Otatteko pelkäävän lapsen yöksi viereen?

On nukkunut samassa huoneessa 8-vuotiaaksi asti.

Tottakai, aina saa tulla jos pelottaa. Samoin aina saa herättää jos tulee esim yöllä jollain tapaa kipeäksi. Olen tämän tehnyt lapsille selväksi, yksin ei tarvi näissä tilanteissa pärjätä. Normaalisti nukkuvat omissa sängyissään muuten. Musta oli kamalaa pienenä pelätä yöllä yksin kun ei vanhempia voinut mennä herättään.

Aina sai tulla viereen. Kun lapsia oli kolme 2 vuoden ikäeroilla, oli välillä ahdasta 😅 isommat toivat silloin omat patjat meidän sängyn viereen lattialle.

Totta kai, iästä riippumatta. Olisi aika julmaa sanoa, ettei saa tulla.

Aina saa tulla pitkään nukkuivat vieressä tai samassa huoneessa. Kohta 11v tulee enää ani harvoin. 7v pari kertaa viikossa ja 4kk nukkuu sivuvaunussa. itse muistan omasta lapsuudesta ne pitkät yöt kun pelotti ja isää ei saanut häiritä.

Otan, jopa 13-vuotiaan. Ja varmasti sitäkin vanhemman, kunhan kasvavat, jos tarvii. Helpommalla siinä itsekin pääsee kun voi vaan lapsi kainalossa jatkaa unia (edes jokseenkin torkkuen), eikä tartte kökkiä jotain puolta tuntia lapsen huoneessa turvana. Ja uskon, että lapseni arvostavat tätä. Että saa tulla, saa läheisyyttä kun sitä tarvitsee.

Eihän mikään muukaan nisäkäs laita poikasiaan yksin nukkumaan.

12-13-vuotiaina tulivat vielä, ei enää sen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Muistan miten lapsena itseäni harmitti, kun en päässyt vanhempien väliin nukkumaan vaikka pelotti. Oma lapsi on nyt neljävuotias ja todellakin pääsee viereen! Saa nukkua siinä niin pitkään kuin tahtoo, kaipa tuo viimestään teininä muuttaa omaan sänkyyn.

Meidän 13-vuotias nukkuu edelleen mielellään vieressä. Kaksi vanhempaa eivät ole enää kouluiässä nukkuneet juuri ollenkaan ja yli 10-vuotiaana ei varmasti ikinä. Mutta tää kolmas nukkuu edelleen välillä. Joskus kun on tosi kiukkuinen teiniangsti päällä niin olen huomannut, että rauhoittuu vieressä nukkumalla. Huonostihan siinä itse silloin nukkuu, mutta ei se haittaa, ihanaa että haluaa vielä viereen.

Tottakai otin - nyt teinit ei enää tule, mutta joskus vieläkin illalla maataan vierekkäin kuopuksen (poika, 15 vuotta) sängyssä hetken verran ja jutellaan päivästä tai kaikesta mieleen tulevasta, muistellaan jotain juttua jne.

Joskus kyllä tehtiin niin, että kannettiin lapsi takaisin omaan sänkyyn kun oli nukahtanut, jos pyöri kovin, eikä kumpikaan vanhemmista oikein saanut nukuttua. Mutta jos (harvoin) siinä vielä uudestaan heräsi, niin yleensä minä menin sitten hänen viereensä nukkumaan. Minä siksi, että olen aika pienikokoinen ja pystyin paljon paremmin nukkumaan lasten sängyssä kuin 185 cm mies.

Mä teen niin että mä menen lapsen viereen sen sänkyyn. Sitten kun on nukahtanut, palaan takaisin omaan sänkyyn. Meillä ei ole koskaan lapset nukkunut yöllä vieressä. Kuopuksella on aina ollut oma sänky meidän vieressä, ja esikoisen viereen tosiaan menen itse jos hän haluaa niin.

No en vitussa ota. Saa mennä takaisin omaan sänkyynsä joko suosiolla tai remmin saattelemana.

Viereen ei pidä ottaa, sillä lapsi tottuu siihen ja on sen jälkeen tulossa viereen ties mistä syystä eikä opi ikinä nukkumaan itsenäisesti.