Yliopiston käyneet ns ”korkeasti koulutetut” opettajat eivät kykene hoitamaan kiusaamistapauksia....

Vierailija kirjoitti:

Kun ei kiinnosta. Ylimääräistä vaivaa opettajille jos puututtaisiin.

No ei näytä vanhempia kiinnostavan kasvatus sitten yhtään. Siitä kun on vanhemmille ylimääräistä vaivaa.

Kun nyt on moneen kertaan todettu, että tämä nykyinen systeemi ei toimi, niin eikö olisi aika kehittää jo jokin muu systeemi?

Ensinnäkin pitäisi lakata puhumasta kiusaamisesta, jos on selkeästi kyse väkivallasta. Kiusaaminen on vähättelevä nimitys pahoinpitelylle.

Toisekseen opettajat hakeutuvat alalle opettamistyön mielekkyyden takia, eivätkä he ole mitään pahoinpitelytapausten erikoisasiantuntijoita.

Keski-ikäiset ihmiset puhuvat lehdissä, miten "koulukiusaaminen" on jättänyt pahat jäljet. Miksei asiaan tartuta niin, että tuntuu, jos se kerran vahingoittaa ihmisiä psyykkisesti niin paljon. Joku järjestysmies tms. väkivallan selvittelyammattilainen pitäisi olla koululla näitä väkivaltatapauksia varten.

Poistetuissa Koskela-keskusteluissa joku ope tunnusti, että puuttuisi kiusaamistapauksiin, jos niistä hyöytyisi lisäliksan muodossa. Nyt ei nappaa. Ylimääräistä työtä ilman palkkiota, no thanks!

Ei taida olla maailman helpoin juttu puuttua kiusaamiseen, koska niillä kiusaajillakin on vanhemmat. Vanhemmat suojelevat omiaan, joten yhteistyö kiusaamisen lopettamiseksi ei ehkä onnistu.

No joo. Ongelma on siinä, että ei ole ketään, joka pitäisi sen oppitunnin, silloin kun opettaja selvittelee kiusaamista. Jos aikoo perin pohjin selvittää, niin kyllä se on jo kokopäivätyö. Kuka sitten pitää oppitunnit? Merkittävin ongelma on se, että opettaja pystyy olemaan vain yhdessä paikassa kerrallaan ja työtehtäviä ja velvollisuuksia on viidelle ihmiselle ihan kepeästi.

Kyllä kai järjestyksenvalvonta voidaan kouluunkin järjestää?

Miksei? Onhan niitä monessa muussakin julkisessa laitoksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien tulee kasvattaa lapsensa niin, etteivät ne kiusaa.

Enää ei osata tai välitetä kasvattaa. Oma kullanmuru on niin ihmeellinen ettei siltä kielletä mitään eikä sen toimissa nähdä mitään vikaa.

Ei jakseta eikä kehdata. Yhteiskunnan velvollisuus vanhempien mielestä. Näin siis ongelmaperheissä.

Vierailija kirjoitti:

Poistetuissa Koskela-keskusteluissa joku ope tunnusti, että puuttuisi kiusaamistapauksiin, jos niistä hyöytyisi lisäliksan muodossa. Nyt ei nappaa. Ylimääräistä työtä ilman palkkiota, no thanks!

Eipä näytä vanhempia kiinnostavan "ylimääräinen työ" kun ovat pentujaan hommanneet, eli kasvattaminen ja tavoille opettaminen.

Yksinkertsisintahan olisi, että kotona opetettaisiin lapsille, että kiusaaminen on väärin ja koulussa keskitytään opiskeluun. Miksiköhän tämä ei onnistu? Mikä siinä on niin vaikeaa?

Jos ja kun tämä asia halutaan saada paremmin hallintaan, tuskin oikeasti on muuta vaihtoehtoa kuin järjestyksenvalvojien palkkaaminen kouluihin.

Yhdellä voisi aloittaa per koulu. Tarvittaessa sitten lisää esim. Käpylän koulun kaltaisiin paikkoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin tämä sinun väite perustuu?

No mietitääs... lapset kiusaavat toisensa hen giltä ja opettajat vain heiluttelevat käsiään?

-eri

Oppilaat kiusaavat myös opettajia. Kaikissa kouluissa joissa opetin, joku ope oli kohteena, joissain useampikin. Yhdessä koulussa minä olin se kiusattu ope. Lapsukaiset vaan kiusasivat, vaikka mitä tehtiin. Itse puutuin aina, jos mitään edes aavistelin, mutta vain kerran näin tapauksen, kiusaajat ovat taitavia piilottamaan sen. Jos nuori tuli kertomaan heti puututtiin. Aina eivät kerro, koska tilanne yleensä vain pahenee.

"Yksinkertsisintahan olisi, että kotona opetettaisiin lapsille, että kiusaaminen on väärin ja koulussa keskitytään opiskeluun. Miksiköhän tämä ei onnistu? Mikä siinä on niin vaikeaa?"

Sitä en tiedä, mutta Suomessa nyt on koulukiusaamista esiintynyt iät ja ajat.

Tokihan siellä yliopistossa ihan ekana opetetaan parantamaan psykopaatit, mielenterveysongelmat sun muut neurologiset oireet sekä käytöshäiriöt ihan yhden välitunnin aikana! Tietysti myös kotoutetaan ja integroidaan siinä sivussa!

Mieti vähän ap, että mitä näppäimistöltäsi päästät. Olet varmaan niitä, jotka ei pärjäisi opettajana puolta tuntia, mutta odotat samalla että ”yhteiskunta hoitaa ” kaiken, myös sen oman jälkikasvusi.

Vierailija kirjoitti:

Mihin tämä sinun väite perustuu?

Akateemiset ovat aina pehmoja.

Aina joku haluaa valtaa tai päteä pienissäkin ympyröissä.

Itse olen sitä mieltä, että häpeärangaistus ja ruumiillinen kuritus - yhdistelmänä - opettavat parhaiten.

Housut kintuissa jalat ja kädet sidottuina välitunnilla kiertämään pihaa ja pyytämään muilta oppilailta anteeksi: aika harva toistaa temppujaan tuollaisen rangaistuksen jälkeen ja ne, jotka toistavat: Jätemäelle ilman vettä ja näkkileipää kunnes tekevät itsestään mahdollisimman hyödyllisiä. Siis multaa.

Noita tekniikoita toisaalta kun aletaan toteuttamaan, houkutellaan ja ruokitaan sadismia. Mutta onko parempi antaa sen sadismin kukkia lapsukaisissa...omasta mielestäni ei.

Vierailija kirjoitti:

"Yksinkertsisintahan olisi, että kotona opetettaisiin lapsille, että kiusaaminen on väärin ja koulussa keskitytään opiskeluun. Miksiköhän tämä ei onnistu? Mikä siinä on niin vaikeaa?"

Sitä en tiedä, mutta Suomessa nyt on koulukiusaamista esiintynyt iät ja ajat.

Niin, kaikki ihmiset käyvät Suomessa koulua. Osa on psykopaatteja ja osa muuten vaan k*sipäitä. Ei se ole Suomen tai koulun vika. Suurin syy on epäkelvoissa vanhemmissa.

Opettajat koulutetaan opettamaan. Heillä ei ole koulutusta hoitaa mielenterveysongelmaisia. Tähän tarvitaan psykologi tai psykiatri ja voimakkaat lääkkeet ja muut toimet.

Kyllä se kasvatusvastuu on ensisijaisesti vanhemmilla. Koulu tukee lähinnä. Jos kotona ei puututa, on koulunkin keinot vähissä. Yhteistyö on se mikä pelastaa vaikeatkin tapaukset.

Erityisluokilla lapset ei koe normaalia ympäristöä ja käytöstä, niitä en halua takaisin. Resurssit pitää saada sinne normiluokkiin. Se on paras kaikille.

Ihmettelen samaa, että kasvatustieteiden maisteri on täysin kykenemätön ratkaisemaan koulupäivän ongelmia ja tapahtumia koulussa. Lapsen opettaja Wilmassa itkee ja valittaa vanhemmille kaikesta, vaikka alan kokemusta pitäisi olla kymmeniä vuosia. Tulee mieleen, että pitäisikö minun tarjota apua, vaikka koulutukseni ei ole siellä päinkään. Vaikea niitä ongelmia ratkaista jälkikäteen, kun pitäisi paikan päällä sanoa ja puuttua. Jälkeenpäin lapsilla on aina eri käsitys tapahtumista kuin opettajalla.