mikä on SURULLISINTA, mitä olet viimeksi nähnyt?

Siellä oli paljon härveleitä ja pomppulinnoja sun muita järjestetty lapsille. Joku nukketeatterijuttu ja pari muuta hommaa olivat ilmaisia, mutta suurimpaan osaan oli pääsymaksut.



Istuttiin jätskille nurmikolle, ja vieressä sattui olemaan perhe, jossa lapset olisivat kamalasti halunneet kai niihin härveleihin ja muihin ja ostaa jotain pientä. Vanhemmat selittivät, että oikeasti ei nyt ole varaa, kun liput ovat niin kalliita. Lapset olivat suruissaan, ja vanhin suuttunut vanhemmilleen ja kiukutteli, että miksei meillä koskaan ole varaa mihinkään kivaan, ja miksi piti sitten tulla tänne edes, jos ei voi mitään tehdä kuitenkaan jne.



No joo, ei kamalan traagista, eikä tietenkään ketään pilaa se, että ei lapsena pääse tivolissa johonkin karuselliin ja pomppulinnaan, mutta siis mua suretti niitten vanhempien puolesta, kun ne oli niin selvästi pahoillaan ja suruissaan ja olisi varmaankin suoneet lapsilleen että olisivat päässeet niihin härveleihin, jos vaan olisi ollut mahdollista. Ja lisäksi tuli vielä surullisempi olo, kun mies jälkeen päin sanoi, että tollaista oli heilläkin, kun hän oli lapsi - että aina tuntui, että mihinkään kivaan ei koskaan ole varaa...

No varmaankin siksi, että siellä siis oli se ilmainen nukketeatteri ja joku konserttikin kai? Niin ainakin itse kuvittelisin. Kai sitä tahtoo viedä lapsensa mukaviin, ilmaisiin viihdytyksiin silloinkin, kun ei ole varaa kustantaa siinä sivussa oleviin tivolilaitteisiin?



2

oli surullinen. siinä kuoli ihan pieni vauva joka ei jaksanut edes itkeä kun oli niin heikko.



myös hesarin kuolinilmotukset on joskus kamalan surullisia

ja on reilusti sanottu lapsille, että nyt ei ole rahaaa selaiseen ja sitten, kun on niin sitten mennäänkin ja hurvitellaan ja kunnolla.

ja yhdessä puistossa istui n. 4-vuotias tyttö humalaisten aikuisten ja narkkareiden kanssa iltapäivästä puistossa :( Meinasi tulla itku, niin pahaa teki ajatella, että onkohan tuo normaalia elämää tuon pienen tytön kohdalla. Porukka ei nimittäin ollut mitään tavallista sakkia, vaan alkoholisteja ja narkkareita (sen näkee kyllä, niin paljon olen näitä tyyppejä elämäni aikana nähnyt). Vieläkin ahdistaa se näky.

Voi että minä silloin toivon, että mun lapsella tulee olemaan hyvä elämä.

teho-osasto on fiktiota....

Varsinkin perheessä jossa paljon lapsia ennestäänkin. EN voi sille mitään, että olen niin katkera, että vaivun itsesääliin ja olen koko loppupäivän itku kurkussa.

t:seittemättä mahdollisesti odottava...

katsoin eilen teho-osastoa telkkarista. näkeminen vaatii katsomista. telkkaria katsotaan.



surullisuuden tunteminen ei edellytä pelkkää näkemistä vaan se on nimenomaan kokemista.



koin siis teho-osaston eilisen jakson surullisena.

Siinä on kuvaa ystävästäni, joka 5kk. häidemme jälkeen kuoli tsunamin uhrina. =(((

lähikaupppaan tuli pariskunta, jossa vaimo oli saanut kyllä turpaansa ihan kunnolla... Oli mustelmia naamassa, käsissä, yms. ja se oikein vapisi siellä ollessaan (oli myös vähän alkkismaisia piirteitä, olisiko siksi vapissut?)... Sen mies oli todella ärsyttävän reteenä siellä kaupassa >:( - ei sitä edes varmaan hävettäny se, että oli paiskonu muijaansa kunnolla... Olin surullinen naisen puolesta, tunsin syvää myötätuntoa. Miestä olisin voinu mättää turpaan samalla lailla kun se naistaan, armoa antamatta tai tuntematta, prkl.

niillä oli raivostuneet naamat vastakkain, ja vieressä seisoi n. 4-vuotias pieni tyttö kädet sivuilla roikkuen sen näköisenä, että häpesi yli kaiken, mutta ei uskaltanut häipyäkään mihinkään, ties mikä raivohullu se äiti oli, siltä ainakin näytti...

tapahtui eilisen tehiksessä tapahtuu kyllä siellä oikeesti koko ajan.

Mä ainakin käsitin ensin että sen yhden käy sääliksi vauvaa joka syntyy monilapsiseen perheeseen, vasta vähän myöhemmin tajusin (luullakseni oikein) että se suree vain sitä ettei ole oma vielä saapunut... Älkää kuitenkaan haukkuko raskaana olevaa vaikka olis ilkeekin, vauvalle voi käydä pahasti silloin.

ja siellä esiintyvästä lapsipornosta. Kamala juttu. :' ' ' ' ((((((

jotkut on jostain Teho-osastosta suruissaan...Työskentelen itse paikassa jossa hoidetaan vakavasti sairaita ihmisiä, nuoria ja perheellisiäkin, heidän ja perheidensä kohtalo surettaa ihan in real life!

Tapellaan siitä kenen surullisuus on oikeutettua.. =)

Oli niin kunniallinen vastaanotto....

onko stella kännissä tms., bussilla joutuu kulkemaan ja kirjoitustyylikin on ihan jotain muuta kuin yleensä....