Pelikielto pojalle, karkkilakko, ja kasvatuskeskustelu open kanssa. Olenko liian ankara?
Hei!
9-vuotias poikani on pelannut viimeaikoina Xboxilla pelejä jatkuvalla syötöllä, ja vaikka olemme kehottaneet laittamaan pelin pois hetkeksi, hän on jatkanut. Ei ole tullut syömään ruokaa kanssamme, ei tee läksyjä, ja syö karkkipäivän karkkeja jotka hän ”säästää” syötäväksi arkena. Kun pojan kaverit ovat käymässä, he eivät esimerkiksi mene ulos leikkimään, vaan he pelaavat pelejä. Opettajan kanssa on keskusteluaika ensiviikolla läksyjen tekemisestä. Ajattelimme mieheni kanssa takavarikoida Xboxin, ja emme enää osta hänelle karkkeja. Olemme käyneet myös perheneuvolassa keskustelemassa, mutta ei siitä ollut kauheasti apua.
Olenko/olemmeko me liian ankaria poikaamme kohtaan?
Kommentit (32)
Onko kyse nyt siitä, että poika ei syö kunnon ruokaa, jos säästää noita karkkeja?
Miten olis ennemmin niin, että selittää pojalle, että ruoka-aikaan pitää syödä ja sitä ennen ei saa syödä karkkia, jos on sitä säästänyt. Jos on säästänyt karkkia, sitä voi syödä ruoan jälkeen. Jos tätä ei noudata, karkkipäivän karkit puolittuvat tai karkkia ei tule ollenkaan. Muutenhan poika on fiksu, jos noin karkkia säästää. Sen takia pitäisi miettiä, että toimintapa on kohtuullinen.
Kuulostaa tyypilliseltä. Ensin työ, sitten huvi.
Läksyt on tehtävä, mutta myös peli on tärkeä.
Vierailija kirjoitti:
Anna sille karkkien tilalla hedelmiä, ne on oikein herkullisia. Banaani ja omena on oikeen namia.
karkeista kannattaa pysyä hiton kaukana.
Tämä
15 lisää vielä
Aikuisten on hyvä näyttää esimerkkiä. Ei koko iltaa ruutujen parissa, vaikka koko perhe pelaamaan lautapelejä tai pelikoneita yhdessä pojan kanssa.
En ymmärrä mikä ongelma on jos ei syö karkkeja samana päivänä, vaan pienempinä annoksina viikon aikana. Selittäisitkö miksi koette tämän huonona?
Miksi pojan olisi pakko ahmia karkit heti eikä saisi säästää niitä muille päiville?
Ottakaa pelikone pois ja annatte sen joka päivä pojalle vaikka tunniksi tai kahdeksi, jolloin hän saa pelata.
Karkit on lapsen, kun ne on hänelle annettu. Saa syödä miten ja missä haluaa. Jos haluatte, että syö vähemmän, antakaa vähemmän karkkia. Meillä lapsi oppi muutaman oksennuskerran jälkeen joko kohtuuteen tai pyytää hakemaan karkit pois.
Xboxiin saa peliajat. Keskuskaa ensin yhdessä vanhempina mikä olisi sopiva peliaika per päivä. Sitten otatte lapsen mukaan ja annatte hänen "päättää" ajan, lapsen on kuitenkin helppo antaa ymmärtää, että sai osallistua päätökseen, jos vaikka sovitte aikuisina 1h koulupäivinä, aloitatte keskustelun, että koulupäivinä vain tiistaisin peliaikaa, siitä on helppo löytää kompromissi 1h päivässä.
Sovitte ja kirjoitatte myös ylös säännöt, syömään tullaan pyydettäessä tai seuraavana päivänä ei peliaikaa, kotityöt hoidetaan tai x, läksyt tehdään ennen pelaamista tai x...
Näin kaikki tietää mitä tehdään ja mitkä ovat yhteiset pelisäännöt. Kun nämä menee ilman rangaistuksia hyvin, niin sitten voi alkaa joustaa, koska elämä ei ole pelkkiä sääntöjä ja asioita tapahtuu.
Meillä karkkia jos mielii, sinä iltana perhe pesee hampaat yhdessä.
Lupaus karkista, lupaus hammashuollosta, mukaan lukien xylitol.
Ei hammashuoltoa, ei jatkossa karkkia.
Onkohan karkki tärkeämpi kuin parin minuutin hamppihuolto?
Silloinhan hamppihuolto sujuu.
Siis ihmettelenpä vain, että kuinka paljon sitä karkkia viikonloppuna ostetaan jos niistä riittää koko viikoksi? Tuskin ihan yksi karkkipussi riittää.
Te teette juuri niin kun teistä vanhempina tuntuu. Ei vauva.fi foorumi teidän lasta kasvata vaan te.
Vierailija kirjoitti:
Karkit on lapsen, kun ne on hänelle annettu. Saa syödä miten ja missä haluaa. Jos haluatte, että syö vähemmän, antakaa vähemmän karkkia. Meillä lapsi oppi muutaman oksennuskerran jälkeen joko kohtuuteen tai pyytää hakemaan karkit pois.
Xboxiin saa peliajat. Keskuskaa ensin yhdessä vanhempina mikä olisi sopiva peliaika per päivä. Sitten otatte lapsen mukaan ja annatte hänen "päättää" ajan, lapsen on kuitenkin helppo antaa ymmärtää, että sai osallistua päätökseen, jos vaikka sovitte aikuisina 1h koulupäivinä, aloitatte keskustelun, että koulupäivinä vain tiistaisin peliaikaa, siitä on helppo löytää kompromissi 1h päivässä.
Sovitte ja kirjoitatte myös ylös säännöt, syömään tullaan pyydettäessä tai seuraavana päivänä ei peliaikaa, kotityöt hoidetaan tai x, läksyt tehdään ennen pelaamista tai x...Näin kaikki tietää mitä tehdään ja mitkä ovat yhteiset pelisäännöt. Kun nämä menee ilman rangaistuksia hyvin, niin sitten voi alkaa joustaa, koska elämä ei ole pelkkiä sääntöjä ja asioita tapahtuu.
Tämä on periaatteessa hyvä mutta hiukan liian monimutkainen systeemi. Sääntöjen pitää olla sellaiset että niistä muistaa aikuisetkin pitää kiinni ja että seuraukset tulee samana päivänä, ei seuraavana.
Meillä oli tuossa iässä tällaiset säännöt:
- Ensin tehdään läksyt ja sen jälkeen saa pelata
- Läksyjen tekemiseen pitää käyttää riittävästi aikaa (ettei vaan hutaista ja sitten pelaamaan), muistaakseni puoli tuntia vähintään oli sopimus
- Peliaikaa oli 1-2 tuntia päivässä, sitä vähennettiin jos esim. kouluhommat eivät sujuneet
- Kellonajan, milloin peliaika käytetään, saivat valita itse.
-Peliajan loppuessa sanottiin ajoissa että kohta loppuu, jotta pääsi pelissä sopivaan kohtaan eikä jäänyt kauhean pahasti joku leveli kesken
Kavereiden kanssa saivat pelata vähän pitempään, tuossa iässämenin kyllä sittem parin tunnin päästä sanomaan että ruutu pitää laitta nyt kiinni ja mennä esim ulkoilemaan.
Vaatii viitseliäisyyttä ja johdonmukaisuutta, mutta toimii hyvin.
Lapsi ei osaa itse säännellä peliaikaansa, sellainen „kohta sun pitää lopettaa/ pelaat liikaa“ ei auta mitään. Ne ajat ja rajat täytyy aikuiysn asettaa.
Pelikielto oli meillä vain äärimmäinen rangaistus esim. todella huonosta käytöksestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karkit on lapsen, kun ne on hänelle annettu. Saa syödä miten ja missä haluaa. Jos haluatte, että syö vähemmän, antakaa vähemmän karkkia. Meillä lapsi oppi muutaman oksennuskerran jälkeen joko kohtuuteen tai pyytää hakemaan karkit pois.
Xboxiin saa peliajat. Keskuskaa ensin yhdessä vanhempina mikä olisi sopiva peliaika per päivä. Sitten otatte lapsen mukaan ja annatte hänen "päättää" ajan, lapsen on kuitenkin helppo antaa ymmärtää, että sai osallistua päätökseen, jos vaikka sovitte aikuisina 1h koulupäivinä, aloitatte keskustelun, että koulupäivinä vain tiistaisin peliaikaa, siitä on helppo löytää kompromissi 1h päivässä.
Sovitte ja kirjoitatte myös ylös säännöt, syömään tullaan pyydettäessä tai seuraavana päivänä ei peliaikaa, kotityöt hoidetaan tai x, läksyt tehdään ennen pelaamista tai x...Näin kaikki tietää mitä tehdään ja mitkä ovat yhteiset pelisäännöt. Kun nämä menee ilman rangaistuksia hyvin, niin sitten voi alkaa joustaa, koska elämä ei ole pelkkiä sääntöjä ja asioita tapahtuu.
Tämä on periaatteessa hyvä mutta hiukan liian monimutkainen systeemi. Sääntöjen pitää olla sellaiset että niistä muistaa aikuisetkin pitää kiinni ja että seuraukset tulee samana päivänä, ei seuraavana.
Meillä oli tuossa iässä tällaiset säännöt:
- Ensin tehdään läksyt ja sen jälkeen saa pelata
- Läksyjen tekemiseen pitää käyttää riittävästi aikaa (ettei vaan hutaista ja sitten pelaamaan), muistaakseni puoli tuntia vähintään oli sopimus
- Peliaikaa oli 1-2 tuntia päivässä, sitä vähennettiin jos esim. kouluhommat eivät sujuneet
- Kellonajan, milloin peliaika käytetään, saivat valita itse.
-Peliajan loppuessa sanottiin ajoissa että kohta loppuu, jotta pääsi pelissä sopivaan kohtaan eikä jäänyt kauhean pahasti joku leveli keskenKavereiden kanssa saivat pelata vähän pitempään, tuossa iässämenin kyllä sittem parin tunnin päästä sanomaan että ruutu pitää laitta nyt kiinni ja mennä esim ulkoilemaan.
Vaatii viitseliäisyyttä ja johdonmukaisuutta, mutta toimii hyvin.
Lapsi ei osaa itse säännellä peliaikaansa, sellainen „kohta sun pitää lopettaa/ pelaat liikaa“ ei auta mitään. Ne ajat ja rajat täytyy aikuiysn asettaa.Pelikielto oli meillä vain äärimmäinen rangaistus esim. todella huonosta käytöksestä.
Meillä toimii tuo seuraava päivä pelikieltoa paremmin, koska lapsi haluaa usein pelata kavereiden kanssa. Välillä se on heti koulun jälkeen jolloin läksyt ja kotityöt tehdään vasta sen jälkeen, joskus kaverit pääsee vasta illalla ja hän on tehnyt ne päivällä. Meillä loppuu koko perheeltä kahdeksalta ruutuaika, niin seiskan aikaa tarkistan onko lapsi hoitanut hommansa. Niin jos ei ole hoitanut, patistan hoitamaan. Silloin päivän ruutuaika on jo käytetty, niin ei se ole mikään keinoa sanoa, että nyt pois ruudulta tai et saa olla ruudulla enää tänään, mitä et saa nyt muutenkaan tehdä. Helpompi sanoa, että laitan koneen kiinni kokonaan huomiseksi, jos et nyt hoida läksyjä ja kotitöitä.
Oma poika ei onneksi ole vielä opetellut syömään karkkia. Koskaan sitä ei kotiin ostettu, mutta ei myöskään kielletty maistamasta. Nyt ei edes halua maistaa. Illalla syö omenan tai kaksi. Ikä 6v. Tosin tv on meillä taas ongelma. Pitänee olla iloinen että 50% onnistuminen, ei liene ihan huono. :)