Jälkiviisasteltuna, mun olis nuorena lukiossa pitänyt lukea pitkä matikka, fyssa ja kemia

Et taida olla ensimmäinen, etkä viimeinenkään.

Minä tajusin kaverin innoittamana suorittaa iltalukiossa fysiikan en muista mitä kaveri suoritti.

Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa

Amkkiin pääsee

En tiedä, onko muuttunut, mutta itse valmistuin di:ksi 15 vuotta sitten ja silloin mukana oli lyhyenkin matikan lukeneita. Joutuivat lukemaan muutaman kurssin enemmän. Painotus on voinut muuttua

Mä olen insinööri ja luin lukiossa pitkän matikan, en yhtään fyssaa ja sen pakollisen kemian.

Yleinen fyssa piti setviä pääsykokeeseen.

Minä ja moni  muu tiesin tuon jo 80-luvulla. Täytyy vaan ihmetellä missä tynnyrissä nämä,jotka ei tiedä mafykemin ylivoimaa on kasvaneet ja opiskelleet. Matemaattisesti lahjakkaille helpoin mahdollinen yhdistelmä eikä tarvitse tankata päähänsä typerää nippeli nappeli tietoa,josta ei ole mitään hyötyä. Myös äidinkieli ja englanti kannattaa kirjoittaa hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Koska jos 30 veenä saa päähän haluta insinööriks muttet lukenu noita, voi unohtaa koko jutun. No ehkä iltalukioon tai itsenäisesti opiskellen, mutta voi luoja mikä työ ja järjestely aikuisiällä.

Joku joka taas on lukenu noita aineita, ei mikään kuitenkaan sitä estä tai millään tavalla vaikeuta hakemista esim. sairaanhoitajaksi tai luokanopettajaksi.

Miksi tajusin tämän vasta nyt :( En kyllä tiedä olisiko ollut noihin aineisiin rahkeitakaan vaikka peruskoulussa menivätkin hyvin.

Kaverini, silloin 45v, luki nämä iltalukiossa. Tämän jälkeen dippainssiksi ja sitten tohtoriksi. Mikä tahansa onnistuu kun vaan päättää niin.

Et sinä 30-vuotiaana enää kuitenkaan muistaisi jostain lukion pitkästä matikasta juuri mitään, jos et ole sitä tähän asti tarvinnut. 

Jälkiviisaana munkin olisi silloin nuorena lähteä opiskelemaan hoitoalaa, eikä vaatetus-ja tekstiilialaa.

Nykyään olen hoitaja ja hyvä siinä. Toisaalta motivaatiota on enemmän nyt, kun on tehnyt oikeasti fyysisesti raskaampaakin työtä. Kun kaikki tarjottu työ piti kelvata.

Vierailija kirjoitti:

Et sinä 30-vuotiaana enää kuitenkaan muistaisi jostain lukion pitkästä matikasta juuri mitään, jos et ole sitä tähän asti tarvinnut. 

Minä tiedän n. kolmekymppisen joka aloitti vasta uudet opinnot matemaattisella alalla ja pitkän matikan opiskelusta on juuri niin kauan. Hyvin on pärjännyt. Ei se matikka eroa muista asioista jotka on kerran oppinut. Jos joudut yllättäen käyttämään sitä huomaat ettet enää osaa, mutta jos oikeasti haluat palauttaa asiat mieleen se käy paljon nopeammin kuin vasta-alkajalla.

Vierailija kirjoitti:

Minä ja moni  muu tiesin tuon jo 80-luvulla. Täytyy vaan ihmetellä missä tynnyrissä nämä,jotka ei tiedä mafykemin ylivoimaa on kasvaneet ja opiskelleet. Matemaattisesti lahjakkaille helpoin mahdollinen yhdistelmä eikä tarvitse tankata päähänsä typerää nippeli nappeli tietoa,josta ei ole mitään hyötyä. Myös äidinkieli ja englanti kannattaa kirjoittaa hyvin.

Ainakin itse kasvoin perheessä, jossa kukaan muu ei ollut käynyt lukiota ja opiskelin lukiossa, jossa opinto-ohjaus oli sellaista että ottakaa nyt vain jotain kursseja.

Kai sitä tulis sitten opiskeltua vähän mitä sattuu :/

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ja moni  muu tiesin tuon jo 80-luvulla. Täytyy vaan ihmetellä missä tynnyrissä nämä,jotka ei tiedä mafykemin ylivoimaa on kasvaneet ja opiskelleet. Matemaattisesti lahjakkaille helpoin mahdollinen yhdistelmä eikä tarvitse tankata päähänsä typerää nippeli nappeli tietoa,josta ei ole mitään hyötyä. Myös äidinkieli ja englanti kannattaa kirjoittaa hyvin.

Ainakin itse kasvoin perheessä, jossa kukaan muu ei ollut käynyt lukiota ja opiskelin lukiossa, jossa opinto-ohjaus oli sellaista että ottakaa nyt vain jotain kursseja.

Kai sitä tulis sitten opiskeltua vähän mitä sattuu :/

Ap

Aika surullista koska harvemmin sitä pääsee ihan sattumalta mihinkään unelmatyöhön. Kyllä sellaisen eteen pitää tehdä töitä johdonmukaisesti ja ihan tosissaan. Nuo pitkät fysiikat, pitkät matikat ja lisäkielet ovat ilman muuta työläämpiä kuin se että läpäisisi lukion minimioppimäärillä. Mutta kyllä on sitten eri lähtökohdatkin moneen jatko-opintoon, ei yksinomaan tuo matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen vuoksi vaan myös siksi että on oppinut oikean opiskelutekniikan ja on tottunut tekemään töitä opiskelun eteen. Aivot ovat lihas ihan siinä missä hauiskin, harjoittelemalla se kehittyy, laiskottelemalla surkastuu.

 Aikanaan itsekin lähdin opiskelemaan erääseen oppilaitokseen jonka sisäänpääsyssä lyhyen matematiikan laudarista sai saman verran pisteitä kuin pitkän matematiikan C stä. Jo tämäkin kertoo aika selvästi millaisia opiskelijoita ko paikkaan haluttiin. Ei tarvinnut olla täydellinen matematiikassa mutta piti jaksaa tehdä töitä eikä luovuttaa heti ensimmäisen vaikeuden edessä.

Tosin hieman samanlainen juttu oli edessä niillä jotka eivät ottaneet sitä C tai D kieltä mutta hakeutuivat opiskelemaan kauppakorkeakouluun. Siellä olikin tarvetta kolmannelle kielelle eli sitten vain pikapikaa opiskelemaan itsensä samalle tasolle kuin missä vaikkapa saksaan kasiluokalta lukion kolmannelle opiskelleet olivat jo. Ei mahdotonta mutta iso lisätyö muiden opiskelujen ohessa.

Minäkin olin perheeni (vaan en sukuni) ensimmäinen ylioppilas joten ei se siitä ole kiinni. Muistakaa että opiskelu on investointi teitä itseänne ja elämäänne varten. Ei kannata mennä siitä mistä aita on matalin vaan panostaa siihen kunnolla.

YouTube missiomaailma

Tuttu on kansainvälisesti menestyvä insinööri ja opiskeli vain lyhyen matematiikan. Työssäkin voi kunnostautua.

Mul oli suunnitelmat mut mikään ei toteutunut ikinä ei mikään niistä.

Eipä se sua nyt 10 vuotta myöhemmin hyödyttäisi mitenkään.

Minkä sortin insinööriksi ap haluaa? Riippuu vähän siitäkin tarvitseeko olla käytynä nuo pitkät lukion kurssit.

Amk-matikat ja fysiikat ei kyllä mitään älyttömän vaikeita ole. Ap, pärjäät siellä varmasti jos olet edes lyhyen matikan lukenut kelvollisesti ja panostat opintoihin. Yliopistolla vasta mennään pintaa syvemmälle.

Matematiikka on pohjimmiltaa ajattelua ja ilman tuota on oikeastaan kaikissa vaativammissa hommissa turhake.

Kemia ja fysiikka eivät ole ihan niin tärkeitä, mutta toki molemmat antavat hyvät eväät maailman syvempään ymmärtämiseen.

Ilman jykevää sivistyspohjaa muu oppineisuus turhaa käsien heiluttelua ja sössötystä.

Ei insinööreille ole töitä, joten väistit luodin.