Kojaava palaute töissä
Mikä ihme siinä on, että joillekin ihmisille korjaavan palautteen vastaanottaminen ja sen mukaan toimiminen on niin kamalan vaikeaa? Toisille taas tämä on helppoa.
Jos minulle kerrotaan, että olen tehnyt jonkun asian väärin ja näin se tehdään oikein, niin voihan se pikkuisen harmittaa, mutta hyvä,että tulee uusi ohje ja sen mukaan mennään. Samoin on työryhmässämme suurimman osan kanssa. Sitten on pari vanhaa jäärää, jotka ei millään muuta käytöstään eikä ensinnäkään hyväksy, että väärin on mennyt, vaikka virhe olisi ihan konkreettinen. Mikä siinä virheen myöntämisessä on niin vaikeaa?
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
Korjaavana palautteena:
Otsikossa lukee "Kojaava"Miten otat vastaan?
Hups, kirjoitusvirhe tuli. Pitääpä olla tarkempi.
(Jäärä meillä sanoisi, että ihan oikein siinä lukee, ennenkin on kirjoitettu kojaava, ihan sama, pitäisihän tuo tajuta lukea oikein jne.)
Ap
Heitän tähän toisenkin näkökulman eli miksi korjaavan palautteen antaminen on niin vaikeaa? Joko sitä ei anneta ollenkaan, korkeintaan jupistaan selän takana tai sitten se ei ole palautetta varsinaisesti lainkaan. Huutamista, henkilöön menemistä, tokaistaan vaan että "ei näin" ja se siitä palautteesta jne.
Etenkin opiskeluaikojen harjoittelupaikoissa ylivoimaisesti suurimpana pettymyksenä tuli korjaavan/rakentavan palautteen puute. Harva sitä osasi antaa ja harva oli edes käsittänyt, mitä korjaava palaute tarkoittaa. Ei esimerkiksi sitä, että kaksi kuukautta kihistään selän takana opiskelijan tekemän mokan takia ja kolmanneksi viimeisenä harkkapäivänä räväytetään kaikki pinnan alla muhinut kiukku päin opiskelijan näköä. Näissä samoissa paikoissa oli työntekijöillekin annettava palaute vähän niin ja näin, yleensä se oli jotain keskinäistä piikittelyä tai muuta vähemmän fiksua.
Vierailija kirjoitti:
Heitän tähän toisenkin näkökulman eli miksi korjaavan palautteen antaminen on niin vaikeaa? Joko sitä ei anneta ollenkaan, korkeintaan jupistaan selän takana tai sitten se ei ole palautetta varsinaisesti lainkaan. Huutamista, henkilöön menemistä, tokaistaan vaan että "ei näin" ja se siitä palautteesta jne.
Etenkin opiskeluaikojen harjoittelupaikoissa ylivoimaisesti suurimpana pettymyksenä tuli korjaavan/rakentavan palautteen puute. Harva sitä osasi antaa ja harva oli edes käsittänyt, mitä korjaava palaute tarkoittaa. Ei esimerkiksi sitä, että kaksi kuukautta kihistään selän takana opiskelijan tekemän mokan takia ja kolmanneksi viimeisenä harkkapäivänä räväytetään kaikki pinnan alla muhinut kiukku päin opiskelijan näköä. Näissä samoissa paikoissa oli työntekijöillekin annettava palaute vähän niin ja näin, yleensä se oli jotain keskinäistä piikittelyä tai muuta vähemmän fiksua.
Onkohan jäärillä tällaisia huonoja kokemuksia palautteesta ja siksi reagoivat niin puolustautuvasti ihan normaaliinkin palautteeseen?
Lisäksi eroa on ihmisissä siinä kuinka paljon pyytävät palautetta. Jotkut eivät vahingossakaan kysy asiakkaalta palautetta, koska sehän voi olla kriittistä. Toiset taas mielellään kysyvät ja näin palutteen avulla parantavat palvelua jatkossa. Itse yritän tehdä palautteen annon mahdollisimman helpoksi ja juuri korostan sitä, että nyt kantsii sanoa/kirjoittaa, että jatkossa toimisin paremmin.
Ap
Mulle on annettu korjaavana palautteena "tämä on tehty päin v***ua", niin ei edes tee mieli ottaa palautetta vastaan.
Entäs tämä?
Henkilö saa palautetta, että kaikkien mielestä tämän toiminnassa on vikaa. Kun kysyy tarkemmin jotain konkreettista esimerkkiä, täytyyhän sellainen nyt löytyä, jos kerran kaikki tapa toimia on palautteenantajan mielestä väärin, mitään esimerkkiä ei tule.
Kumpi tässä ei osaa? Palautteen antaja vai palautteen vastaanottaja?
Vierailija kirjoitti:
Mulle on annettu korjaavana palautteena "tämä on tehty päin v***ua", niin ei edes tee mieli ottaa palautetta vastaan.
Välillä voisi antaa muutakin kuin "korjaavaa palautetta", eli valitusta.
Korjaavana palautteena:
Otsikossa lukee "Kojaava"
Miten otat vastaan?