Lue keskustelun säännöt.
Yle: "Monessa pienessä kaupungissa ei ole enää kirjakauppaa"
19.03.2021 |
Hehkuttaessaan verkkokauppaan ja toimituksia Yle kuitenkin jättää kertomatta sen tosiasian jonka lupaa otsikossa että äänikirjat ovat syrjäyttäneet printtikirjat tehokkaasti sillä äänikirjan kuunteleminen kuulokkeiden kautta ajaa samaa asiaa kuin painetun printtikirjan lukeminen mutta on monta kertaa helpompaa ja vaivattomampaa eikä vie asunnosta tilaa. Esimerkiksi SPR:n kontissa kaikki kirjat menevät tätänykyään jätteenä roskikseen koska kukaan ei oikeasti niitä fyysisiä kirjoja enää nykyaikana halua ostaa ja lukea.
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Ja aloittaja kiivastuksissaan unohti kokonaan e-kirjat.
En itsekään halua kasata enää kirjoja riviin, siksi käytän kirjastoa ja e-kirjoja.
Minulle äänikirjat edustavat lähinnä Valittujen palojen klassikoita. Helppoon muotoon paketoitua viihdettä, jotta kuuntelijan ei tarvitse vaivautua. Ymmärrän kyllä, jos kuuntelee kevyttä kirjallisuutta esimerkiksi pitkillä automatkoilla, mutta pelkkiin äänikirjoihin siirtyminen on älyllistä laiskuutta. Toisaalta onhan se hyvä, että edes jossain muodossa kirjoja kuluttavat.
Jaa, minä taas olen innostunut tietokirjoista äänikirjojen myötä. Luen kirjoja lähinnä iltaisin sängyssä, jolloin tietokirja on aika raskasta luettavaa. Mutta esim. kävely- tai hiihtolenkillä hyvin luettu tietokirja toimii todella kivasti samoin pitkillä automatkoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äänikirjan kuuntelu kestää sata vuotta. Ei riitä kärsivällisyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja aloittaja kiivastuksissaan unohti kokonaan e-kirjat.
En itsekään halua kasata enää kirjoja riviin, siksi käytän kirjastoa ja e-kirjoja.
Minulle äänikirjat edustavat lähinnä Valittujen palojen klassikoita. Helppoon muotoon paketoitua viihdettä, jotta kuuntelijan ei tarvitse vaivautua. Ymmärrän kyllä, jos kuuntelee kevyttä kirjallisuutta esimerkiksi pitkillä automatkoilla, mutta pelkkiin äänikirjoihin siirtyminen on älyllistä laiskuutta. Toisaalta onhan se hyvä, että edes jossain muodossa kirjoja kuluttavat.
Jaa, minä taas olen innostunut tietokirjoista äänikirjojen myötä. Luen kirjoja lähinnä iltaisin sängyssä, jolloin tietokirja on aika raskasta luettavaa. Mutta esim. kävely- tai hiihtolenkillä hyvin luettu tietokirja toimii todella kivasti samoin pitkillä automatkoilla.
Äänikirjojen ongelma on sama kuin dokumenttifilmien. Eli ovat niin hidastempoisia että menee hermot. Kun itse lukee kirjan saa itse päättää tahdin ja skipata helposti vain silmäilemällä tylsät jorinat.
Vierailija kirjoitti:
Äänikirjan kuuntelu kestää sata vuotta. Ei riitä kärsivällisyys.
Äänikirjoja voi kuunnella myös lyhyemmissätiivistetyissä versioissa. Se on edelleenkään sama kirja eikä mitään tärkeää tai oleellista ole pudotettu pois. Ainoastaan turhia yksityiskohtia ja sivujuonia joilla ei ole itse tarinaan on saatettu pudottaa kirjasta pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äänikirjan kuuntelu kestää sata vuotta. Ei riitä kärsivällisyys.
Äänikirjoja voi kuunnella myös lyhyemmissätiivistetyissä versioissa. Se on edelleenkään sama kirja eikä mitään tärkeää tai oleellista ole pudotettu pois. Ainoastaan turhia yksityiskohtia ja sivujuonia joilla ei ole itse tarinaan on saatettu pudottaa kirjasta pois.
Äänikirjat ovat sama kuin satukasetit: lapsille, jotka eivät vielä osaa lukea. Tai näkövammaisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ihmettele. En osta kirjoja kuin erityistapauksissa (vuosisadan paras kirja). Ja silloinkin netistä. Myös kirjallisuutta mitä ei ole käännetty suomeksi. Pienet neliöt ja tavaran karsiminen syynä. Luen kyllä ja lainaan kirjastosta kirjoja joka kuukausi. Ehdin uutuudetkin lukea sieltä jonottaessa, ei ole niin tarkkaa luenko ne heti vai vasta puolen vuoden kuluttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äänikirjan kuuntelu kestää sata vuotta. Ei riitä kärsivällisyys.
Äänikirjoja voi kuunnella myös lyhyemmissätiivistetyissä versioissa. Se on edelleenkään sama kirja eikä mitään tärkeää tai oleellista ole pudotettu pois. Ainoastaan turhia yksityiskohtia ja sivujuonia joilla ei ole itse tarinaan on saatettu pudottaa kirjasta pois.
Nuo kaksi peräkkäistä virkettä kyllä kumoavat toisensa täydellisesti. Mikä tahansa kirja on teos, eikä teoksesta voi "tiputtaa pois turhia yksityiskohtia" ja väittää sen jälkeen, että ihan sama teos on kyseessä. Minä en ainakaan halua, että joku päättää puolestani sen, että mikä kirjassa on turhaa ja mitkä ovat turhia sivujuonia.
Äänikirjat sopivat sellaisille henkilöille, joille lukeminen on hidasta ja vaivalloista puuhaa. Tällaiset henkilöt kuten minä, jotka ovat ahmineet kirjoja pienestä pitäen, lukevat nopeammin itse kuin mitä se "lukijaääni" lukee ja siksi äänikirjojen kuuntelu lähinnä turhauttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äänikirjoina toimivat tasan tarkkaan jotkut muistelmateokset, etenkin jos henkilö itse lukee kirjaansa. Kaikissa muissa tapauksissa painettu teksti on parempi, ja erityisesti kehittävämpi. Pelkkä kuunteleminen ei auta ylläpitämään yhdyssana- ja pilkkusääntöjä, jotka tuntuvat nykyään olevan pienemmän ja pienemmän porukan hallussa. Lukemattoman kansan sivistys rappeutuu, senhän havaitsee jo tätä foorumia selaillessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajalle: kaikki kirjat ei toimi äänikirjoina. Minusta ainakin keittokirjat, käsityökirjat ja monet muiden alojen tietokirjat ovat parempia painettuina. Kuvat ja kaaviot eivät äänikirjoissa välity. Toki näistäkin voi valita paperisen version sijaan e-kirjan, jos haluaa.
Keittokirja, missä 50-100 reseptia vs. vaikka k-ruoka.fi sovellus, missä tuhansia reseptejä. Minusta aika ajanut keittokirjoista ohi jo ajat sitten.
Olen eri mieltä kanssasi.
Minulla on paljon keittokirjoja, harkiten ostettuja. Mutta olen etsinyt myös paljon reseptejä netistä. Netissä voi kuka tahansa julkaista huonojakin reseptejä. Kirjaan päätyneet reseptit on valittu ja tarkastettu hyviksi moneen kertaan, esim. kirjaa kustannettaessa ja kirjaa ostettaessa.
Olen joutunut muokkailemaan ja korjailemaan netin reseptejä jo niin moneen kertaan, että juuri tänä keväänä päätin, että nyt keskityn keittokirjoihini ja jo aiemmin keräämiini/laatimiini resepteihin. En kestä enää pettymyksiä ja loputonta nettireseptien korjaamista. Lisäksi ärsyttää, jos hyvät aineet menevät hukkaan kelvottoman reseptin takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äänikirjan kuuntelu kestää sata vuotta. Ei riitä kärsivällisyys.
Äänikirjoja voi kuunnella myös lyhyemmissätiivistetyissä versioissa. Se on edelleenkään sama kirja eikä mitään tärkeää tai oleellista ole pudotettu pois. Ainoastaan turhia yksityiskohtia ja sivujuonia joilla ei ole itse tarinaan on saatettu pudottaa kirjasta pois.
Nuo kaksi peräkkäistä virkettä kyllä kumoavat toisensa täydellisesti. Mikä tahansa kirja on teos, eikä teoksesta voi "tiputtaa pois turhia yksityiskohtia" ja väittää sen jälkeen, että ihan sama teos on kyseessä. Minä en ainakaan halua, että joku päättää puolestani sen, että mikä kirjassa on turhaa ja mitkä ovat turhia sivujuonia.
Äänikirjat sopivat sellaisille henkilöille, joille lukeminen on hidasta ja vaivalloista puuhaa. Tällaiset henkilöt kuten minä, jotka ovat ahmineet kirjoja pienestä pitäen, lukevat nopeammin itse kuin mitä se "lukijaääni" lukee ja siksi äänikirjojen kuuntelu lähinnä turhauttaa.
Eli tavallisille ihmisille joita edustaa valtaenemmistö kansasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äänikirjan kuuntelu kestää sata vuotta. Ei riitä kärsivällisyys.
Äänikirjoja voi kuunnella myös lyhyemmissätiivistetyissä versioissa. Se on edelleenkään sama kirja eikä mitään tärkeää tai oleellista ole pudotettu pois. Ainoastaan turhia yksityiskohtia ja sivujuonia joilla ei ole itse tarinaan on saatettu pudottaa kirjasta pois.
Nuo kaksi peräkkäistä virkettä kyllä kumoavat toisensa täydellisesti. Mikä tahansa kirja on teos, eikä teoksesta voi "tiputtaa pois turhia yksityiskohtia" ja väittää sen jälkeen, että ihan sama teos on kyseessä. Minä en ainakaan halua, että joku päättää puolestani sen, että mikä kirjassa on turhaa ja mitkä ovat turhia sivujuonia.
Äänikirjat sopivat sellaisille henkilöille, joille lukeminen on hidasta ja vaivalloista puuhaa. Tällaiset henkilöt kuten minä, jotka ovat ahmineet kirjoja pienestä pitäen, lukevat nopeammin itse kuin mitä se "lukijaääni" lukee ja siksi äänikirjojen kuuntelu lähinnä turhauttaa.
Äänikirjat on huomattavasti kätevämpiä esim. saunassa. Tykkään makoilla lauteilla kuunnellen jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äänikirjan kuuntelu kestää sata vuotta. Ei riitä kärsivällisyys.
Äänikirjoja voi kuunnella myös lyhyemmissätiivistetyissä versioissa. Se on edelleenkään sama kirja eikä mitään tärkeää tai oleellista ole pudotettu pois. Ainoastaan turhia yksityiskohtia ja sivujuonia joilla ei ole itse tarinaan on saatettu pudottaa kirjasta pois.
Nuo kaksi peräkkäistä virkettä kyllä kumoavat toisensa täydellisesti. Mikä tahansa kirja on teos, eikä teoksesta voi "tiputtaa pois turhia yksityiskohtia" ja väittää sen jälkeen, että ihan sama teos on kyseessä. Minä en ainakaan halua, että joku päättää puolestani sen, että mikä kirjassa on turhaa ja mitkä ovat turhia sivujuonia.
Äänikirjat sopivat sellaisille henkilöille, joille lukeminen on hidasta ja vaivalloista puuhaa. Tällaiset henkilöt kuten minä, jotka ovat ahmineet kirjoja pienestä pitäen, lukevat nopeammin itse kuin mitä se "lukijaääni" lukee ja siksi äänikirjojen kuuntelu lähinnä turhauttaa.
Mä kuuntelen äänikirjoja silloin, kun puuhailen jotain muuta. Riippuu muusta tehtävästä, miten keskittymistä vaativaa kirjaa voin kuunnella, esim. kävelylenkillä voi keskittyä kirjaan paremmin kuin vaikkapa ruokaa laittaessa tai leipoessa tai neuloessa, kun välillä pitää keskittyä enemmän siihen itse tekemiseen. Eihän se lukemista korvaa, mutta useinkaan meillä ei soi musiikki tai ole telkkari päällä pelkästään äänen takia (kuten joillain tuppaa olemaan) vaan äänikirja, siis jos olen yksin. Jos kotona on muita, kuuntelen kuulokkeilla.
Minä ostan rosebudista tietokirjallisuutta
Haluan tukea kijakauppaa
Itku tulee kun annan 2:sta kirjasta 100 eur kassalla
Mutta minun takia ei kirja häviä maailmasta
Lukeminen kannattaa aina!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjakauppojen alasajo alkoi jo muutama vuosi sitten kun näytevarastosysteemi poistui Suomesta kokonaan. Sen ansiosta aikoinaan sai pienestä maalais-Infostakin vuoden uutuuskirjan heti mukaan (kirjakauppa sai kustantajilta aina yhden kappaleen näytille ja tilasi uuden tilalle myytyään sen näytekappaleen) ja jotain Orasia ja Paasilinnoja tietysti tilattiin myymälöihin massat.
No, kun tuo käytännössä kirjakaupoille riskitön ja ilmainen (vain palautuksista joutui maksamaan rahdin) näytevarasto on poistunut, ei enää maalaiskuntien kirjakaupoista saisi kuin ne teokset mitä kaupan väki sinne itse ostoriskillä tilaisi. Joten kun valikoimaa ei ole tai se on huomattavasti kaventunut esim. sarjakuvien tai muiden ns. vähämyyntisten teosten osalta, asiakas on siirtynyt nettiin tilaamaan kirjansa josta se tilaa ja saa bulkki- Reijo Mäet siinä missä harvinaisuudetkin.
Ihan itse kustantajat ajoivat näytevaraston alas.
Onkohan monessakaan kaupungissa enää muuta kuin Suomalainen kirjakauppa ja sen standardisoitu tarjonta? Korkeintaan joku nuhjuinen divari.
Pohjois-Suomesta n 25400 asukkaan kaupungista lopetti Suomalainen kirjakauppa jokusen aika sitten.
Kyllä on ankiaa tämä lukutoukalle. Pitää shoppailla isompien kaupunkien kirjakaupoissa tai tilata netistä.
Harmittaa kun sai sieltä kirjakaupasta muutakin kuin kirjoja.
Äänikirjoina menee jotkut kirjat, ei todellakaan kaikki.
Yritin kuunnella Elena Ferranten Napoli-sarjan äänikirjoina, mutta lukijan ääni oli niin kerta kaikkisen puistattava, että marssin ostamaan kirjat paperisena. Äärimmäisen harvoilla äänikirjoilla on mielyttävä lukijaääni. Kokeilin äänikirjapalvelua kaksi kuukautta ja siihen se loppui. Luen kirjani paperisena mieluummin.
E-kirjoihin ei riitä kiinnostus myöskään. Ihan riittävästi sai opiskellessa sähköopuksia tuijotella, ei kiinnosta tuijottaa vapaa-ajalla ruutua lukemisen vuoksi.
Mä en pidä äänikirjoista, koska mun on vaikea keskittyä kuuntelemiseen. En myöskään pidä e-kirjoista, koska haluan pystyä pläräämään kirjojani. Lisäksi teen töitä koneella, sen jälkeen opiskelen koneella ja mahdollisesti katson telkkaria, joten kun luen, en halua tuijottaa jotain ruutua.
Nykyään pyrin tukemaan erityisesti suomalaisia, pieniä kirjakauppoja ja kustantajia, jotta paperikirjoja tuotetaan myös tulevaisuudessa.