Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Lasten hammashoito 90-luvulla
03.03.2021 |
Onko muilla jäänyt traumoja lapsuuden hammashoidosta?
Omat kouluttamattomat vanhempani eivät pesseet hampaitani koskaan, mistä johtuen jo maitohampaani olivat reikäiset. Kun menin tokaluokalla hammaslääkäriin, ja jossain rautahampaassakin oli jo reikä, niin hammaslääkäri syytti minua ja sanoi että syöt liikaa karkkia ja pullaa :( vaikka kyllä tuon ikäisten hammaspesut on vanhempien vastuulla, että ainakin katsovat että lapsi pesee ne hampaat.
Kamalinta oli se, kun puudutusta ei saanut jos ei osannut pyytää, enkä minä pienenä tiennyt, että puuduttaminen olisi mahdollista.
Kommentit (15)
Minun siskoltani revittiin irti muutamat poskihampaat, jotta etualahampaat mahtuivat suorempana suuhun
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläkin kyllä koulussa kävi hammashoitaja neuvomassa, mutta siitä oli aika vähäinen hyöty kun vanhemmat eivät pesseet omia hampaitaankaan
Mä inhosin sitä puudutusta tai sen jälki oireita, olivat silloin jotain vahvempaa tavaraa kuin nykyään, ei saanut syödä moneen tuntiin, puol naamaa oli turta ja kuola valui suupielestä, puheesta ei saanut mitään selvää.
Joo puudutusta ei kyllä laitettu koskaan eikä siitä edes puhuttu että sellainen vaihtoehto olisi. Hammaskin revittiin irti ilman puudutusta. Sitten niitä fluoritabletteja syötettiin niin paljon että kilpirauhanen meni paskaksi. Se eniten ottaa päähän.
Ei, minulla on vain hyviä kokemuksia vaikka hampaidenhoito oli kotona vähän miten oli ja maitohampaissakin reikiä joskus. Puudutus laitettiin automaattisesti pyytämättä, ensin joku sienien/tyynyn tapainen juttu joka puudutti suuta hieman ja sen jälkeen neulalla puudutettiin kunnolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on kanssa ollut lapsesta asti huonot hampaat (huonon hoidon takia) ja paikkaaminen tuli tutuksi jo ala-asteella. Karseinta oli se, että paikatessa ei ikinä puudutettu, ihmettelen ettei tullut hammaslääkärikammoa. Silloin kyllä tunnuttiin kaikki purentaviat yms. korjaavan paljon paremmin, raudat tuntui olevan joka toisella jossain vaiheessa. Yllätyin, kun kuulin, että nykyään saa harvoin enää oikomishoitoa sun muuta, ainakaan julkisella puolella.
Juuri nämä samat. Puuduttamattomuus, eikä lapsena edes tiedä, että puudutekin on olemassa. Ja oikomishoito oli todella yleistä, jokainen taidettiin erikseen tutkiakin sen varalta ties millä laitteilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muistan sen syyllistämisen ja hammaskivi poistettiin sellaisella raavintakoukulla niin että veri vaan lensi.
puudutus oli vähän sinne päin. piikki iskettiin, sattui saakelisti, eikä se puudutus mitään auttanut.
en ole käynyt vuosiin julkisilla ja viimeksi hammaskivi irrotettiin ultraäänellä yksityisellä.
yksityinen hammashoito palautti uskon lääketieteeseen oli niin iso yllätys ja maksoi hunajata.
Onneks on asiat muuttuneet, eikös jokin aika sitten joku äiti saanut syytteet siitä että ei ollut huolehtinut lapsensa hampaidenpesusta? Ne hampaat tietysti oli mennyt tosi huonoon kuntoon, mutta silti, ennen laitettiin lapsen syyksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hirveät traumat jäi, vielä nelikymppisenäkin pelkään käydä hammaslääkärissä. Paikattiin ilman puudutuksia ja yksi hammaskin revittiin pois ilman puudutusta. Ihan järkyttävät muisgot, väkivaltaa.
Olen syntynyt 73. Pelkäsin hammaslääkäriä eikä hampaitani sittemmin suuremmin hoidettukaan. Paikattiin reikiä mutta paha purentavika jätettiin oikomatta. Kotonaei ohjattu hampaidenhoitoon. Aikuisena oikomishoidot kävin omalla rahalla läpi ja aloin toki sitten yläasteikäisenä myös hoitaa hampaitani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ala-asteella kävi fluoraaja. Kerran viikossa piti purskutella suussa pahanmakuista fluoria — oliko se nyt minuutin ajan. Sen jälkeen koko luokallinen lapsia juoksi poskilihakset poltellen sylkemään fluorit lavuaariin joita oli tasan yksi koulun aulassa.
No vastaanhan se useimmiten meni kun jono altaalle oli liian pitkä. Varmasti terveellistä!
Olen syntynyt -86 eikä kotona kukaan harjannut hampaita, joten en minäkään. Ysärihammashoidosta muistan lähinnä sen, että ne tädit olivat aina pahantuulisia. Lapsena minulla ei ollut juuri reikiä (onnekasta, koska söin kamalasti karkkia ym. skeidaa), mutta hampaitani pinnoitettiin vuosittain. Ihan vinot ovat nyt aikuisena, outoa kun ei tehty oikomishoitoa?
Pelkään hammaslääkärikäyntejä näin aikuisena, enkä anna tehdä kuin lähinnä poistoja. Minua on kohdeltu hyvin, kyse ei ole siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ala-asteella kävi fluoraaja. Kerran viikossa piti purskutella suussa pahanmakuista fluoria — oliko se nyt minuutin ajan. Sen jälkeen koko luokallinen lapsia juoksi poskilihakset poltellen sylkemään fluorit lavuaariin joita oli tasan yksi koulun aulassa.
No vastaanhan se useimmiten meni kun jono altaalle oli liian pitkä. Varmasti terveellistä!
Siis VATSAAN, ei vastaan.
Alue: Aihe vapaa
Hampaiden hoito on ollut omassa lapsuudessa täysin laiminlyötyä, vasta koulussa terveydenhoitaja opetti miten hampaat kuuluu harjata.