Virkamiesruotsin koe yliopistossa

Riippuu yliopisto ja tiedekunnasta kuten joku jo sanoi. Mies valmistunut eri yliopistosta ja alalta kuin minä. Hän joutui tekemään töitä päästäkseen läpi, vaikka oli mua paljon parempi ruotsissa. Itse pääsin läpi kehnolla lukioruotsilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millainen se koe on vaikka sellaiselle, joka ei päässyt läpi ruotsin yo-kirjoituksista? Onko se helpompi?

Me saimme omana aikanani mm. seuraavanlaista ohjeistusta virkamiesruotsin osalta: 

Asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) säätää, että jokaisella opiskelijalla tulee olla lain (424/2003) ja asetuksen (481/2003) mukainen toisen kotimaisen kielen taito. Vaatimusten mukaan sinun on osattava käyttää ruotsia suullisesti ja kirjallisesti työelämän eri tilanteissa. Tällaisen kielitaidon saavuttaminen yhdellä 4–5 opintopisteen kurssilla ei ole mahdollista ilman riittävää ruotsin kielen lähtötasoa.

Kielitaidon päivittäminen riittävälle tasolle on aiheellista seuraavissa tapauksissa:

Et ole suorittanut mitään lukion B-ruotsin oppimäärästä

- Hanki riittävät perustiedot esim. suorittamalla aikuislukion tai vastaavan oppilaitoksen tarjoamat vastaavat ruotsin kielen kurssit hyväksytysti.

Olet suorittanut vain osan lukion pakollisista ruotsin kursseista (esim. IB-lukiolaiset)

- Täydennä taitojasi ruotsin valmentavalla kursseilla ennen varsinaista ruotsin kurssia tai hanki vastaavat tiedot muulla tavoin.

Olet suorittanut lukion B-ruotsin oppimäärän arvosanoilla 5 tai 6, mutta et ole kirjoittanut ruotsia

Omalla kurssilla oli tyyppejä, jotka eivät osanneet kuin muutaman sanan ruotsia ja silti pääsivät läpi. Eli nykyään tuo ruotsin kurssi on lähinnä pelkkä muodollisuus, jonka läpipääsyyn ei edes tarvitsisi lukiotasoisen ruotsin osaamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millainen se koe on vaikka sellaiselle, joka ei päässyt läpi ruotsin yo-kirjoituksista? Onko se helpompi?

Me saimme omana aikanani mm. seuraavanlaista ohjeistusta virkamiesruotsin osalta: 

Asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) säätää, että jokaisella opiskelijalla tulee olla lain (424/2003) ja asetuksen (481/2003) mukainen toisen kotimaisen kielen taito. Vaatimusten mukaan sinun on osattava käyttää ruotsia suullisesti ja kirjallisesti työelämän eri tilanteissa. Tällaisen kielitaidon saavuttaminen yhdellä 4–5 opintopisteen kurssilla ei ole mahdollista ilman riittävää ruotsin kielen lähtötasoa.

Kielitaidon päivittäminen riittävälle tasolle on aiheellista seuraavissa tapauksissa:

Et ole suorittanut mitään lukion B-ruotsin oppimäärästä

- Hanki riittävät perustiedot esim. suorittamalla aikuislukion tai vastaavan oppilaitoksen tarjoamat vastaavat ruotsin kielen kurssit hyväksytysti.

Olet suorittanut vain osan lukion pakollisista ruotsin kursseista (esim. IB-lukiolaiset)

- Täydennä taitojasi ruotsin valmentavalla kursseilla ennen varsinaista ruotsin kurssia tai hanki vastaavat tiedot muulla tavoin.

Olet suorittanut lukion B-ruotsin oppimäärän arvosanoilla 5 tai 6, mutta et ole kirjoittanut ruotsia

Omalla kurssilla oli tyyppejä, jotka eivät osanneet kuin muutaman sanan ruotsia ja silti pääsivät läpi. Eli nykyään tuo ruotsin kurssi on lähinnä pelkkä muodollisuus, jonka läpipääsyyn ei edes tarvitsisi lukiotasoisen ruotsin osaamista.

Kuinka monessa suomalaisessa yliopistossa olet viime vuosina opiskellut? - Itse olen viimeisen kymmenen vuoden aikana opiskellut kahdessa. - Mutta tuskin kummankaan tavasta toteuttaa virkamiesruotsin opinnot  on tullut  sellainen, joka olisi otettu käytännöksi kaikissa Suomen yliopistoissa, Joten yleistäminen (näin meillä, näin kaikkialla) on vähän tylsää.  

Ei ne yliopistolla jätä kenenkään valmistumista virkmiesruotsista kiinni. Tiedekunnat saavat rahoitusta valmistuneiden mukaan eli ne haluaa kyllä kaikki sieltä ulos tutkinnon kanssa eivätkä jätä valmistumista kiinni yhdestä kurssista jolloin he olisivat kouluttaneet opiskelijaa vuosia mutta rahat valmistumisesta jää saamatta.

Vierailija kirjoitti:

Tuon kokeen takia menin amk enkä yliopisto.

Opiskelin amkissa tietotekniikan inssiksi ja virkamiesruotsi piti suorittaa. Onko minua huijattu?

Vierailija kirjoitti:

Millainen se koe on vaikka sellaiselle, joka ei päässyt läpi ruotsin yo-kirjoituksista? Onko se helpompi?

Helpompi kuin yo-koe? On. Helpompi kuin muilla kurssilaisilla? Ei tietenkään. Kurssin esitietovaatimuksissa on tietty ruotsinkielen taso, jolla oman kielitaidon tulee olla, jotta kurssilla pärjää. Ammattikoulutaustaiset ja ne joiden ruotsin opinnoista oli aikaa tai arvosanat olivat huonoja, kävivät ensin kertauskurssin, jossa käytiin läpi perusjutut kieliopista yms.

Vierailija kirjoitti:

Ei ne yliopistolla jätä kenenkään valmistumista virkmiesruotsista kiinni. Tiedekunnat saavat rahoitusta valmistuneiden mukaan eli ne haluaa kyllä kaikki sieltä ulos tutkinnon kanssa eivätkä jätä valmistumista kiinni yhdestä kurssista jolloin he olisivat kouluttaneet opiskelijaa vuosia mutta rahat valmistumisesta jää saamatta.

Oli aika, jolloin yliopiston tuli muun ohessa antaa ja tarjota maan ylintä ja merkittävintä opetusta, josta nauttimaan pääsi verraten pieni ja harvalukuitsen joukko. Meni aikaa ja nyt ollaan tilanteessa, jossa korkeakoulu ja yliopisto-opetusta pideään kansalaisoikeutena, jossa kenellä tahansa osaamisesta ja kyvyisä riippumatta tulee olla oikeus saada itsevalitsemansa alan, aikanaan arvostettu oppiarvo, ei enää osoitukseksi potenttiaalisesta osaamisestaan, vaan koska hei kun riittävän monelle annetaan tämä "arvo" niin ollaan hei maailman korkeimmin koulutettu kansakunta ja julkisvalta kiittää antamalla vähän taas rahaa yliopiston pohjattomaan kassaan.

Ja sitten joku ihmettelee, että miksei yliopstosa "valmistuneille" tahdo löytyä "oman alan" töitä. -Ja syy on tietysti opiskelijan, kun mitäs meni valisemaan ja opiskelemaan "väärää alaa" kun maailma olsi niin paljon parempi ja terveempi paikka jos kaikki vain ymmäräsivä opiskella itsensä lääkäri-kirurgi-astronautti-psykologiksi.

Vierailija kirjoitti:

Millainen se koe on vaikka sellaiselle, joka ei päässyt läpi ruotsin yo-kirjoituksista? Onko se helpompi?

On se.

Jå det var nästan 20 år sen men jag minns att det var verkligen lätt! Om du har lärt dej bra redan i skolan ännu det är verkligen lätt.

Paljon vastauksia, kiitos. Hyvin on hajontaa. Itse tykkään kyllä ruotsista, mutta olen siinä todella huono, kuten muissakin kielissä. Ja tosiaan se kirjoitus B vaati valtavan työn, eikä siinä ollut suullista osuutta. Eniten jännitän siis suullista, mutta tiedän minkä tyyppinen se on, todennäköisesti en silti keksi mitään sanomista silloin kun pitäisi. Kirjalliseen yritän valmistautua mahdollisimman hyvin. Tämä kurssi on melko aikaa vielä läsnäoloineen, joten en haluaisi tätä montaa kertaa käydä. Nyt tietysti onneksi etänä koronan takia, mutta myöhemmin ei.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Paljon vastauksia, kiitos. Hyvin on hajontaa. Itse tykkään kyllä ruotsista, mutta olen siinä todella huono, kuten muissakin kielissä. Ja tosiaan se kirjoitus B vaati valtavan työn, eikä siinä ollut suullista osuutta. Eniten jännitän siis suullista, mutta tiedän minkä tyyppinen se on, todennäköisesti en silti keksi mitään sanomista silloin kun pitäisi. Kirjalliseen yritän valmistautua mahdollisimman hyvin. Tämä kurssi on melko aikaa vielä läsnäoloineen, joten en haluaisi tätä montaa kertaa käydä. Nyt tietysti onneksi etänä koronan takia, mutta myöhemmin ei.

Ap

Kirjoitusten siis, jäi sana kesken.

Vierailija kirjoitti:

Paljon vastauksia, kiitos. Hyvin on hajontaa. Itse tykkään kyllä ruotsista, mutta olen siinä todella huono, kuten muissakin kielissä. Ja tosiaan se kirjoitus B vaati valtavan työn, eikä siinä ollut suullista osuutta. Eniten jännitän siis suullista, mutta tiedän minkä tyyppinen se on, todennäköisesti en silti keksi mitään sanomista silloin kun pitäisi. Kirjalliseen yritän valmistautua mahdollisimman hyvin. Tämä kurssi on melko aikaa vielä läsnäoloineen, joten en haluaisi tätä montaa kertaa käydä. Nyt tietysti onneksi etänä koronan takia, mutta myöhemmin ei.

Ap

Koita tehdä kotona tehtävä harjoitus ainakin kerran niin, ettet käytä siinä apuvälineitä. Samalla saat kuvan siitä, missä oma tasosi on. Ainakin itseäni helpotti, että kotona tehtävät meni ihan ok, vaikka ei tarkistanut kielioppia tai sanastoa. Siitä tuli tenttiin itseluottamusta. Sitten palautteen perusteella oli helppo katsoa, missä jutuissa tuli tehtyä virheitä.

Itsekin olen aina pitänyt ruotsista mutta kielet eivät koskaan ole olleet oma vahvuus. Ruotsin suhteen oli vielä melkein kymmenen vuoden tauko, ettei sitä juurikaan tullut käytettyä mutta sieltä se jostain tuli.

Kirjallista koetta varten opettelin tunneilla käytyä sanastoa, jotta osaisin ne. Lisäksi palautin mieleen sanajärjestystä. Näillä pääsi jo pitkälle.

Suulliseen kokeeseen kannattaa opetella muutama fraasi, jolla pääsee pulasta. Meillä ainakin suullisen kokeen tarkoitus oli osoittaa, että osaamme keskustella ruotsiksi. Esitelmät olivat erikseen. Siksi kannattaa opetella kysymään ruotsiksi mikä sana x on ruotsiksi tai mikä olikaan oikea sana sille, että x tapahtuu. Niin keskustelu etenee vaikka vähän jäätyisikin. Lisäksi kannattaa opetella miten ollaan toisen kanssa samaa tai eri mieltä.

Ruotsin suorittamiseen on oikeastaan kaksi vaihtoehtoa:

1. Opettelet oikeasti kielen uudestaan niin että osaat keskustella ainakin alkeellisella tasolla opinnoista, omasta alasta ja työelämästä. Työläs mutta varma tapa. Itse tein näin.

2. Suositat kurssin sieltä missä rima on alin eli valmistelet jokaiseen suulliseen tehtävään valmiit puheenvuorot. Tämä toimii parhaiten tutun porukan kanssa niin ei tule yllättäviä kysymyksiä. Sama suullisessa tentissä, mutta sinun tulee vain osta nämä puheenvuorot ulkoa.

Kirjallinen osuus pitäisi olla helppo. Meillä ainakin oli tentissäkin suursanakirja käytössä PDF tiedostona. Sieltä sai hakutoiminnon avulla etsittyä sanojen lisäksi esim. oikeita prepositiota. Peruskielioppi kannattaa kuitenkin osata. Lisäksi kokeeseen menee huomattavasti vähemmän aikaa kun ei tarvitse etsiä kaikkea sanakirjasta.

Ei virkamiesruotsin tentissä saa mitään ylimääräisiä sanakirjoja pitää.