Lue keskustelun säännöt.
Miehen lapsi ahdistaa
Hemuli
11.03.2021 |
Hei,
Haluan saada tämän asian kirjoitettua, vaikka tiedostan saavani varmasti roskaa niskaani. Eli, tilanne on seuraava. Miehellä on yksi teini-ikäinen lapsi ja lisäksi meillä on yhteinen alle 1v lapsi. Miehen lapsi on meillä puolet ajasta. Olemme miehen kanssa asuneet n. 5v saman katon alla.
Ongelmaksi (minulle) on muodostunut se, että ahdistun jo valmiiksi kun miehen lapsi on saapumassa. En siksi, että en pitäisi lapsesta vaan siksi etten osaa olla rennosti. Miehen lapsi on varsin temperamenttinen ja ilmaisee selkeästi omat toiveensa. Mulle on aina ollut vaikea kestää ristiriitatilanteita ja siksi tanssin aivan liikaa vanhemman lapsen pillin mukaan. Olen miettinyt asian niin, että ei ole hänen syytä että on uusperhekuviossa, ja mun tehtävänä on osaaltaan tehdä hänelle hyvä koti.
Tämä kuitenkin menee osaltani siihen, että ahdistun tyhmistä asioista. Esim. viikonloppuaamuna teini ilmoittaa, että kukaan ei saa häntä herättää ja on nukkunut niin huonosti. No, vauva herää paljon aiemmin kuin teini ja yritän sitten pitää taaperon hiljaisena. Välillä onnistun ja välillä en. Jos en onnistu, kaikki saa kuulla koko päivän miten huonosti taas nukuttiin. Ja seuraavana aamuna lähdetään sitten vauvan kanssa kukonlaulun aikaan ulos, ettei teini häiriinny. Ja tämä sama kaava toistuu muissakin asioissa.
Koen, että olen ajanut itseni siihen tilanteeseen, että hiivin varpaillani ja tasapainoilen, ettei tulisi konfliktia. Teinin mielestä meillä on todella hyvät välit, viettää mielellään mun kanssa aikaa ihan kahdestaankin. Minäkin pidän hänestä, mutta olen todella ahdistunut oman käytösmallini vuoksi.
Kommentit (13)
Elä hyvä ihminen omaa elämääsi perheessäsi. Heräät rauhassa taaperon kanssa ja normi äänet saa kuulua. Ottakoon teini päikkärit tai menee unille taaperon aikaan. Et voi elää teinin mukaan. On kiva kun on kuitenkin hyvät välit ja viihdytte toistenne seurassa. Kyllä tuon ikäinen teini voi korvatulpilla jo varustautua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on ihan sama tilanne! Erona vain, että luonamme asuva miehen lapsi edellisestä suhteesta on jo 18 vuotta(pian 19), mutta teini siis. Tämä teini ikäinen ei osallistu mihinkään talouden yhteiseen hoitoon, ei siis esimerkiksi vie edes roskia tai ota minkäänlaista osaa pyykkihuoltoon tms. Hän tyhjentää jääkaappia kovaa tahtia ja tietysti hyvä, että ruoka maistuu, mutta jos olen esimerkiksi tehnyt ruuan illaksi koko perheelle, syö teini sen iltaan mennessä ja huomaan tämän, kun yhteinen ruokahetki koittaa. Samoin kaikki jogurtit, hedelmät ja herkut ovat menneet ennenkuin ehdin kissaa sanoa. Ja astiat, kääreet ja vuoat ovat pitkin pöytiä, ne eivät IKINÄ löydä astianpesukoneeseen tai roskakoriin. Me emme ui rahassa ja kun lähden kauppaan, teini yhtäkkiä aktivoituu ja haluaa mukaan, ei kuitenkaan auttamaan kassien kannossa yms vaan hän kerää kärryn täyteen kalliita voiteita, herkkuja, lehtiä yms itselleen, itse yritän pärjätä jollain Lidlin vanhalla voiteella, joka on jo niin loppu, että purkista pohja näkyy. Samoin kuin aloittajalla, teini myös kertoo hyvinkin vahvasti, kun hänellä on ollut raskas päivä tai kuinka hän ei ole saanut nukuttua hyvin. Minä siivoan, raadan ja yritän nieleskellä, koska tiedän nuoruuden olevan raskasta aikaa ja tiedän lapsen olevan tietysti rakas isälleen. Mutta tämä alkaa olla hel vetin raskasta.
Vika on ennemminkin teissä (ap ja 5/5)
Kyllä se teini mukautuu ja tajuaa. Jos suuttuu siitä että ei saa nukkua tai kaupasta jotain haluamaansa niin antakaa suuttua! Tsiisus.
Oman päänsisäisiä prikkoja kannattaa käsitellä terapiassa. Aiot olla yhtä lapanen oman lapsesi kanssa?
Voerailija kirjoitti:
Minulla on ihan sama tilanne! Erona vain, että luonamme asuva miehen lapsi edellisestä suhteesta on jo 18 vuotta(pian 19), mutta teini siis. Tämä teini ikäinen ei osallistu mihinkään talouden yhteiseen hoitoon, ei siis esimerkiksi vie edes roskia tai ota minkäänlaista osaa pyykkihuoltoon tms. Hän tyhjentää jääkaappia kovaa tahtia ja tietysti hyvä, että ruoka maistuu, mutta jos olen esimerkiksi tehnyt ruuan illaksi koko perheelle, syö teini sen iltaan mennessä ja huomaan tämän, kun yhteinen ruokahetki koittaa. Samoin kaikki jogurtit, hedelmät ja herkut ovat menneet ennenkuin ehdin kissaa sanoa. Ja astiat, kääreet ja vuoat ovat pitkin pöytiä, ne eivät IKINÄ löydä astianpesukoneeseen tai roskakoriin. Me emme ui rahassa ja kun lähden kauppaan, teini yhtäkkiä aktivoituu ja haluaa mukaan, ei kuitenkaan auttamaan kassien kannossa yms vaan hän kerää kärryn täyteen kalliita voiteita, herkkuja, lehtiä yms itselleen, itse yritän pärjätä jollain Lidlin vanhalla voiteella, joka on jo niin loppu, että purkista pohja näkyy. Samoin kuin aloittajalla, teini myös kertoo hyvinkin vahvasti, kun hänellä on ollut raskas päivä tai kuinka hän ei ole saanut nukuttua hyvin. Minä siivoan, raadan ja yritän nieleskellä, koska tiedän nuoruuden olevan raskasta aikaa ja tiedän lapsen olevan tietysti rakas isälleen. Mutta tämä alkaa olla hel vetin raskasta.
Sinun ongelmasi ei ole niinkään teini vaan miehesi joka ei ole kasvattanut lastansa kodin sääntöihin ja velvollisuuksiin. Vanhemman velvollisuuksien laistamisen seurukset ovat sitten kaikkien riesana. En tajua mikset ole vaatinut mieheltä korjausliikettä asioihin jo aikoja sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyviä ohjeita ja tiedostan nämä kyllä itsekin. Olen omaa, miehen kanssa yhteistä lastamme suunnitellut kasvattavani hyvin eri keinoin ja olen tämän miehelleni myös sanonut. Mieheni on myös myöntänyt, että jotkut asiat jäivät kasvatuksessa kesken. Koen etten ole oikea henkilö ohjaamaan nuorta ihmistä, jonka vanhempi en ole.
Pistäkää ne teinit ruotuun :) Olen kahden teinin tavallinen bio-äiti ja meno olisi meillä ihan samanlaista, jos sen sallisin. Teinit ovat luonnostaan vähän laiskoja, itsekkäitä, ahneita, tuijottavat omaan napaansa ja syövät kaiken mikä ei tappele vastaan tai juokse karkuun. Lopun ajan nukkuvat ja ovat puhelimilla. Ei tarvitse edes olla uusperhekuviota taustalla vaan ihan normaalia ja aikuisina teidän pitää vetää rajat miten paljon teiniperseilyä sallitte huushollissanne.
Sanon tämän kaikella rakkaudella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nauran täällä vedet silmissä tuolle kommentille! Teinit on kyllä ihan oma lajinsa.
Lopeta ahdistelu ja näyristely, liika on liikaa. Aamuisin toki voi yrittää elää ja toimia sen pienen kanssa ilman liikaa meteliä, mutta ei silti hyssytellä saa. Ja kyllä sille teinille pitää vaan sanoa, että aamulla seiskan jälkeen on muun perheen ihan ok elää jo normaalisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voerailija kirjoitti:
Minulla on ihan sama tilanne! Erona vain, että luonamme asuva miehen lapsi edellisestä suhteesta on jo 18 vuotta(pian 19), mutta teini siis. Tämä teini ikäinen ei osallistu mihinkään talouden yhteiseen hoitoon, ei siis esimerkiksi vie edes roskia tai ota minkäänlaista osaa pyykkihuoltoon tms. Hän tyhjentää jääkaappia kovaa tahtia ja tietysti hyvä, että ruoka maistuu, mutta jos olen esimerkiksi tehnyt ruuan illaksi koko perheelle, syö teini sen iltaan mennessä ja huomaan tämän, kun yhteinen ruokahetki koittaa. Samoin kaikki jogurtit, hedelmät ja herkut ovat menneet ennenkuin ehdin kissaa sanoa. Ja astiat, kääreet ja vuoat ovat pitkin pöytiä, ne eivät IKINÄ löydä astianpesukoneeseen tai roskakoriin. Me emme ui rahassa ja kun lähden kauppaan, teini yhtäkkiä aktivoituu ja haluaa mukaan, ei kuitenkaan auttamaan kassien kannossa yms vaan hän kerää kärryn täyteen kalliita voiteita, herkkuja, lehtiä yms itselleen, itse yritän pärjätä jollain Lidlin vanhalla voiteella, joka on jo niin loppu, että purkista pohja näkyy. Samoin kuin aloittajalla, teini myös kertoo hyvinkin vahvasti, kun hänellä on ollut raskas päivä tai kuinka hän ei ole saanut nukuttua hyvin. Minä siivoan, raadan ja yritän nieleskellä, koska tiedän nuoruuden olevan raskasta aikaa ja tiedän lapsen olevan tietysti rakas isälleen. Mutta tämä alkaa olla hel vetin raskasta.
Ja mikset voi täysi ikäiselle aikuisella sanoa ettei sinulla ole rahaa ostaa hänelle mitään voiteita??
Ap. Oletko aikuinen ihminen? Annatko todella omassa kodissasi alaikäisen määkyvän teinin määrätä tahdin?
Kyllä homma on niin, että normaalit elämisen äänet kuuluu teininkin elämään. Herätään ja puuhastellaan, joskus kuuluu ääniä. Teini saa vaan sopeutua asiaan.
Jos vallan kauhiasti alkaa pikkusta väsyttään niin menkööt päikkäreille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voerailija kirjoitti:
Minulla on ihan sama tilanne! Erona vain, että luonamme asuva miehen lapsi edellisestä suhteesta on jo 18 vuotta(pian 19), mutta teini siis. Tämä teini ikäinen ei osallistu mihinkään talouden yhteiseen hoitoon, ei siis esimerkiksi vie edes roskia tai ota minkäänlaista osaa pyykkihuoltoon tms. Hän tyhjentää jääkaappia kovaa tahtia ja tietysti hyvä, että ruoka maistuu, mutta jos olen esimerkiksi tehnyt ruuan illaksi koko perheelle, syö teini sen iltaan mennessä ja huomaan tämän, kun yhteinen ruokahetki koittaa. Samoin kaikki jogurtit, hedelmät ja herkut ovat menneet ennenkuin ehdin kissaa sanoa. Ja astiat, kääreet ja vuoat ovat pitkin pöytiä, ne eivät IKINÄ löydä astianpesukoneeseen tai roskakoriin. Me emme ui rahassa ja kun lähden kauppaan, teini yhtäkkiä aktivoituu ja haluaa mukaan, ei kuitenkaan auttamaan kassien kannossa yms vaan hän kerää kärryn täyteen kalliita voiteita, herkkuja, lehtiä yms itselleen, itse yritän pärjätä jollain Lidlin vanhalla voiteella, joka on jo niin loppu, että purkista pohja näkyy. Samoin kuin aloittajalla, teini myös kertoo hyvinkin vahvasti, kun hänellä on ollut raskas päivä tai kuinka hän ei ole saanut nukuttua hyvin. Minä siivoan, raadan ja yritän nieleskellä, koska tiedän nuoruuden olevan raskasta aikaa ja tiedän lapsen olevan tietysti rakas isälleen. Mutta tämä alkaa olla hel vetin raskasta.
Ei hyvää päivää. Kasvattakaa pallit ja opetelkaa sanomaan ei.
Pienet lapset itkee ja heräilee kyllä se teini sen tajuaa. Ja, jos huokailee, ettei saanut nukuttua niin tottahan se varmaan onkin. Ei sun tarvitse hiipimään ruveta sen takia. Ajan kanssa kaikki tasoittuu ja nukutte kaikki yönne hyvin. Se pienimmäinenkin.