Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihmeessa muutama hyvana pitamani kaveri on kokonaan kaikonnut sen jalkeen, kun kuulivat etta me rakennutamme oman talon?
09.08.2006 |
Siis en todellakaan keksi muutakaan syytä, kuin tuon asian.
Yksi ystävä sanoi kanssa että kummasti huomaa että jotkut " kaverit" eivät vaan enää tule kylään heidän uuteen taloonsa....
Minusta on todella uskomatonta käytöstä, koska eihän siinä ihminen muutu vaan asuinpaikka!
Kommentit (8)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kas kun näin sanoivat ne, joilla oli auto, mutta ei se pariskunta jolla autoa ei ollut... Perin kummallista. Autolla kun on helpompi päästä tänne kuin julkisilla.
Ja sitäpaitsi ei mullekaan tulisi mieleen sanoa tupareissa isäntäparille, että olettepa kamalaan betoniloukkoon muuttaneet. Sen sijaan sanon kohteliaisuuksia asunnosta ja alueesta vaikken voisi itse siellä kuvitella asuvanikaan. 2
...ehtinyt pitää yhteyttä ja kutsua kylään ;)) Mä ainakin olen niin utelias näkemään kavereiden uudet talot, että lähden heti kun kutsu käy!
Itsellä ei tosin omakotitaloa, mutta siskoni sai juuri omansa rakennettua ja nyt tunnumme suorastaan asuvan heillä. Heillä on nyt niin suuri piha, että sinne on kiva päästää lapset touhuamaan ja sitten yhdessä isolla porukalla grillailla tai löhötä vaan. Aikaisemmin emme juuri viettäneet aikaa yhdessä kun he asuivat kerrostalossa ja me asumme aika ahtaasti rivitalossa. Mutta tietysti kyse on nyt suvusta eikä kavereista, enkä oikein osaa kadehtia sisareni omaisuutta.
Ja kun satun olemaan muiltakin osin elämääni tyytyväinen, niin kohta ei varmaan ole ystäviä ollenkaan... Mutta en ala surkuttelemaankaan kun vihdoin olen saavuttanut sen tilanteen että kaikki on elämässä hyvin. Elämästä pitää nauttia ja jos joku kaveri ei toisen onnea kestä, niin eipä ne kateelliset kaverit olekaan mukavaa seuraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun ostimme ja remontoimme talon. Meillä on iso talo isolla tontilla kauempana kaupungista. Nämä kaupungissa asuvat ystävämme jaksoivat myös kuuluttaa kuinka he eivät koskaan haluaisi asua nääääin kaukana. Näin heillä oli pokkaa sanoa meille, onnellisille uuden kodin asujille. Nyt on puheet loppuneet. Kateutta sanon mä.
reita, kun en jaksa lähteä julkisilla lasten kanssa niin kauas.
Mutta samaa kertoi eräs ystäväni. Sen jälkeen kun he olivat muuttaneet omakotitaloon järven rannalle, niin heidän paras tuttavapariskunta laittoi välit kokonaan poikki. Ei mitään syytä, muuta kuin kateus.