Virkamiesruotsin koe yliopistossa
Millaisia aiheita teillä on ollut virkamiesruotsin kirjallisessa kokeessa? Onko ammattisanastoa vai esimerkiksi opiskeluista, harrastuksista ym. kertovia esseitä?
Kukaan ei tietysti halua auttaa toisia, mutta helpottaisi vähän mihin sanastoon panostaisi.
Kommentit (53)
En sanoisi tenttiä vaikeaksi. Se ei tosin millään tavoin mittaa kykyjä hoitaa työtehtäviä toisella kotimaisella. Oma ruotsinkielentaitoni on onneton mutta tentin läpäisin helposti.
Luet sitä Hufvudstadsbladetia aivan kuten muutkin. Sen artikkeleita käydään läpi.
Jotain joutavaa höpinää se oli. Ei ollut todellakaan vaikea, saati vaikein tentti, eikä valmista yhtään mihinkään.
Kun minä sain siitä hyväksytyn 25 vuotta vanhalla peruskouluruotsilla ja muutamalla oppitunnilla, saa varmasti kuka tahansa. Suullisen ehkä säälistä, kirjallisen rimaa hipoen, vaikka kirjoitin vain sellaista, josta olin jokseenkin varma, että oli oikein.
Helppo oli, vaikka ruotsin numero lukiossa oli aina 6.
Meillä oli samassa ryhmässä L:n oppilaita ja niitä, joiden sanavarasto oli suunnilleen "hej, tack, en bil". Silti kaikki pääsivät läpi samalla arvosanalla.
Se on sellaista kansallista pelleilyä, kaikki läpäisee, jos vähänkään yrittää. Mitään hyötyä siitä ei ole kellekään. Suomi on varmasti ainoa paikka, jossa järjestetään tuollaisia vituilu kokeita, joiden tarkoituksena on osoittaa tavan kansalle mistä kana pissii.
Samanlaisia tehtäviä kuin kurssilla muutenkin. Meillä taisi olla kolme vaihtoehtoa, joista sai valita haluamansa. Sai valita esimerkiksi kirjoittaako mielipidekirjoituksen, vastineen tms.
Suullinen oli rentoa keskustelua pienryhmässä mutta muistan, että kysyttiin myös lempikukkaa, mitä ei oltu käyty tunneilla läpi.
Vaikea uskoa, että sitä niin helposti pääsee läpi, kun katsoo nimimäärää uusintoihin ilmoittautuneista. Itse olen panostanut paljon, kertauskurssia ja muuta omatoimista opiskelua, mutta olen kirjoittanut vain B:n ja siitä aikaa. Tiedän, että kokeessa on luetunymmärtämistehtävä ja essee. Varmasti opettaja ja yliopistokohtaisia eroja tietysti. Mutta kukaan ei siis vastannut kysymykseen, että minkälaisia esseen aiheet oli. Tunneilla on nimenomaan opiskelu, ammatti ym. sanastoa. Varmaan osassa päästetään säälistä läpi ja osassa ei, tiedä sitten.
Vierailija kirjoitti:
Samanlaisia tehtäviä kuin kurssilla muutenkin. Meillä taisi olla kolme vaihtoehtoa, joista sai valita haluamansa. Sai valita esimerkiksi kirjoittaako mielipidekirjoituksen, vastineen tms.
Suullinen oli rentoa keskustelua pienryhmässä mutta muistan, että kysyttiin myös lempikukkaa, mitä ei oltu käyty tunneilla läpi.
mielipidekirjoitus saattaa olla kyllä aiheena, koska sitä tunnilla käsitelty, pitää siihen perehtyä tarkemmin.
Meillä oli suullinen neljän ryhmissä. Aiheita oli noin 6 ja ne arvottiin ryhmien kesken.
Meidän aihe oli perhe. (opiskelin teknillisessä yliopistossa, joten ei liittynyt alaan mitenkään) Mielestäni se oli aiheista helpoin.
Riippuu myös tiedekunnasta. Ja opettajasta toki.
Mutta kyllä siitä läpi pääsee, ennemmin tai myöhemmin, eivät anna valmistumisen kariutua siihen.
Itelläni virkamiesruotsin kokeessa painottui oman alan sanaston kieliopillisesti oikea käyttö. Mutta kai tämä on myös hieman alakohtaisakin. - Itse opiskelin alaa, jossa on verraten paljon käsitteitä, jotka nyt oli "vain" osattava kääntää ruotsiksi ja laittaa oikeassa muodossa, oikeaan järjestykseen.
Kirjallisessa kokeessa oli tuolloin kolme osiota essee (annetusta aiheesta), sanasto ja referaatti. Lisäksi oli suullinen koe, jolloin tuli keskusella ruotsinkielen lehorin kanssa kahdestaan, hänen valitsemistaan aiheista.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu myös tiedekunnasta. Ja opettajasta toki.
Mutta kyllä siitä läpi pääsee, ennemmin tai myöhemmin, eivät anna valmistumisen kariutua siihen.
Niin totta, niin totta. Surullisen paljon vuosittaisn, vuodesta vuoteen ruotsinkielen ohittamattomaan ja ns. pakolliseen opetukseen käyteään hurja määrä taloudellsia resursseja. Mutta loppuulos on harvalla niin hyvä, että voisi oikeasti sanoa hallitsevansa ruosinkielen erinomaisesti. - Jolloin varmempaa saattaa olla hoitaa moni arvokkaampi ja merkittävämpi asia, jollain muulla kielellä, jos se vain on mahdollista. Aika mona kertaa on. Kaikki kieliaio on toki arvokasta mutta ei pidä uskotella, että vain ja ainoasaan ruotsia osaamalla saattaisi aidosti tulla hyväksytyksi ja tervetulleeksi, vaikka sitten esimerkiski pohjoismaisessa yhteistyössä ja kulttuurivaihdossa.
Vierailija kirjoitti:
Vaikea uskoa, että sitä niin helposti pääsee läpi, kun katsoo nimimäärää uusintoihin ilmoittautuneista. Itse olen panostanut paljon, kertauskurssia ja muuta omatoimista opiskelua, mutta olen kirjoittanut vain B:n ja siitä aikaa. Tiedän, että kokeessa on luetunymmärtämistehtävä ja essee. Varmasti opettaja ja yliopistokohtaisia eroja tietysti. Mutta kukaan ei siis vastannut kysymykseen, että minkälaisia esseen aiheet oli. Tunneilla on nimenomaan opiskelu, ammatti ym. sanastoa. Varmaan osassa päästetään säälistä läpi ja osassa ei, tiedä sitten.
Aiheet riippuu täysin tiedekunnasta. Matemaattis-luonnontieteellisessä opiskelleella puolisolla oli aiheena muun muassa ilmastonmuutos. Itse olen opiskellut valtiotieteitä ja meillä oli aineistona tasa-arvoon ja segregaatioon liittyviä artikkeleita, joita piti hyödyntää. Muistaakseni yksi käsitteli naisjääkiekkoilun arvostusta yhteiskunnassa ja toinen Ruotsin mellakoita. Kahta muuta en enää muista ollenkaan.
Tein juuri viime keväänä ja ihan lasten leikkiä oli. Opiskelen historiaa, esseeaiheita oli viisi ja muistaakseni valitsin itse kysymyksen siitä mitä hyötyä kielitaidosta on historian opiskelussa. Toinen tehtävä oli ruotsinkielisestä tekstipätkästä tiivistelmän teko suomeksi ja ainoa joka ei päässyt läpi oli tehnyt tiivistelmän ruotsiksi.
Suullisessa saatiin taas keskustella itse valitsemastamme aiheesta ja me valitsimme sisällissodan parini kanssa. Keskustelun piti olla viitisen minuuttia ja siinä piti kertoa oma perusteltu kantansa aiheeseen sekä reagoida parin vastaavaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea uskoa, että sitä niin helposti pääsee läpi, kun katsoo nimimäärää uusintoihin ilmoittautuneista. Itse olen panostanut paljon, kertauskurssia ja muuta omatoimista opiskelua, mutta olen kirjoittanut vain B:n ja siitä aikaa. Tiedän, että kokeessa on luetunymmärtämistehtävä ja essee. Varmasti opettaja ja yliopistokohtaisia eroja tietysti. Mutta kukaan ei siis vastannut kysymykseen, että minkälaisia esseen aiheet oli. Tunneilla on nimenomaan opiskelu, ammatti ym. sanastoa. Varmaan osassa päästetään säälistä läpi ja osassa ei, tiedä sitten.
Aiheet riippuu täysin tiedekunnasta. Matemaattis-luonnontieteellisessä opiskelleella puolisolla oli aiheena muun muassa ilmastonmuutos. Itse olen opiskellut valtiotieteitä ja meillä oli aineistona tasa-arvoon ja segregaatioon liittyviä artikkeleita, joita piti hyödyntää. Muistaakseni yksi käsitteli naisjääkiekkoilun arvostusta yhteiskunnassa ja toinen Ruotsin mellakoita. Kahta muuta en enää muista ollenkaan.
Kiitos, eli voi olla mitä tahansa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vaikea uskoa, että sitä niin helposti pääsee läpi, kun katsoo nimimäärää uusintoihin ilmoittautuneista. Itse olen panostanut paljon, kertauskurssia ja muuta omatoimista opiskelua, mutta olen kirjoittanut vain B:n ja siitä aikaa. Tiedän, että kokeessa on luetunymmärtämistehtävä ja essee. Varmasti opettaja ja yliopistokohtaisia eroja tietysti. Mutta kukaan ei siis vastannut kysymykseen, että minkälaisia esseen aiheet oli. Tunneilla on nimenomaan opiskelu, ammatti ym. sanastoa. Varmaan osassa päästetään säälistä läpi ja osassa ei, tiedä sitten.
Minusta on luontevaa ajatella, että ne (esseiden aiheet) tulisi olla yleisesti sellaisia, jotka tukevat ja tai ainakin liippaavat läheltä sitä "oppialaa", jota itse opiskelee tai mikä on ns. pääaineena, koska olisihan se toivottavaa, että tulevaisuudessa jos ja kun toimii n.n virkamiehenä tai yleisemmin "oman alansa" tehtävissä, niin osaisi ja muistaisi, edes jokusen (keskeisimmän) oman alansa termin / käsitteen vieraalla kielellä e. tässä ruotsiksi.
Samalla kun kurssia suorittavan oletetaan tai ainakin toivotaan, että koetta suorittavalla on "riittävä" ruotsin (kielen) yleiskielen ("kökssvenskan"), jota siis virkamiesruotsin suorittamisella "vain" vahvistetaan.
Se on alakohtaista miten paljon alalla on "omia" käsitteitä, joilla on vakiintuneet ilmaisut ja tavat sanoa ne ja kuinka paljon on ihan yhtä oikein käyttää yleiskielestä tuttuja sanoja ja sanontoja ja joita käytetään, ainakin yhtä paljon ellei enemmän kuin niitä "oman alan" termejä, joita käyttää ja tuntee lähinnä vain alaan syvällisemmin vihkiytyneet.
Sinkkumies
Sitä samaa mitä kurssilla muutenkin. Yliopiston vaikein tentti mutta kyllä se läpäiset!