Mitä vanha, ikuinen työtön alkaisi opiskelemaan? Haluan edes joskus töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katso paikkakuntasi alkavat työvoimakoulutukset ja valikoi niistä sinua eniten kiinnostava.

Täällä on tasan 3. Kaksi on sunnaattu m a m ui lle, ja tämä yksi on välinehuoltajan koulutus. Tuskin työllistää. Ap

Miksi ei työllistäisi? Täytyyhän ne sairaaloiden tuhannet välineet puhdistaa ja pakata joka päivä. 

Laitoshuoltajia ja välinehuoltajia tarvitaan. Vuorotyötä sairaaloissa. Alkaa olla eläkeikää lähestyviä paljon. Itse mietin kumpaan lähden, vastuuta on mutta sopii introlle paremmin kuin lh.

Laitoshuoltaja ja kuntapuolelle. Vuorotyössä todennäköisesti tienaa enemmän kuin lähärit ja työ on suhteellisen siistiä ja kevyttä sairaanhoitajien ja lähäreiden hommiin verrattuna. Nehän ne kuset ja paskat siivoaa ennen kuin sinä saavut paikalle. Koulutus jotain 8kk.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja taitaa olla provo, mutta vastataanpa silti huvin vuoksi. Töissäkäynti ja opiskelu ovat sulle sellaisia kivoja fantasioita, joilla on kiva leikitellä hetken ja palata sitten samaan vanhaan. Et sinä aio oikeasti koskaan mennä kouluun, se on liian tylsää ja vaikeaa ja joutuisi liiaksi pois mukavuusalueeltaan. Eikö niin?

Teen mitä vaan maan taivaan väliltä, mutta en esitelmää.

Ap

Miksi et? Mikä siinä on muka niin ylitsepääsemättömän kauheaa. Mikä ihmeen päähänpinttymä sinulla on noista jutuista. Tilanne on ohi muutamassa minuutissa ja elämä jatkuu sen jälkeen business as usual meiningillä. Ala-asteikäisetkin pitävät luokan edessä esityksiä, kyllä yhden keski-ikäisen pitäisi kyetä samaan.

Vierailija kirjoitti:

Kertokaas ujot/introvertit/esiintymiskammoiset työssäkäyvät, mihin työhön olette päässeet ja miten?

Siivous. Nuorena opiskelijana tein osa aikaa ja vaihdoin lopulta päivätyöksi. Sille tielle jäin. Meno on kiristynyt viime vuosina ja korona tuo lisäpainetta työn jälkeen. Sopii kuitenkin yksinviihtyvälle. Palkalla olen elellyt mieluummin kuin työttömänä. Ajattelen että fyysisyys sopii luonteelleni. Vapaa ajalla sitten vastapainoa.

Niin se on kinkkinen juttu. Koulutus ei takaa töitä. Yritä mennä jos kiinnostaa hoitoalalle henk.koht avustajaksi. Siihen ammattiin ei ole koulutusta ja pulaa on varmasti monessa paikassa avustajista.

Lähihoitajia on paljon työttöminä koska liian moni kouluttautuu siihen ammattiin kuvitellen että saa varmasti työpaikan.

Itse olen mies ja olen henk.koht avustaja ollut samassa firmassa kohta neljä vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos haluat että on satavarmasti aina töitä tarjolla niin lähihoitajaksi.  Saattaa kyllä myöhemmin kaduttaa kun joutuukin sit aina töihin eikä enää voikaan jäädä kotiin työkkärituella.

Voi kun pelaa korttinsa oikein.

En halua olla kotona enää hetkeäkään!

Haluan työkavereita ja säännöllisen rytmin. Tänään heräsin 9.30,vieläkin aamukahvilla, yöpaita päällä, hampaat pesemättä.

Ap

Kuitenkin sanot pelkääväsi sosiaalisia tilanteita ja muita ihmisiä. Päätä jo mitä haluat ;-)

Onko sinulla peruskoulun jälkeistä toisen tai kolmannen asteen tutkintoa alla? Jos on niin katsele vaikka ammattikoulujen opintolinja-tarjontaa ja laita hakemus kiinnostavalle alalle. Opiskelijat valitaan jatkuvan haun periaatteella ja opinnot voi aloittaa joustavasti. Oppisopimus on myös yksi vaihtoehto.

Haluan työkavereita, mutta en halua esiintyä. Sillan että muut istuu ja minä seison heidän edessään ja joudun pitämään pitkän yksinpuhelun.

Seuraa kaipaan.

Ap

Viestintä- ja opetus- ja konsultointialoilla on näitä tilanteita, mutta ei juurikaan muualla. Opiskelua ja pakollisia esitelmiä lukuunottamatta. Erilaisia uravaihtoehtoja ja koulutusmahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon, mieti mitä osaat ja mitkä ovat vahvuutesi ja lähde valitsemaan sopivaa alaa tältä pohjalta. Kun olet visuaalinen ja taiteellinen niin artenomilinja tai medianomilinja tai valokuvaajaksi opiskelu voisi olla sun juttusi.

Mulla on yksi ainoa vaatimus opiskelulle, ei pakollisia esitelmiä.

Mikä olisi sellainen ala opiskella? Nyt onneksi korona, niin ei varmaan esitelmiä missään? Läppärin välityksellä kyllä voin tehdä! :)

Ap

Mitä väliä sillä on jos opiskeluaikana joudut pitämään 3 esitelmää ja olet sitten pitämättä esitelmiä työssä 30 vuotta ? Miten ihmeessä tuo voi olla minkäänlainen kriteeri? Ketään ei kiinnosta mitä sinä siellä luokan edesä mumellat koska kaikki ovat kiinnostuneita vain itsestään ja jännitämiseen voit käydä pyytämässä jonkun rauhoittavan lääkkeen.

Se on jotenkin ylitsepääsemätön kamalaa. Siksi olen ollut kotona vuosia, ikävä kyllä :/

Ap

Etkä ole hakeutunut esimerkiksi hypnoositerapiaan tai tavalliselle esiintymispelkoja hoitavalle terapeutille. Noin kova ja elämistä estävä jännitys ei ole normaalia. Olethan sinä käynyt peruskoulun eli olet pitänyt jonkinlaisia esitelmiä aikoinaan. Ja päässyt niistä hyväksytysti läpi. En minäkään erityisemmin nauti suullisesta esiintymisestä luokan edessä, mutta olen silti hoitanut homman kotiin. Koska muuten ei pääse eteenpäin opinnoissa eikä saa tutkintopapereita.

Yläasteella tein esitelmän kaverin kanssa, toisesta lintsasin.

Lukion lopetin 2001,juurikin siksi, että siellä olisi ollut esitelmiä.

Oikeasti, ne on ihan hirveitä. Aikuisena ei onneksi ole pakko tehdä mitään.

Ap

Nyt alan olla sitä mieltä että tuet pois sinunlaisiltasi. Hieman sylettää ajatella, että porukkaa herää aamulla klo 5-6 ja lähtee töihin oli marraskuu tai maaliskuu, jotta ap:n kaltaiset kaikestakieltäytyjä-lusmut saavat jatkaa elämäntapatyöttömyyttään. Häpeäisit edes jos osaat. Aikuinen ihminen, kohta 40-vuotias ja noin lapsekas ja kehittymätön ajatusmaailma.

Hei älä viitsi. AP:lla on selvästi sosiaalinen ahdistus, saisi varmasti diagnoosin. Näin ne mt-ongelmat näkyy, ei kykene töihin ja tavalliseen elämään. Nyt jotain empatiaa.

Vierailija kirjoitti:

Aloittajassa ei vaikuta olevan muuta "vikaa" kuin ihmisarkuus ja esiintymispelko. Silti hän vetkuttelee kouluun ja töihin menoa ja elää veronmaksajien rahoilla. Neljääkymppiä lähestyvän olisi korkea aika maksella saamiaan tukia takaisinpäin, ja ryhtyä tuottavaksi kansalaiseksi. Eikö työkkärikään ole patistellut sinua kuntouttavaan tai työharjoitteluun?? Vai nostatko tt-tukia joka kuukausi tai elät kumppanin tuloilla. Miten olet ylipäätään voinut olla kotona vuosikaudet ilman mitään toimenpiteitä TE-keskuksen tms. puolelta??

Et ole edelleenkään vastannut näihin kysymyksiin. Alapeukuttelu ei ole vastaamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittajassa ei vaikuta olevan muuta "vikaa" kuin ihmisarkuus ja esiintymispelko. Silti hän vetkuttelee kouluun ja töihin menoa ja elää veronmaksajien rahoilla. Neljääkymppiä lähestyvän olisi korkea aika maksella saamiaan tukia takaisinpäin, ja ryhtyä tuottavaksi kansalaiseksi. Eikö työkkärikään ole patistellut sinua kuntouttavaan tai työharjoitteluun?? Vai nostatko tt-tukia joka kuukausi tai elät kumppanin tuloilla. Miten olet ylipäätään voinut olla kotona vuosikaudet ilman mitään toimenpiteitä TE-keskuksen tms. puolelta??

Olen ollut säätiöllä ompelemassa 9e päivä. 6kk.Ei esiintymistä.

Olin kuukauden päiväkodissa 9e päivä, ihan hirveää, koko ajan olisi pitänyt olla iloinen ja puhelias.

Ap

Provohan sinä taidat olla, koska puhut ristiin. Sanoit aiemmin että "Ja työhaastattelussa ei tarvitse esiintyä vaan jutellaan". Eli juttelu ei ole ongelma, mutta kuitenkn sanoit, että päiväkodissa oli hirveää koska piti olla puhelias.

Onko sinulle siis ongelma puhuminen, esiintyminen, ujous, introverttiys vai mikä? En saa tolkkua.

t. se oikeasti ujo työtön, jolla 3 koulutusta

Vierailija kirjoitti:

Niin se on kinkkinen juttu. Koulutus ei takaa töitä. Yritä mennä jos kiinnostaa hoitoalalle henk.koht avustajaksi. Siihen ammattiin ei ole koulutusta ja pulaa on varmasti monessa paikassa avustajista.

Lähihoitajia on paljon työttöminä koska liian moni kouluttautuu siihen ammattiin kuvitellen että saa varmasti työpaikan.

Itse olen mies ja olen henk.koht avustaja ollut samassa firmassa kohta neljä vuotta.

Lisään että mukavaa leppoisaa yksin tehtävää työtä asiakkaiden kotona. Avustamista harrastuksissa, kaupassa käyntiä, joskus siivousta. Yhtäkään kolleegaa en ole nähnyt koko aikana.

Ymmärrän oikein hyvin aloittajaa.

Itse olen myös mieluummin työtön kun lähden opiskelemaan, juurikin niiden esitelmien tms takia. Jo pelkkä oman nimen sanominen ahdistaa.

Lue netissä itsesi koronajäljittäjäksi. Osa kurssin suorittaneista otetaan suoraan töihin.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän oikein hyvin aloittajaa.

Itse olen myös mieluummin työtön kun lähden opiskelemaan, juurikin niiden esitelmien tms takia. Jo pelkkä oman nimen sanominen ahdistaa.

Jessus mitä porukkaa täälläkin pyörii :D :D Oman nimen sanominen ahdistaa, mitvit :D :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittajassa ei vaikuta olevan muuta "vikaa" kuin ihmisarkuus ja esiintymispelko. Silti hän vetkuttelee kouluun ja töihin menoa ja elää veronmaksajien rahoilla. Neljääkymppiä lähestyvän olisi korkea aika maksella saamiaan tukia takaisinpäin, ja ryhtyä tuottavaksi kansalaiseksi. Eikö työkkärikään ole patistellut sinua kuntouttavaan tai työharjoitteluun?? Vai nostatko tt-tukia joka kuukausi tai elät kumppanin tuloilla. Miten olet ylipäätään voinut olla kotona vuosikaudet ilman mitään toimenpiteitä TE-keskuksen tms. puolelta??

Olen ollut säätiöllä ompelemassa 9e päivä. 6kk.Ei esiintymistä.

Olin kuukauden päiväkodissa 9e päivä, ihan hirveää, koko ajan olisi pitänyt olla iloinen ja puhelias.

Ap

Provohan sinä taidat olla, koska puhut ristiin. Sanoit aiemmin että "Ja työhaastattelussa ei tarvitse esiintyä vaan jutellaan". Eli juttelu ei ole ongelma, mutta kuitenkn sanoit, että päiväkodissa oli hirveää koska piti olla puhelias.

Onko sinulle siis ongelma puhuminen, esiintyminen, ujous, introverttiys vai mikä? En saa tolkkua.

t. se oikeasti ujo työtön, jolla 3 koulutusta

Päiväkodissa en tajunnut esitellä itseäni uusille vanhemmille, koskaan, enkä olisi edes uskaltanut.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Opettele koodaamaan. Se on itsenäistä ja sitä voi tehdä ja opiskella hyvin etänä.

Ap valmistuisi noin viisi vuotta ennen YT-alan... siis IT-alan irtisanomisikää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän oikein hyvin aloittajaa.

Itse olen myös mieluummin työtön kun lähden opiskelemaan, juurikin niiden esitelmien tms takia. Jo pelkkä oman nimen sanominen ahdistaa.

Jessus mitä porukkaa täälläkin pyörii :D :D Oman nimen sanominen ahdistaa, mitvit :D :D

Niin, meitä on paljon. Ei kai ihminen muuten jäisi matalapalkka alalle tai olisi pitkäaikaistyötön, jos olisi ROHKEUTTA elää normaalisti

Ap

Vaihtoehfot ovat:

1) Terveydenhoitoala - alalla on työboimapula, joten jopa yli 40-vuotiaita otetaan töihin.

2) Semmoinen ala, jolla voi työllistää itsensä yrittäjänä ilman isoja pääomia. Asiakkaat harvoin kysyvät ikää, vaikka työsuhteeseen otettaessa se on ehkä tärkein valintakriteeri.

3) Sellainen ala, jonka pomoportaaseen on suhteita.

Ehkä kannattaa miettiä ja harkita terapiaa, jos sosiaaliset tilanteet (esim. esitelmän pitäminen) jännittävät noin paljon.

Ehdotan IT-alaa, jos viitsit vähän panostaa siihen matematiikkaan. Ei niin vaikeaa kuin lukiossa, mutta ihan peruslaskuihin mm.prosenttilaskua. IT-alalla on muitakin työtehtäviä kuin koodari.

Kouluttauduin datanomiksi. Silloin ei ollut lopputenttinä mitään esitelmiä, vaan näyttökoe. Eli piti TEHDÄ jotain testiasiakkaan ympäristössä, ja joku seurasi taustalla miten työ tulee tehtyä. Aika lailla tällaisia näyttökokeita ovat tutkinnot nykyisin, jos eivät ole muutamassa vuodessa muuttuneet.

Rakastin myös kouluttamista. Mutta tiedätkö miten suosittu se ala oli? KAIKKI halusivat kouluttajaksi, eli siihen oli enemmän halukkaita, kuin oli vapaita pestejä vapaana. Joten tuskinpa sinä ensimmäisenä tällaiseen tilanteeseen joutuisit.

Monet IT-alan tehtävät ovat aika yksinään purtamista.

Ja on mahdollista, että pääsisit ehkä Service Desk -tyypisiin tehtäviin ilman massiivista koulutusta.

Moni meistä aroista ja hauraista jännittävistä ahdistujista kuitenkin kantaa vastuunsa ja tekee työnsä, vaikka opiskelu ja työnteko ei välttämättä todellakaan ole aina mukavaa.

Näiden sopeutujien ja hiljaa kärsivien selkänahasta nämä ap:n kaltaiset nukkuvat aina pitkään, miettivät loputtomasti fiiliksiään ja käpertyvät itseensä.

Mielestäni vain itsekäs tyyppi kehtaa elää noin. Täysin toisten siivellä.

Kaikille meille löytyy haettaessa diagnooseja. Elämästä tulee kuitenkin hankalaa sellaisessa yhteiskunnassa, jossa kukaan ei tee mitään eikä edes yritä.

Ap olet laiska ja sinulla on liikaa aikaa miettiä itseäsi ja tuntemuksiasi. Oikeasti sairaat ovat sairauslomalla ja vähintään määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä.

Työ ja opiskelu ovat myös kuntouttavia elementtejä. Harmittaa, että tämä surkeista surkein hallitus poisti aktiivimallin. Aktivointia tarvitaan, koska ihminen on luontojaan mitä on. Pelkällä vastikkeettomalla elättämisellä kotiin saadaan vain lisää elättejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän oikein hyvin aloittajaa.

Itse olen myös mieluummin työtön kun lähden opiskelemaan, juurikin niiden esitelmien tms takia. Jo pelkkä oman nimen sanominen ahdistaa.

Jessus mitä porukkaa täälläkin pyörii :D :D Oman nimen sanominen ahdistaa, mitvit :D :D

Niin, meitä on paljon. Ei kai ihminen muuten jäisi matalapalkka alalle tai olisi pitkäaikaistyötön, jos olisi ROHKEUTTA elää normaalisti

Ap

Kuinka sitten uskaltaisit hakea ja ottaa vastaan opiskelupaikan, mennä koululle ekana päivänä, esitellä itsesi tutor-ryhmässä, tutustua kurssikavereihin, tehdä muiden kanssa ryhmätöitä, käydä pakolliset harjoittelut, hakea valmistumisen jälkeen työpaikkaa, mennä työhaastatteluun (siellä kun pitää kätellä ja esittäytyä...), mennä uutena tyyppinä työporukkaan?