Lue keskustelun säännöt.
Mitä neuvoisit köyhälle 50-vuotiaalle?
Kommentit (28)
Luultavasti säästämistä ei ole koskaan aloitettu millään tavalla. Ihminen joka on 50 kymppisenä ihan rahaton niin arjen taidot on ihan hukassa, Itsellä muutama tonni velkaa enää kämpästä, auto velaton, säästöjä 20-50000, keskituloinen, en juo en polta, käyn töissä, en osta niitä irtokahveja kioskilta jotka maksaa 3 euroa kun sillä saa kaupasta paketin, teen itse paljon ruokaa, ruokalasku about 300, olen nuuka, mutta jos pitää hemmotella itseään silloin tehdään niin, jos makaa sohvan pohjalla ja surkuttelee, että on niin kurjaa, niin varmaan on. Turha vikistä viiskymppisenä, että on persaukinen kun koko elämä on ollut aikaa valmistautua loppuelämään ettei tartte kituutella. Lisäksi onni tulee pienistä iloista ja suuristakin iloista, kun saa olla terve, on rakkaita ihmisiä korona-aikana lähellä ja kaukana, pystyy tekemään itse ruokansa, innostuu ruoanlaitosta, pääsee korona-aikana ulos haukkaan happea, liikkumaan, on huipputekniset yhteydet. Nyt en ymmärrä mikä on niin pahasti pielessä ettei koskaan oo tullu mieleen säästää rahaa. katsoo paljonko sitä rahaa on kuukaudessa, jakaa 30 päivällä, vähentää pakolliset menot ja sen jälkeen katsoo mitä jää. Fuckin simppel.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinäpä se. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten on mahdollista, ettei lähihoitaja saa töitä? Tämän on pakko olla trolli.
Ei välttämättä. Pieni paikkakunta,yksi palvelutalo,vakituiset eivät lähde kulumallakaan ja keikkailijat ovat tuttuja. Yksi päiväkoti josta vakkarit eivät lähde kulumallakaan,sijaisia ei oteta.
Eikä ole muita laitoksia.
Silloin haetaan niitä töitä lähipaikkakunnilta, ehkä siltä lähimmältä isolta.
Joillakin työmatka on tunnin suuntaansa. Se on se hinta sille, ettei ole köyhä. Ei se ilmaiseksi tule kellekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin siis mitä tavoittelisit?
Ei minulla muuten mitään neuvoa ole. Se nyt on tässä elämässä ihan sama asuuko tavallisessa omakotitalossa vai pienehkössä vuokra-asunnossa. Kun ei kuitenkaan niin paljoa voi vaurastua, että siitä mitään konkreettista iloa olisi. Rahaa pitäisi olla miljoonia, jotta voisi oikeasti toteuttaa omia juttuja. Ja se on erittäin harvinaista - ja tulee aina olemaan, koska muutoin hinnat nousisivat vastaavasti ja maitopurkki maksaisi 1000 euroa.
Siksi en itse ainakaan rahasta stressaa.
Siis sä olet sitä mieltä että kun ei voi vaurastua niin paljon että vois tehdä mitä haluaa niin ei kannata vaurastua edes vähää? I diootti olet. Kaikki lisäraha on kivaa ja mulle tän vuoden 8000+ euron osingot antais kyllä mahdollisuuden toteuttaa haluamiani juttuja mutta sijoitan ne takaisin. Joten ensi vuonna saan vielä enemmän rahaa koska omistan firmoja jotka kasvattavat maksamiaan osinkoja joka vuosi ja sen lisäksi sijoitan uutta pääomaa salkkuuni.
Toi sun "kaikki tai ei mitään"- ajattelu on typerää ja itselle vahingollista. Ei Roomaakaan rakennettu päivässä.Mut mun puolesta saat pysyä köyhänä. 15 vuoden kuluttua myyn asuntoni ja muutan maasta. Salkkuni arvo on siinä vaiheessa ylittänyt asuntoni arvon jo vuosia aiemmin.No juuri tämä! Jo se että on pieni pesämuna, ettei tarvitse velkaantua jos tulee joku yllättävä pakollinen meno, on hyvä alku. Sitten kun niitä yllättäviä menoja ei tulekaan, niin pesämuna kasvaa vaan ja sillä voi sitten toteuttaa kaikenlaisia unelmia.
Aina puhutaan "yllättävistä" menoista, ja sitten tarkoitetaan pesukoneen hajoamista tai autoremonttia. Ne ovat kyllä ihan odotettavissa olevia menoja. Minä ainakin budjetoin joka vuodelle jonkun kodinkoneen hajoamisen ja auton remontin, koska koneilla nyt vain on käyttöikä.
Todella törkeitä ja aliarvioivia kommentteja, että "arjen taidot on hukassa" jos 50-vuotiaalla ei ole säästöjä. Itse olen kahden teinin yh ja päälle 50v. Olen säästänyt koko ajan, nyt muutaman vuoden nuorten ajokortteihin. Kun maksan ne kesällä, olen taas nollilla. Arjen taidot ovat poikkeuksellisen kovaa luokkaa, mutta jos yksin elättää kolmea niin säästöt hupenee vähän väliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin siis mitä tavoittelisit?
Ei minulla muuten mitään neuvoa ole. Se nyt on tässä elämässä ihan sama asuuko tavallisessa omakotitalossa vai pienehkössä vuokra-asunnossa. Kun ei kuitenkaan niin paljoa voi vaurastua, että siitä mitään konkreettista iloa olisi. Rahaa pitäisi olla miljoonia, jotta voisi oikeasti toteuttaa omia juttuja. Ja se on erittäin harvinaista - ja tulee aina olemaan, koska muutoin hinnat nousisivat vastaavasti ja maitopurkki maksaisi 1000 euroa.
Siksi en itse ainakaan rahasta stressaa.
Siis sä olet sitä mieltä että kun ei voi vaurastua niin paljon että vois tehdä mitä haluaa niin ei kannata vaurastua edes vähää? I diootti olet. Kaikki lisäraha on kivaa ja mulle tän vuoden 8000+ euron osingot antais kyllä mahdollisuuden toteuttaa haluamiani juttuja mutta sijoitan ne takaisin. Joten ensi vuonna saan vielä enemmän rahaa koska omistan firmoja jotka kasvattavat maksamiaan osinkoja joka vuosi ja sen lisäksi sijoitan uutta pääomaa salkkuuni.
Toi sun "kaikki tai ei mitään"- ajattelu on typerää ja itselle vahingollista. Ei Roomaakaan rakennettu päivässä.Mut mun puolesta saat pysyä köyhänä. 15 vuoden kuluttua myyn asuntoni ja muutan maasta. Salkkuni arvo on siinä vaiheessa ylittänyt asuntoni arvon jo vuosia aiemmin.
Katsotaan vain kuinka käy sitten.
Luuletko olevasi ensimmäinen tuulipuku, joka on keksinyt ikiliikkujan? Kyllä rahvaan säästöpossut puhalletaan säännöllisin väliajoin parempiin liiveihin. Se nyt vain tuntuu tällä hetkellä siltä, että kaikki on mahdollista, koska inflaatioelvytyken vuoksi pörssit ovat paisuneet irrallaan reaalitaloudesta jo vuosia. Seuraavalla vuosikymmenellä pörssi tuskin tuottaa sitä klassista 7-10% per annum, mitä noissa sinunkin laskelmissasi käytetään olettamana.
Ihan sama juttu oli 1999: kaikki oli jäämässä eläkkeelle "kolmekymppisinä". Muistaa ken eli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopeta työnteko ja ala elättää itseäsi tuonsiirroilla. Jää aikaa ajatella ja huolehtia itsestä. Takuueläkkeellä ja asumistuella elää ihan mukavasti.
Muuta jonnekin mistä saat töitä. Tämä on tärkeintä.
Heti 1.palkasta lähtien pistät niin paljon säästöön kuin ikinä pystyt. Tähtää alkuun vaikka siihen että sulla on 1000e vararahasto, jota ei saa käyttää kuin äärimmäisessä hädässä. Näin vältyt pikavipeiltä.
Tämän jälkeen ala sijoittaa ja säästää. Siirrä palkastasi esim 5% johonkin indeksirahastoon ja 5% edelleen säästötilille. Vaikka summat olisi vain 50e/kk, talouden on oltava joka kuukausi ylijäämäinen.
Kun sinulla on 3-6kk menoja vastaava summa säästössä, voit alkaa laittaa kaiken ylimenevän indeksirahastoihin.
Näin et ehkä rikastu, mutta saat taloudellista vakautta elämääsi. Tukien varaan ei kannata jättäytyä itseään surkuttelemaan.
Mun mielestä köyhä saa vaikka varastaa. Hätä ei lue lakia. Ihan tuohon mun ei ole onneksi pakko ainakaan vielä. Yksi keino on kaiken laittoman diilaaminen. Sitä en suosittele koska ainakaan mun hermo ei kestäisi siitä aiheutuvaa stressiä.
Se on piru vie karua kun töitä ei ole kaikille niitä haluaville. Kepua en kannata enkä niitä äänestäisi evö nevö. Kärnälle nostan kuitenkin hattua. Uskalsi ehdottaa että voisihan suomessa kasvattaa ja myydä sinne missä on laillista. Ei hyvää ehdotusta pidä tyrmätä vaikka se on sellaisesta puolueesta mitä en kannata.