Onko muita,jotka eivät " osaa" enää juurikaan itkeä..
Vaikkakin elämäntilanne ja olo olisikin sellainen, että itku auttaisi edes hieman.. Itse olen ollut pienestä pitäen hyvin herkkä ja silloin itkin, mutta nyt .. ei juuri koskaan..
Kommentit (11)
ennenvanhaan itkuakin piisas. elämä vissiin karaissut turhat herkistelyt.
ikää nyt 36 v
Olen oppinut sysäämään kaikki kipeät tunteet, ajatukset ja muistot mielestä. Edes eroa en itkenyt vaikka yritin.
Ihmettelin aina ennen, miten joku VOI itkeä esim. katsoessaan täysin fiktiivistä elokuvaa, saati sitten kirjaa lukiessaan...
Mutta nyt harrastan sitä itse harva se päivä :D Etenkin lapsia liippaavat kohtalot saavat mut ihan tolaltani.
Eikä se ole hyvä asia. Kunnon itkeminen usein helpottaa. Nykyään - tapahtui mitä tahansa - en saa itkettyä vaan on vain epämääräinen ahdistava ja paha olo päivästä toiseen.
Mulla sama, ihastumiset tai ylipäätään miesten katselu sillä silmällä on pois elämästäni. Ennen ihastuin harva se päivä ja todella huomasin viehättäviä miehiä.
t. kolmonen
oikeasti,niin että " vatsaan sattuu" . Jotenkin on sellainen, " puutunut" olo.
Olisi kiva joskus nauraa kunnolla ja itkeäkkin, varsinkin, kun viimevuodet
ovat olleet raskaita (äidin sairastuminen jne..)
T:ap ( jolle, suurista tunteista on jäänyt valitettavasti vain" kiukku" .)
Kun ette osaa itkeä, puratte pahanolontunteenne haukkumalla täällä toisianne. Ei hyvää päivää! :(
Minä uskallan itkeä ja näyttä tunteeni myös lasten nähden. Ei tunteiden näyttäminen ole mitenkään tabu-asia, jota vanhempien pitää välttää..
mutta miksi normaalin lapsen takia pitäisi olla erityisen vahva? En kysy tätä veemäisyyttäni vaan siis en vain itse törmännyt tähän " pakko olla vahva" ennenkuin lapsi sairastui vakavasti.
- siis nyt kun tämän viestiketjun avasin.
Anoppini ihmetteli samaa taannoin kun tuli käymään helsingissä. Että on se kumma, että joka paikka on täynnä sievästi puettuja, puhtaita, vilkkaita, terveitä ja iloisen oloisia lapsia. Joiden äidit ovat hermostuneita, huutavat ja kiroilevat jos lapsi liikauttaa eväänsäkin.
Hän ajatteli, josko terapia auttaisi. Ja että siinähän ne lapsetkin häiriintyy, kun äidillä on koko ajan pinna niin tiukalla, ettei elämään mahdu iloa lainkaan.
siis nuorena itkin ja vollotin jokaista asiaa.
mutta kait elämä ja lapset kasvattaa,
ei niiden nähden nyt joka asiaa kannata vollata!!!
mutta tosiaan en ole ollenkaan niin herkkis kun joskus... =)