä voi näköjään kehittää mistä vaan.

Meillä päin ei saa vuorohoitopaikkaa, jos molemmat vanhemmat eivät ole kolmevuorotyössä. Jos toisella on kaksivuorotyö ja toisella kolmivuorotyö, niin ei saa. Vaatii aika paljonkin säätämistä, että työvuorot menevät yks-yhteen. Ei niitä päiväkoteja niin vain vaihdeta, jos nykyinen ei miellytä.

Eli sinä teet vaikka aamua, ukkosi yötä. Viet lapsen aamulla päiväkotiin, mies hakee kun herää. Missä ongelma? Tai sitten olette molemmat vaikka aamussa, sinä 6-14, ukkosi 7-15. Mies vie lapsen aamulla, sinä haet kun pääset töistä. Missä ongelma?

Siinä, että työnantaja määrää vuorot. Toiveita saa toki esittää, mutta työntekijä ei voi kummallakaan ruveta sanelemaan mitä vuoroja tekee ja mitä ei. Et taida olla työelämässä ollenkaan?

Niin? Kunta joutuu järjestämään hoidon joka lapselle, jotta vanhemmat voivat käydä töissä. Jos sen hetkisessä päiväkodissa ei onnistu, siirretään muualle. Jos ei itse osaa ilmoittaa aikoja oikein, niin että ehtii, kukaan ei voi auttaa.

En aio tätä keskustelua jatkaa enempää, mutta vaikka periaatteessa kunnalla on velvollisuus tarjota tiettyjä palveluita, käytännössä niin ei ole. Meidän perhe ei ole ainoa, jolla on ollut tämä ongelma. Eikä päivähoitopaikkoja vähyys ole mikään uutinen suurissa kaupungeissa.

Metatyötä voi vähentää monella tavalla.

Esim. Meillä ei ole mattoja, joten mattojen pesu jää pois. Ei viherkasveja,enkä hommaa niitä ulos kesälläkään,asutaan rivitalossa.

Ikkunoita en ole pessyt koskaan elämäni ainakana, tässä asuttu kohta 4 vuotta.

En ole koskaan puhdistutanut lattiakaivoa tai hajulukkoa, keittiön viemäri vetänyt huonosti jo 4 vuotta.

Etupiha on aivan räjähtänyt verrattuna naapureihin, molemmat varastot sekaisin, mutta olkoon :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai oikein vaativa asiantuntijatyö? No jos yleensä venähtää viiteen, pistäkää hakuaika kuuteen, niin on pelivaraa. Vaan ana kun arvaan, päiväkoti menee kiinni klo 17.00? 😉

En ymmärrä missä päin Suomea nämä peukuttelijat ja vastaajat asuvat, kun asiakkaat voivat oman mielen mukaan valita vuorohoitoa ja päiväkodin aukiolotkin voi itse päättää.

Oma kokemukseni päivähoidosta on, että iltahoitoa tarjoava päiväkoti meni kiinni klo 22 ja silloin oli viimeistään silloin oli pakko hakea pois. Oli hankalaa, kun oma työvuoro loppui klo 22. Vuorohoitoa ei saanut. Onneksi löysin päivätyön, jonka jälkeen lapsi jonotti kolme vuotta lähipäiväkotiin. Päiväkoti menee kiinni klo 17 ja sillä selvä. Tässä kaupungissa on päiväkoteja, jotka menee vasta klo 18 kiinni, mutta perhe ei voi itse sanella milloin päiväkoti on auki.

Samaa ihmettelen. Meillä lapset ovat jo isoja, mutta ei vuoropäiväkotiin päässyt kuin lapset, joiden molemmat vanhemmat tekevät vuorotyötä tai jos yh tekee vuorotyötä/yötyötä. Vuorohoitopäiväkotiin pitää viedä työvuorolistat, joista tarkistetaan työvuorojen alut ja loput. Ylimääräisesti ei siellä lapsia saanut pitää. (Päiväpäiväkodissa toki sai säilöä pilttejään, vaikka olisi työtön.) Lähipäiväkoti meni kiinni aina klo 17.00 ja 16.15 jälkeen tuli jo kovaa valitusta, kun "Minttu on joutunut täällä yksin odottelemaan jo kauan.".

No tehkää ne vaativat asiantuntijatyönne sitten ennen viittä. Jestas kun joillakin on vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljolti tässä kysymys on myös siitä, mikä on arjen kotitöiden vähimmäistaso.

Naisia aina ivataan niistä kesä- ja talviverhojen vaihtamisesta. On helppoa sanoa, että hyvää arkea voi elää samoilla verhoilla. Mutta mitenkäs vaikka lapsen synttärit? Ovatko ne turhat? Joulukoristeet ja jouluruoat? Hiihdon ja luistelun opettaminen lapsille?

Kukaan ei ole vastannut tähän. Onko ok, jos isä tai äiti ei kumpikaan jaksa järjestää synttäreitä? Tai joulua?

Kerran yksi mies palstalla sanoi, että eihän mitään synttäreitä tarvitse järjestää. Sen kun ostaa kaupasta Mehukatti-purkin ja keksipaketin sekä ilmoittaa jollekin, että lapsella on synttärit. Toivon sydämeni pohjasta, että tyyppi ei saa ikinä lapsia.

Mitä vikaa tuossa muka on? Oikeat aidot ystävät eivät tarvitse isoja ja hienoja juhlia, itse tehtyjä kakkuja tai kortteja yms.  Kuka opettaa lapsensa materialisteiksi, kilpailemaan toisten vanhempien kanssa kenellä on parhaat (kalleimmat) juhlat ja eniten kertakäyttökrääsää?  

Vierailija kirjoitti:

Konkreettinen esimerkki metatyöstä sitä kaipaaville:

Perhe päättää lähteä lomamatkalle. Avaako joku saman tien koneen ja varaa reissun? Ei. Ensin varmistetaan, että kaikki pystyvät lähtemään suunniteltuna ajankohtana, eli ei ole sovittuja menoja. Tarkistetaan, että kaikilla on passit voimassa, koska joissakin maissa passin pitää olla voimassa tietty aika matkan päättymisen jälkeen, toki selvitetään myös onko kohdemaassa jotain tällaista vaatimusta. Selvitetään myös tarvitaanko viisumeita ja missä vaiheessa ne pitää hakea. Ehkä jopa keskustellaan siitä matkakohteesta,sopiiko se kaikille. Ja VASTA SITTEN varataan matka.

Ennen matkalle lähtöä tarkistetaan, tarvitseeko hankkia vaikka jotain uusia vaatteita, lapset nimittäin saattavat vaikkapa maaliskuuhun mennessä kasvaa ulos kesävaatteistaan. Tämä tehdään ajoissa, ettei tarvitse edellisenä päivänä matkalaukkua pakatessa rynnätä kauppoihin. Tarkistetaan, mihin aikaan pitää olla lentokentällä, mietitään kuinka kauan matka kentälle vie aikaa, että siellä ollaan ajoissa. Muistetaan tilata taksi tai järjestää muu kyyti, ettei sitten lähtöhetkellä ihmetellä pihalla laukkujen kanssa, että kuinkas tästä eteenpäin ja ai etkö sä hoitanutkaan tätä. Tarkistetaan vielä kotoa lähtiessä, että kaikkien passit ovat mukana.

Näin.

Kylläpä kuulostaa työläältä.

Meillä vilkaistaan kalenterista että on ylipäätänsä lomaa jossain vaiheessa, otetaan passit esille, varataan matka ja sillä selvä. Lähtöpäivä ja kellonaika ylös ja tarvittaessa varaus lentokenttähotelliin. Matkaan kotoa lentokentälle voi varata mitään enempää miettimättä 4 h. Pakkaamiset pari päivää ennen lähtöä.

Näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljolti tässä kysymys on myös siitä, mikä on arjen kotitöiden vähimmäistaso.

Naisia aina ivataan niistä kesä- ja talviverhojen vaihtamisesta. On helppoa sanoa, että hyvää arkea voi elää samoilla verhoilla. Mutta mitenkäs vaikka lapsen synttärit? Ovatko ne turhat? Joulukoristeet ja jouluruoat? Hiihdon ja luistelun opettaminen lapsille?

Kukaan ei ole vastannut tähän. Onko ok, jos isä tai äiti ei kumpikaan jaksa järjestää synttäreitä? Tai joulua?

Kerran yksi mies palstalla sanoi, että eihän mitään synttäreitä tarvitse järjestää. Sen kun ostaa kaupasta Mehukatti-purkin ja keksipaketin sekä ilmoittaa jollekin, että lapsella on synttärit. Toivon sydämeni pohjasta, että tyyppi ei saa ikinä lapsia.

Mitä vikaa tuossa muka on? Oikeat aidot ystävät eivät tarvitse isoja ja hienoja juhlia, itse tehtyjä kakkuja tai kortteja yms.  Kuka opettaa lapsensa materialisteiksi, kilpailemaan toisten vanhempien kanssa kenellä on parhaat (kalleimmat) juhlat ja eniten kertakäyttökrääsää?  

Mielestäni kyse ei ole mistään materialismista vaan lapsen arvostamisesta. Jos vanhempi muistaa lasta synttärinä vain esanssimehulla ja keksipaketilla, kertoo lapselle ettei vanhempaa edes kiinnosta hänen synttärit. Jos lapselle tuollainen muistaminen on ok, niin ei siinä mitään. Meillä ainakin lapset haluavat itse askarrella kutsukortit, toivovat tietynlaisia tarjoiluja ja ohjelmaa, joita toteutetaan vallitsevan tilanteen mukaan. Pointti ei ole se, että pitäisi olla mahdollisimman kallista ja hienoa, vaan sellaista mistä lapsi pitää. Lapsestaan välittävä vanhempi haluaa ilahduttaa lasta (kohtuuden rajoissa). En ymmärrä miksi tällä palstalla osa on sitä mieltä ettei lasta tarvitse kuunnella tai ottaa hänen toiveitaan huomioon. Jos tekee lapsia, heihin pitää myös viitsiä edes syntymäpäivinä panostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Konkreettinen esimerkki metatyöstä sitä kaipaaville:

Perhe päättää lähteä lomamatkalle. Avaako joku saman tien koneen ja varaa reissun? Ei. Ensin varmistetaan, että kaikki pystyvät lähtemään suunniteltuna ajankohtana, eli ei ole sovittuja menoja. Tarkistetaan, että kaikilla on passit voimassa, koska joissakin maissa passin pitää olla voimassa tietty aika matkan päättymisen jälkeen, toki selvitetään myös onko kohdemaassa jotain tällaista vaatimusta. Selvitetään myös tarvitaanko viisumeita ja missä vaiheessa ne pitää hakea. Ehkä jopa keskustellaan siitä matkakohteesta,sopiiko se kaikille. Ja VASTA SITTEN varataan matka.

Ennen matkalle lähtöä tarkistetaan, tarvitseeko hankkia vaikka jotain uusia vaatteita, lapset nimittäin saattavat vaikkapa maaliskuuhun mennessä kasvaa ulos kesävaatteistaan. Tämä tehdään ajoissa, ettei tarvitse edellisenä päivänä matkalaukkua pakatessa rynnätä kauppoihin. Tarkistetaan, mihin aikaan pitää olla lentokentällä, mietitään kuinka kauan matka kentälle vie aikaa, että siellä ollaan ajoissa. Muistetaan tilata taksi tai järjestää muu kyyti, ettei sitten lähtöhetkellä ihmetellä pihalla laukkujen kanssa, että kuinkas tästä eteenpäin ja ai etkö sä hoitanutkaan tätä. Tarkistetaan vielä kotoa lähtiessä, että kaikkien passit ovat mukana.

Näin.

Kylläpä kuulostaa työläältä.

Meillä vilkaistaan kalenterista että on ylipäätänsä lomaa jossain vaiheessa, otetaan passit esille, varataan matka ja sillä selvä. Lähtöpäivä ja kellonaika ylös ja tarvittaessa varaus lentokenttähotelliin. Matkaan kotoa lentokentälle voi varata mitään enempää miettimättä 4 h. Pakkaamiset pari päivää ennen lähtöä.

Näin.

Eli teille on aivan sama mihin matkustetaan ja mitä siellä tehdään? Jos teillä on aina passit lähtövalmiudessa mihin vain niin ilmeisesti joku teillä huolehtii niiden voimassaolosta ja tarvittaessa järjestelee uudet. Ilmeisesti teillä on myös pohjaton budjetti, jos ei tarvitse hintavertailujakaan tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljolti tässä kysymys on myös siitä, mikä on arjen kotitöiden vähimmäistaso.

Naisia aina ivataan niistä kesä- ja talviverhojen vaihtamisesta. On helppoa sanoa, että hyvää arkea voi elää samoilla verhoilla. Mutta mitenkäs vaikka lapsen synttärit? Ovatko ne turhat? Joulukoristeet ja jouluruoat? Hiihdon ja luistelun opettaminen lapsille?

Kukaan ei ole vastannut tähän. Onko ok, jos isä tai äiti ei kumpikaan jaksa järjestää synttäreitä? Tai joulua?

Kerran yksi mies palstalla sanoi, että eihän mitään synttäreitä tarvitse järjestää. Sen kun ostaa kaupasta Mehukatti-purkin ja keksipaketin sekä ilmoittaa jollekin, että lapsella on synttärit. Toivon sydämeni pohjasta, että tyyppi ei saa ikinä lapsia.

Mitä vikaa tuossa muka on? Oikeat aidot ystävät eivät tarvitse isoja ja hienoja juhlia, itse tehtyjä kakkuja tai kortteja yms.  Kuka opettaa lapsensa materialisteiksi, kilpailemaan toisten vanhempien kanssa kenellä on parhaat (kalleimmat) juhlat ja eniten kertakäyttökrääsää?  

Nykypäivän lapset ovat sikäli fiksuja, että krääsän sijasta he arvostavat sitä, että vanhemmat käyttävät aikaansa ja vaikka leipovat itse sen synttärikakun tai järjestävät jonkin pienen ohjelmanumeron.

Kaverini opetteli ompelemaan, ja lapsensa meinasi haljeta ylpeydestä kun selitti kaikille, kuinka se kömpelösti ommeltu ja kauluksesta lörpöttävä paita on ”äitin ihan itse tekemä”. Aika on nykyään arvokkaampaa kuin krääsä, ja lapsetkin jo tajuavat sen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Konkreettinen esimerkki metatyöstä sitä kaipaaville:

Perhe päättää lähteä lomamatkalle. Avaako joku saman tien koneen ja varaa reissun? Ei. Ensin varmistetaan, että kaikki pystyvät lähtemään suunniteltuna ajankohtana, eli ei ole sovittuja menoja. Tarkistetaan, että kaikilla on passit voimassa, koska joissakin maissa passin pitää olla voimassa tietty aika matkan päättymisen jälkeen, toki selvitetään myös onko kohdemaassa jotain tällaista vaatimusta. Selvitetään myös tarvitaanko viisumeita ja missä vaiheessa ne pitää hakea. Ehkä jopa keskustellaan siitä matkakohteesta,sopiiko se kaikille. Ja VASTA SITTEN varataan matka.

Ennen matkalle lähtöä tarkistetaan, tarvitseeko hankkia vaikka jotain uusia vaatteita, lapset nimittäin saattavat vaikkapa maaliskuuhun mennessä kasvaa ulos kesävaatteistaan. Tämä tehdään ajoissa, ettei tarvitse edellisenä päivänä matkalaukkua pakatessa rynnätä kauppoihin. Tarkistetaan, mihin aikaan pitää olla lentokentällä, mietitään kuinka kauan matka kentälle vie aikaa, että siellä ollaan ajoissa. Muistetaan tilata taksi tai järjestää muu kyyti, ettei sitten lähtöhetkellä ihmetellä pihalla laukkujen kanssa, että kuinkas tästä eteenpäin ja ai etkö sä hoitanutkaan tätä. Tarkistetaan vielä kotoa lähtiessä, että kaikkien passit ovat mukana.

Näin.

Kylläpä kuulostaa työläältä.

Meillä vilkaistaan kalenterista että on ylipäätänsä lomaa jossain vaiheessa, otetaan passit esille, varataan matka ja sillä selvä. Lähtöpäivä ja kellonaika ylös ja tarvittaessa varaus lentokenttähotelliin. Matkaan kotoa lentokentälle voi varata mitään enempää miettimättä 4 h. Pakkaamiset pari päivää ennen lähtöä.

Näin.

Eli teille on aivan sama mihin matkustetaan ja mitä siellä tehdään? Jos teillä on aina passit lähtövalmiudessa mihin vain niin ilmeisesti joku teillä huolehtii niiden voimassaolosta ja tarvittaessa järjestelee uudet. Ilmeisesti teillä on myös pohjaton budjetti, jos ei tarvitse hintavertailujakaan tehdä.

Ei, vaan katsotaan hintakalenterista mikä sopii kulloisenkiin budjettiin. Passeja ei tarvitse uusia kuin 5 vuoden välein, kaikilla meillä ne vanhenee samana vuonna. Näistä huolehtii molemmat perheen aikuiset. Muuten ei hirveästi suunnitella vaan mennään sinne mikä milloinkin kuulostaa kivalta ja tehdään sitä mikä tuntuu kivalta.

Vierailija kirjoitti:

No tehkää ne vaativat asiantuntijatyönne sitten ennen viittä. Jestas kun joillakin on vaikeaa.

Asiantuntijatöissä on usein työaikaliukuma. Joskus on pakko joustaa, vaikkei haluaisi. Itse olen joskus ollut iltapäivän neuvottelussa, jonka piti olla läpihuutojuttu. Olin lähdössä klo 16 kotiin. Lopulta olin kaksi tuntia pidempään töissä mitä olin sopinut ja suunnitellut. Kaikissa töissä ei voi iskeä hanskoja tiskiin ennalta sovittuna ajankohtana.

Vierailija kirjoitti:

Nää metatyömammat on varmasti samoja, jotka kirjoittaa aloituksia jostain ongelmista, mutta mikään tarjottu ratkaisu ei kelpaa.

Olet aika varmasti oikeassa. Sori vaan niille naisille ja miehille myös. On niitä kuule insinöörimiehiäkin jotka on niin nipoja että normaaleilla palaa vähemmästäkin hihat. Mulle baarissa kerran selitti ettei jaksanut. Viimeinen niitti oli kuuleman mukaan tämä.

Kulta mehän sovittiin että lähdetään ajamaan kello kahdeksan nolla nolla. Nyt on jo seitsämän minuuttia yli. Tämä oli ottanut pakatut vaattensa ja lähtenyt kävelemään. Oli kaverinsa sohvalla ja etsi kämppää. Mä sanoin että vedätät ei kukaan puhu kahdehsan nolla nolla.

Hänen entinen puhui jos uskotaan. No meillä oli vkl ihan kivaa enkä ole nähnyt sen jälkeen. En tiedä kuinka kuivakka ukko oli ollut muuten vai oliko jotain muuta mutta olihan antoisa viikonloppu. 

Liika suunnitteleminen etukäteen tuntuu mielestäni tylsältä. Ja vielä pahempaa jotenkin pakonomaiselta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää metatyömammat on varmasti samoja, jotka kirjoittaa aloituksia jostain ongelmista, mutta mikään tarjottu ratkaisu ei kelpaa.

Olet aika varmasti oikeassa. Sori vaan niille naisille ja miehille myös. On niitä kuule insinöörimiehiäkin jotka on niin nipoja että normaaleilla palaa vähemmästäkin hihat. Mulle baarissa kerran selitti ettei jaksanut. Viimeinen niitti oli kuuleman mukaan tämä.

Kulta mehän sovittiin että lähdetään ajamaan kello kahdeksan nolla nolla. Nyt on jo seitsämän minuuttia yli. Tämä oli ottanut pakatut vaattensa ja lähtenyt kävelemään. Oli kaverinsa sohvalla ja etsi kämppää. Mä sanoin että vedätät ei kukaan puhu kahdehsan nolla nolla.

Hänen entinen puhui jos uskotaan. No meillä oli vkl ihan kivaa enkä ole nähnyt sen jälkeen. En tiedä kuinka kuivakka ukko oli ollut muuten vai oliko jotain muuta mutta olihan antoisa viikonloppu. 

Liika suunnitteleminen etukäteen tuntuu mielestäni tylsältä. Ja vielä pahempaa jotenkin pakonomaiselta.

Just näin! Insinöörien koko työ on metatyötä. Ne vaan suunnittelee ja suunnittelee eikä mitään tapahdu. Ja lopulta kumminkin tulee joku duunari joka rakentaa sen härvelin.

*juu oli sarkasmia*

Nyt sekin on siis jotain työtä, kun mamma arpoo, mihin haluaisi mennä lomalle löhöilemään. :D Voi elämä, kun on vaikeaa joillakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljolti tässä kysymys on myös siitä, mikä on arjen kotitöiden vähimmäistaso.

Naisia aina ivataan niistä kesä- ja talviverhojen vaihtamisesta. On helppoa sanoa, että hyvää arkea voi elää samoilla verhoilla. Mutta mitenkäs vaikka lapsen synttärit? Ovatko ne turhat? Joulukoristeet ja jouluruoat? Hiihdon ja luistelun opettaminen lapsille?

Kukaan ei ole vastannut tähän. Onko ok, jos isä tai äiti ei kumpikaan jaksa järjestää synttäreitä? Tai joulua?

Kerran yksi mies palstalla sanoi, että eihän mitään synttäreitä tarvitse järjestää. Sen kun ostaa kaupasta Mehukatti-purkin ja keksipaketin sekä ilmoittaa jollekin, että lapsella on synttärit. Toivon sydämeni pohjasta, että tyyppi ei saa ikinä lapsia.

Mitä vikaa tuossa muka on? Oikeat aidot ystävät eivät tarvitse isoja ja hienoja juhlia, itse tehtyjä kakkuja tai kortteja yms.  Kuka opettaa lapsensa materialisteiksi, kilpailemaan toisten vanhempien kanssa kenellä on parhaat (kalleimmat) juhlat ja eniten kertakäyttökrääsää?  

Nykypäivän lapset ovat sikäli fiksuja, että krääsän sijasta he arvostavat sitä, että vanhemmat käyttävät aikaansa ja vaikka leipovat itse sen synttärikakun tai järjestävät jonkin pienen ohjelmanumeron.

Kaverini opetteli ompelemaan, ja lapsensa meinasi haljeta ylpeydestä kun selitti kaikille, kuinka se kömpelösti ommeltu ja kauluksesta lörpöttävä paita on ”äitin ihan itse tekemä”. Aika on nykyään arvokkaampaa kuin krääsä, ja lapsetkin jo tajuavat sen.

Tekee mieli sanoa että olen etä isänä kuullut lasten suusta yhden oudoimpia. Taasko on joulu? Niille olisi ollut ihan ok että jouluun on vielä aikaa. Kysyin ettekö te halua lahjoja niin tietenkin halutaan mutta tuntuu että joulu on taas.

Tuntui itsestä oudolta että silloin vielä lasten mielestä aika kuluu nopeasti. Sehän on aikuisten tuntemus. Nyt ovat jo teinejä ja joululahjat on jo muutaman vuoden olleet helppoa käteistä tileille. Helppoa mutta haikeaa. Joulu on niin pienten juhla. Silloin siinä on vielä jotain taikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää metatyömammat on varmasti samoja, jotka kirjoittaa aloituksia jostain ongelmista, mutta mikään tarjottu ratkaisu ei kelpaa.

Olet aika varmasti oikeassa. Sori vaan niille naisille ja miehille myös. On niitä kuule insinöörimiehiäkin jotka on niin nipoja että normaaleilla palaa vähemmästäkin hihat. Mulle baarissa kerran selitti ettei jaksanut. Viimeinen niitti oli kuuleman mukaan tämä.

Kulta mehän sovittiin että lähdetään ajamaan kello kahdeksan nolla nolla. Nyt on jo seitsämän minuuttia yli. Tämä oli ottanut pakatut vaattensa ja lähtenyt kävelemään. Oli kaverinsa sohvalla ja etsi kämppää. Mä sanoin että vedätät ei kukaan puhu kahdehsan nolla nolla.

Hänen entinen puhui jos uskotaan. No meillä oli vkl ihan kivaa enkä ole nähnyt sen jälkeen. En tiedä kuinka kuivakka ukko oli ollut muuten vai oliko jotain muuta mutta olihan antoisa viikonloppu. 

Liika suunnitteleminen etukäteen tuntuu mielestäni tylsältä. Ja vielä pahempaa jotenkin pakonomaiselta.

Just näin! Insinöörien koko työ on metatyötä. Ne vaan suunnittelee ja suunnittelee eikä mitään tapahdu. Ja lopulta kumminkin tulee joku duunari joka rakentaa sen härvelin.

*juu oli sarkasmia*

Joo ihan hyvä ja huumoria pitää olla aina tai menee järki. En mä tarkoita että kaikki insinöörit on kuivia kellokalleja. Varmuudella tiedän että ainakin kaksi on hyviä tyyppejä. Ei sitä ennen sanottu metatyöksi kun suunniteltiin mitä vuokramökille eväiksi. 

Kunhan vaan kaikkea mitä tarvii on viikoksi. Pari vuotta asuin niin syrjässä oikeastaan maaseudulla että tuli tehtyä varalta muistilappua. Noin 15 km yhteen suuntaan lähimpään pieneen kauppaan. Nyt on ihan eri kun lähin kauppa on jotain 3-4 sataa metriä. Useita kauppoja etäisyydellä kävely.

Mä olen sentään patalaiska jätkä ja pidän nykyistä elämää aika helppona. Tosin mulla on vertailupohjaa. Vähän vajaan vuoden pesin pyykkiä käsin. Aina kun kävin vanhempien luona niin ekana laitoin pyykkikoneen käyntiin. En nevö evö tuu sanomaan että pyykin pesu on hankalaa kun sen saa laittaa koneeseen ja ottaa sieltä pois. 

Kaikki eivät näköjään millään ymmärrä

mitä metatyöllä tarkoitetaan.

Se ei ole normaalia kotityötä.

Turha näille on selittää.

Varmasti monessa asiassa pitää ennakoida ja suunnitella, onhan siitä ollut ihan hyviä esimerkkejäkin. Jotkut sen listan metatyöksi luokitellut asiat ovat kyllä lähinnä kontrollointia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Konkreettinen esimerkki metatyöstä sitä kaipaaville:

Perhe päättää lähteä lomamatkalle. Avaako joku saman tien koneen ja varaa reissun? Ei. Ensin varmistetaan, että kaikki pystyvät lähtemään suunniteltuna ajankohtana, eli ei ole sovittuja menoja. Tarkistetaan, että kaikilla on passit voimassa, koska joissakin maissa passin pitää olla voimassa tietty aika matkan päättymisen jälkeen, toki selvitetään myös onko kohdemaassa jotain tällaista vaatimusta. Selvitetään myös tarvitaanko viisumeita ja missä vaiheessa ne pitää hakea. Ehkä jopa keskustellaan siitä matkakohteesta,sopiiko se kaikille. Ja VASTA SITTEN varataan matka.

Ennen matkalle lähtöä tarkistetaan, tarvitseeko hankkia vaikka jotain uusia vaatteita, lapset nimittäin saattavat vaikkapa maaliskuuhun mennessä kasvaa ulos kesävaatteistaan. Tämä tehdään ajoissa, ettei tarvitse edellisenä päivänä matkalaukkua pakatessa rynnätä kauppoihin. Tarkistetaan, mihin aikaan pitää olla lentokentällä, mietitään kuinka kauan matka kentälle vie aikaa, että siellä ollaan ajoissa. Muistetaan tilata taksi tai järjestää muu kyyti, ettei sitten lähtöhetkellä ihmetellä pihalla laukkujen kanssa, että kuinkas tästä eteenpäin ja ai etkö sä hoitanutkaan tätä. Tarkistetaan vielä kotoa lähtiessä, että kaikkien passit ovat mukana.

Näin.

Kylläpä kuulostaa työläältä.

Meillä vilkaistaan kalenterista että on ylipäätänsä lomaa jossain vaiheessa, otetaan passit esille, varataan matka ja sillä selvä. Lähtöpäivä ja kellonaika ylös ja tarvittaessa varaus lentokenttähotelliin. Matkaan kotoa lentokentälle voi varata mitään enempää miettimättä 4 h. Pakkaamiset pari päivää ennen lähtöä.

Näin.

Teillä ei vilkaista sieltä kalenterista, sattuiko loman aikaan olemaan jotain muita menoja? Ei vilkaista, että onko ne passit varmasti tarpeeksi kauan voimassa? Ei vilkaista etukäteen, että onko kaikki matkalle tarvittava olemassa?

Tuo, mitä kuvailet työlääksi on normaalia toimintaa, tarpeellista tai jopa välttämätöntä, vaikka se ei suoranaisesti viekään asiaa eteenpäin. Eikä siitä tarvitse mitenkään erityisesti ajatella, että minä tässä nyt teen metatyötä.