Mistä iloa ja rauhallisuutta? (ov)
Olen huomannut, että ajattelen paljon asioita, jotka elämässäni ovat " pielessä" . Omaisuutta, jota en voi hankkia / jota ei ole ja haaveita, jotka eivät toteudu. Olen joka päivä pahalla mielellä.
Olen myös jatkuvasti vihainen. Räjähdän lapselle ja miehelle pienimmästäkin. Olen nyt huomannut, että mieheni pelkää minua. Lapsi rähjää takaisin.
Olen tajunnut, että tätä menoa minusta tulee katkera, yksinäinen ihminen. Osaako kukaan vinkata, kuinka voisin muuttaa itseäni tyytyväisemmäksi ja rauhallisemmaksi?
Kommentit (11)
koskaan et tiedä mikä päivä on viimeinen itsellesi tai läheisillesi. Kohtele heitä siten kun haluaisit heidänkin kohtelevan sinua. Opettele nauttimaan arjesta ja sen pienistä asioista.
Mä olen tyytymätön lähes kaikkeen. Lähinnä kuitenkin asumiseemme. Kuvittelen että jos asuisimme toisaalla, olisin tyytyväisempi. Täällä erakoidun liikaa->syön liikaa koska olen tyytymätön ja masennun vieläkin enemmän koska lihon. Minä tarvitsisin elämänmuutoksen, asuinpaikan vaihdoksen ja minun pitäisi palata töihin! Siinä on ainakin mun reseptini omaan hyvinvointiini.
Terve sielu terveessä kropassa, voi kuulostaa fraasilta mutta silti.
eli ihan tietoisesti kam´ppailin negatiivoisuutta vastaa.
ensinnä fyysiset tekijtä pois: unta riittävästi, hieman urheilua ja kalaöljyjä (jotka oikeesti nostaa mielialaa jos ei syö rasvaista kalaa 3krt/vk).
sitten aloin kehua itseäni. äänettömästi ja välillä ääneen. aloitin pienistä asioista ja etenin hitaasti. kiinnitin huomiuota positiivisiin asioihin. jos kukaan ei kehunut minua siitä että tein jonkun jutun hienosti tai olin poikkeuksellisen pitkäpinnainen lapsen kanssa niins anoin sen its ääneen miehelle.
ja aloin kehua myös muita.
huomaamattani musta on tullut parin vuoden kuluessa todella positiivinen ihminen, joka antaa muillekin positiivista palautetta ja näkee hyvät asiat elämässä. en nyt mikään yltiöhurja ole ja on mulakin huonoja päiviä, mutta olen huomattavasti onnellisempi ihminen kuin ennen ja se näkyy. ja erikoista on, että ihmiset haluaa ystävysyä minuun- kai ne haluaa että tämä tyytyväisyys tarttuu niihin.
mulla muutos käynnistyi siitä kun tajusin että musta tulee katkera vanha akka jos jatkan ainasta valitusta ja negatiivisten asioiden keräämistä.
Eli jos tuntuu, että seinät kaatuu päälle, muuta. Jos et voi muuttaa, mieti, mikä estää, ja kumoa ne syyt, jos voit. Vähän monimutkaisesti selitetty, mutta ehkä ymmärrätte?
Tarkoitan vaan sitä, että moni menee läpi elämänsä sellaisella emmäävoi-asenteella, eikä ikinä pysähdy miettimään, että mikä siinä muutoksessa on niin vaikeaa? Jos inhoaa kämppäänsä, pitää muuttaa toiseen. Jos elämässä ei ole merkitystä, tee siitä merkityksellistä. Muuttakaa vaikka Afrikkaan viljelemään viinirypäleitä.
Siitä, että on Jumala, joka on tahtonut luoda sinut. Joka on tehnyt sinusta sinut! Jumala, joka on antanut ihmiselämälle merkityksen, tarkoituksen ja päämäärän. Jumala, jonka tahto sinua kohtaan on ylenpalttisen hyvä! Joka rakastaa sinua jokaisella solullaan, ja jonka silmissä sinä olet kallisarvoinen ja hyvä, hänen luomistyönsä ihmeellinen tulos.
Siitä, että Hän tarjoaa sinulle pelastusta. Että tiedät, että hän on LUVANNUT kulkea sinun kanssasi joka askeleen, eikä ikinä hylkää sinua. Hän on ojentanut kätensä tarjoten rauhaa, iloa ja pelastusta Jeesuksessa. Siihen käteen voit tarttua juuri sellaisena kuin olet: vihaisena, tyytymättömänä, epätäydellisenä, syntisenä. Pojassaan hän tekee sinut pyhäksi ja puhtaaksi! Ei tarvitse kuin uskoa! Itse olen saanut ilon ja rauhan tätä kautta. Että siis tiedän, että elämälläni on päämäärä ja tarkoitus, minua ei ole luotu turhaan. Vaikka olen syntinen, niin olen Pelastettu ilman pienintäkään omaa ansiota tai tekoa! Siitä riemusta haluan elää Jumalan tahdon mukaan! :)
mitenkään uskovaisia väheksymättä/ mollaamatta :)
Annoit mulle todella paljon ajattelemisen arvoista!!!! Täytyypä yrittää tuota. Huomaan, että sorrun liikaa negatiiviseen ajatteluun, esim. " ei me koskaan päästä muuttamaan täältä pois" . Tiedän, että tällainen ajattelutapa vain lamauttaa. Olen mä sen huomannut, että jos heti aamusta ajattelee vain negatiivisesti niin kaikki on lopulta niin kamalaa... Pitäisi tosiaan yrittää ensin pienistä asioista saada jonkinlaista iloa.
Tuo liikuntakin on varmasti tärkeää. Se on jäänyt vähemmälle ihan siitä syystä, että perheessä on useita lapsia. Aina pitäisi olla joku lapsenvahti että pääsisin lenkille (siis muunlaiselle kuin vaunulenkille). No kuntopyörähän on onneksi olkkarissa, jospa menisin käyttämään sitä...
ja sit muutetaan vaikka afrikkaan viljelemään rypäleitä:-)))).
t. 3 tai 4, eli se joka oli tyytymätön asuntoonsa!
Onpa ihanaa huomata, että täältä löytyi ihmisiä, jotka todella paneutuivat kysymykseeni.
Jumalan en koe kuulevan minua, mutta toivon, että osaan ottaa niistä neuvoistanne onkeeni, joille itse jotakin voin.
ap
Vai eikö kukaan muu mieti syntyjä syvempiä ja elämän tarkoitusta?
Me tultiin miehen kannsa uskoon samoihin aikoihin ja meidän perhe-elämän lukot alkoivat parantua. Tavoitteet eivät ole enää niin materiaan sidottuja.