Lue keskustelun säännöt.
Kummiksi pyytäminen: ennen vai jälkeen lapsen syntymän?! Kumpi on fiksumpaa?
10.08.2006 |
Tavallaan tuntuu, että kummiksi pyydetään vasta sitten syntyneelle lapselle. Mutta toisaalta, jos silloin vasta kysyy, niin ristiäisiin ei ole enää paljon aikaa ja tuleeko kummeille sellainen tunne, että kun viime tippaan kysytään, niin eivät ole olleet ihan eka vaihtoehto?! Olisiko mukavampi, jos pyydettäisiin jo etukäteen? Ehkä silloin kummeistakin olisi kiva odottaa lapsen syntymää yhdessä meidän kanssa?
Kommentit (14)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
napanuoran. Ja nyt mulla on yksi kummilapsi vasta yrityksessä. Ystäväni sanoi, että hän ei voisi toivomalleen lapselle kuvitella parempaa kummia kuin me, joten jos suostumme, niin he tekevät meille kummilasta :)
... valitettavasti eräs kummeista (2 pariskuntaa ja yksi sinkku) ei selvästikään olisi halunnut tulla vammaiselle lapselle kummiksi, mutta ei sitten kehdannut perua vaikka kaikille kummiksi lupautuneille annoinkin mahdollisuuden perua. (lapsemme niin vammainen että hänen kanssaan ei oikein voi touhuta mitään tavallisia juttuja esim. viedä puistoon tms. tai voi viedä mutta hän ei pysty itsenäisesti leikkimään tms. + puhumaton jne...)
Eli jos olisin odottanut kysymistä syntymän jälkeen, niin olisin nähnyt että ketkä ovat oikeasti kiinnostuneita juuri tämän lapsen kummeudesta ja kysynyt sen mukaan.
uskoisin että kummin valintaamme vaikuttaisi se, jos lapsi olisi sairas. Kaikki ajattelemistani kummiehdokkaista eivät tosiaan varmastikaan kestäisi kauhean hyvin olla kummeja sairaalle lapselle. Luulisin että kaikki eivät osaisi olla sairaan lapsen kanssa kovinkaan luontevasti.
Outoa pyytää kummiksi jollekin mitä ei ole vielä olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekin ajattelen jotenkin noin, että kummeillekin kivampi, että jo lapsen syntyessä tietävät olevansa jotenkin " erityisiä" lapsen elämässä.
Itse sain tietää tulevasta kummeudesta jo siskon ollessa raskaana (tämä vahingossa kun uteliaat sukulaiset utsivat kenestä tulee kummi) mutta ihan " virallisesti" tosiaan pyydettiin vasta sitten vauvan syntymän jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jo mahassa! Vaikkei se tietysti aina todelliselta tunnukaan
Nyt syntyvälle vasta syntymän jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosin toisen kummilapsen äiti pyysi minua esikoisensa kummiksi jo 6v ennen lapsen syntymää :) Joten tosiaan tiesin heti raskausuutisen kuultuani, että jotain erityistä lapsen elämässä tulen olemaan.
sanoin vielä alkupaniikissa aborttiakin miettiessäni (yhden illan suhteesta alkanut raskaus), että jos lapsi syntyy, haluan hänelle maailman ihanimmat kummit ja pyysin sitten tätä ystävääni joka suostui oitis. Muita pyysin sitten lapsen jo synnyttyä, oli muuten yllättävän kova paikka saada pyyntö kakaistuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sitä ihan eri tavalla suhtautuu ja iloitsee vauvasta, kun tietää, että se on jotenkin tärkeä ihminen omassa elämässä.
Niin, ja minustakin se lapsi on kyllä olemassa jo ennen syntymää... Kovasti on elossa ja oikea ihminen jo silloin loppuraskaudessa..!
kaikki 3 kertaa ja musta ollut tosi hyvä niin.
Ja tuohon mahdolliseen kuolemaan...
Mua pyydettiin kummiksi siskon vauvalle joka vasta kasvoi masussa. Oli ihana päästä silloin tällöin neuvolaan mukaan kuulemaan pienen sydänäänet ja olla muutenkin mukana jo odotusaikana kummitädin ominaisuudessa. Sitten kävikin niin surullisesti että vauva kuoli vakavaan sairauteen (oli jäänyt huomaamatta rakenneultrassa) vain pari tuntia syntymän jälkeen. Ei siinä kummiutta mitenkään peruttu. Minä olen edelleen pojan kummitäti. Kummilapseni vain on taivaassa. =(