Puolisoni veljen tyttöystävä käski jättämään mieheni hänen menneisyyteensä vedoten
Olimme kahden ja hän yhtäkkiä (kännissä) teki ’paljastuksen’ mieheni menneisyydestä ja kehotti minua jättämään mieheni. Syynä mieheni väkivaltainen menneisyys. Hän myös haukkui mieheni luonnetta, työtä ja mielenkiinnonkohteita. Puolison veli oli lähettyvillä, eikä hän puuttunut naisen väittämiin mitenkään, myötäili vain hiljaa.
Mieheni on hyväsydäminen, yrittää aina parhaansa ja kohtelee minua hyvin ja kunnioittavasti. Puolisoni kertoi minulle menneisyydestään avoimesti jo parin viikon tuntemisen jälkeen heti suhteemme alussa, eli tämä provosoivaksi tarkoitettu paljastus ei tullut yllätyksenä.
Tämän naisen känninen puoli ja ilkeys sen sijaan tulivat yllätyksenä, veljen tyttöystävä on (tai osaa olla) hurmaava, sosiaalinen ja jopa mielistelevä ja hän oli suhtautunut puolisoonikin ystävällisesti aiemmin samana iltana.
Kerroin tämän naisen paasauksesta myöhemmin miehelleni. Hän yritti selvittää asiaa veljensä kanssa muutama päivä tapahtuman jälkeen, mutta tapahtuman jälkeen sekä veli että tämä nainen vetosivat naisten solidaarisuuteen ja väittivät, että yrittivät vain auttaa.
Naisen käyttämät sanavalinnat olivat todella satuttavia ja kovia, eikä tarkoitus todellakaan ollut hyvä.
Soppaa vielä hämmentää mieheni äiti, joka on läheinen veljen ja etenkin hänen tyttöystävänsä kanssa, ja syyttää (joskin passiivisesti ja epäsuorasti) minua valehtelusta: 'Eihän hän nyt sellaista kai sanoisi...'
Mieheni ja hänen perheensä välinen suhde on varsin toksinen, hän esimerkiksi saa tasaisin väliajoin aggressiivisia, provosoivia ja ilkeitä viestejä humalaiselta äidiltään, ja näin on jatkunut jo kauan ennen tätä tapausta. Tuntuu, että perhe jotenkin yrittää provosoida miestäni ja kun hän sitten reagoi, he syyttävät häntä ylireagoinnista.
Puolisoni on nyt laittanut välit poikki veljeensä. Tämän naisystävään hän ei kuulemma koskaan enää halua elämäänsä. Välit äitiin ovat tulehtuneet.
En oikein tiedä miten tulisi menetellä. Tuntuu, että itse ole jotenkin syyllinen tähän lopullisen tuntuiseen välirikkoon. Olen käyttänyt paljon energiaa tullakseni toimeen hänen perheensä kanssa ja en ikinä olisi halunnut aiheuttaa ongelmia mieheni ja hänen perheensä välillä, päinvastoin.
Tämä selkkaus tapahtui jouluna ja tästä on kulunut jo muutama kuukausi, olemme molemmat olleet tosi surullisia tämän johdosta.
Kommentit (8)
Sukulaisia ei voi valita, mutta ilman heitä voi elää oikein hyvin.
Pitäkää hyvää huolta toisistanne, sinä ja miehesi. Rakkautta teille ja paljon :)
Kuulostaa sellaiselta suvulta, josta on hyvä pysytellä etäällä, myös miehen.
Kiitos vastauksista! Ehkä tosiaan parempi pitää etäisyyttä ja keskittyä muihin asioihin. En tosin tiedä, miten tästä painavasta syyllisyyden tunteesta pääsisi eroon, mutta eiköhän sekin ajan kanssa. -ap
Veljen tyttis ja äiti on mustasukkaisia, kun suvussa on muitakin naisia. Luultavasti olet sitäpaitsi vähän "paremmalla tasolla" oleva, kun yrittävät päästä sinusta eroon. Anna olla, jos ei miehesi halua olla tekemisissä niin luultavasti ennen sinuakin on pahan ilman kanat kotkottaneet.
Vierailija kirjoitti:
Veljen tyttis ja äiti on mustasukkaisia, kun suvussa on muitakin naisia. Luultavasti olet sitäpaitsi vähän "paremmalla tasolla" oleva, kun yrittävät päästä sinusta eroon. Anna olla, jos ei miehesi halua olla tekemisissä niin luultavasti ennen sinuakin on pahan ilman kanat kotkottaneet.
Aivan!
Niinhän sinä ap oletkin syyllinen. Olisit vaan todennut naikkoselle, että tiedät jo nämä asiat mutta arvostat toki hänen avuliaisuuttaan...ja antanut koko homman olla. Nyt olet esittänyt pöyristynyttä ja kaivellut kaikkea haudattua sontaa esiin.
Maailmaan mahtuu ilkeitä inhottavia ihmisiä eikä heihin kannata tuhlata energiaa. Siinä on vain hävittävää eivätkä he luultavasti muuta mielipidettään vaikka tekisit mitä. Eri asia sitten jos haluat alkaa laupiaksi samarialaiseksi.
Paras mitä voi tehdä on, että annat asian olla kuin sitä ei olisi tapahtunutkaan. Aika sitten korjaa mitä on korjattavissa.
Helli sitä.