Jos äitisi ilmoittaisi sinulle että tulee kolmeksi viikoksi sun luo asumaan

Ei tosiaan tule.

Tuntuisi kivalta.

Ilahtuisin ja kysyisin ihan ensin että onko viimeinkin päättänyt jättää sen sian(eli isäni) jonka kanssa kituu onnettomassa liitossa yhä vaikka olen jo aikuinen ihminen joten ei ole enää tarvetta "lapsen takia" pysyä liitossa joka on onneton. 

Sen jälkeen menisin ostamaan jääkaapiin enemmän ruokaa kuin mitä siellä nyt on ja hieman siivoaisin.

Tätä on yritetty ja sanoin ei.

No, minä ihan ilahtuisin.

Kolmesta kuukaudestakin vielä ilahtuisin.

Kolmesta vuodesta jos alettaisiin puhua, rupeaisi hymy hyytymään.

Tervetuloa kylään. 

Mun äiti on niin kova siivoamaan että mulla menisi ehkä siihen vähän hermo, itse en ole tarkka ollenkaan, mutta varmaan olisi ihan jees. Käytäisiin kaupoilla yhdessä ja lenkillä. Se naputtaisi mulle kun teen liikaa töitä liian pienellä palkalla ja sen lisäksi vielä jaksan opiskella, että näistä asioista voisi tulla sanomista suuntaan ja toiseen, meillä on vähän erilaiset arvot, mulle menestyminen on tärkeää, äidille ei niinkään. Mutta muuten olisi ihan jees.

Jos lupaa katsoa lapsen perään, viedä hoitoon ja hoitaa ruuat kaikille niin sit voin just ja just sietää sen 3 viikkoa kun pystyn tekee enemmän töitä

EIpä äitini olisi moista ilmoittanut. Hän olisi kysynyt onnistuisiko?

Ja olisihan se onnistunut.

Äitini on valitettavasti kuollut jo 16 vuotta sitten 

Ei tulisi.

Vetoaisin siihen, että yhtiön sääntöjen mukaan meillä ei saa olla yövieraita, sillä asun työpaikkani asunnossa ilmaiseksi

Tervetuloa. :)

Olen sanonutkin että sitten kun äidillä menee viimein kuppi nurin isäni kanssa, niin meillä on varapatja jossa saa punkata kunnes uusi asunto löytyy.

Jipii! Äiti olisi tervetullut, ikävä on kova.

No siis tervetuloa. Joutuu kyllä nukkumaan olkkarin sohvalla.

Ei helkkari missään nimessä, viikko samalla mökilläkin oli viikko liikaa. Mutta äiti nyt on ollut vainaja jo 12v eli kyllä ihmettelisin, jos tuossa oven takana nyt seisoisi.

Tervetuloa. Poika tykkäisi. Olisi kyllä kiva kun muuten nähdään par-kolme kertaa vuodessa.

Sopisi hyvin, jos eläisi. Mulla oli superihana äiti, ja asuin kotonakin melko vanhaksi.

Kyllä se minulle passaa. Vaimoni kyllä saattaisi saada sätkyn ja lähteä. T. Mammanpoika

Sanoisin että okei, tule vain, ja jatkaisin sitä mitä olenkin tekemässä. Äiti on muistisairas eikä kahden minuutin päästä muista kuitenkaan koko asiaa. Ei hän kyllä minun luokseni ole ollut tulossa, vaan puhuu vähän väliä lähtevänsä lapsuudenkotiinsa, josta muutti pois 1970-luvun alussa. Sinnekään lähtemisestä ei tule mitään, koska hän ei osaa soittaa taksia, ei löydä bussipysäkkiä eikä jaksa kävellä edes postilaatikolle.

Yllättyisin niin paljon, että varmaan jähmettyisin viikoksi paikoilleni. Ei olla nähty yli kymmeneen vuoteen, koska hän ei liikahda kotoaan yhtään mihinkään ja kyllästyin olemaan likasankona. Kyllä hän saisi silti meille tulla. Ehkä saataisiin välit kuntoon? Olisi kyllä todella, todella outoa.

NO  niin, nyt aloin toivoa, että näin kävisi. Kiitos vaan, ap. :D