Juttu miehestä, joka on eristäytynyt täysin koronan takia

En viitsi klikkailla auki linkkejä tuon tason julkaisuihin, mutta me elämme varovasti. Hoidamme mahdollisimman ison osan ostoksista paikallisessa lähikaupassa (asumme pienellä paikkakunnalla, jolla ei ole paljon tartuntoja). Lähikaupungissa käydään noin kerran viikossa ja silloin jakaudumme niin, että puoliso käy toisessa kaupassa ja minä toisessa. Maskit aina kasvoilla ja käsidesi kovassa käytössä. Pyrin hoitamaan ostokseni mahdollisimman nopeasti ja pidän etäisyyttä muihin kaupassa oleviin.

Puoliso on tavannut yhtä iäkästä sukulaispariskuntaansa yhden kerran viime syksyn aikana, muutoin tapaamme ihmisiä vain ulkona ja hyvin harvoin sielläkään. Minun on silloin tällöin pakko käydä toimistolla, mutta meillä on pieni organisaatio ja pyrimme keskenämme sopimaan niin, ettei siellä ole montaa työntekijää kerrallaan.

Kumpikaan ei harrasta mitään ryhmälajeja ja meidän keskinäisen liikuntaharrastuksemme tilat suljettiin jo loppuvuonna.

Puoliso joutuu käymään lääkärissä, minä en ole käynyt. En käy myöskään kampaajalla.

Käsiä pestään ahkerasti.

Meille suurin riski ovat puolison lääkärikäynnit ja hänen työhönsä liittyvät tapaamiset, joita onneksi on harvoin, mutta joilla hän tapaa ulkomailta tulevia ihmisiä. Puoliso on riskiryhmää.

Minusta kumpikaan meistä ei ole pakko-oireinen vaan vain järkevä. Viime kesänä elimme jo lähes vapaasti, retkeilimme ja kävimme ulkomaillakin, mutta kun tilanne alkoi jälleen pahentua niin palasimme tähän toimintatapaan mitä noudatimme viime keväänäkin.

IMO "Perusluonteeltaan sosiaalisena ihmisenä hän viettää päivittäin useampia tunteja aikaa ystäviensä kanssa puhelimitse, viesteillä tai videopuheluissa" pitäisi kuulua:

"Perusluonteeltaan epäsosiaalisena ihmisenä hän on koronapandemiaa tekosyynä käyttäen erakoitunut ja vaihtanut sosiaalisen kanssakäymisen pelkkään puhelimitse, viestein tai videopuheluin tapahtuvaan informaation siirtämiseen".

Se nyt vaan on nuorehkolle ihmiselle niin vaikeaa myöntää, ettei ole kovinkaan sosiaalinen ihminen.

A Rinne jolla on Sanna sorminukke ulospääsynä.

Itse en ole edes ulkona nähnyt ketään. Eletään puolison kanssa täysin eristyneinä. Oon riskiryhmään kuuluva. Ollaan molemmat aina oltu neuroottisia mm. hygienian kanssa. Kyllä mekin postin jälkeen pestään kädet. Kaikki, mikä tulee tänne asuntoon on koskemattomana jonkin aikaa. Ja jutun mainitsemalla miehellä on samoja ajatuksia kuin itselläkin, että en halua olla vastuussa esim. kenenkään kuolemasta.

Ja kaikkihan kritisoi meitä, mutta tuntuu, että on joku normi että meidän pitäisi onnellisuuden vuoksi tehdä tiettyjä asioita ja käydä joka paikassa. Me ollaan taas korona-aikana kasvettu henkisesti ja opittu nauttimaan pienistä asioista. Ei mulle kaupassa käyminen tuo mitään onnellisuutta muutenkaan. Länsimaalainen ihminen pitää monia turhia asioita välttämättöminä onnellisuudelle. Tämä olisi hyvä kyseenalaistaa. Me ollaan itse karsittu asioista, koska ne ei oo meille välttämättömiä. Miksi menisin ravintolaan mahdollistamaan koronan leviämistä. Sen tuottama hyvä on liian pieni suhteessa siihen, että mahdollisuus että korona leviäisi. Kyllä ihmisen tulisi tyytyä vähempään. Ulkoilu on taas tärkeää ja jonkinlaiset kontaktit joihinkin.

Nykyään ihmiset eivät osaa enää ajatella itse, vaan moraali on yhtä kuin mitä hallitus sanoo.

Ja joo en tiedä olenko terve vai kenties ääripää, johon muidenkin tulisi pyrkiä)

Sinä, minä, tuon jutun mies ja monet muut elämme ihan eri todellisuudessa kuin osa suomalaisista. Mä väittäisin niin, että jos on siirtynyt tekemään etätöitä eikä perheessä ole ketään koululaista tai sellaista, jolla ei ole etätyömahdollisuutta, eristäytyminen on todennäköisempää, koska se on myös mahdollista. Jos mä kävisin normaalisti työpaikalla töissä, tuskin viitsisin tilata ruokaostoksianikaan netistä kotiinkuljetuksella vaan kävisin töistä tullessani kaupassa. Ja kun työmatkoihin joutuisin käyttämään julkisia (mulla ei ole edes ajokorttia), en kokisi  10 minuutin kaupassa käyntiä 30 minuutin bussimatkan jälkeen niin suureksi riskiksi, että alkaisin tilaamaan netistä.

Lähipiirissänikin on ihmisiä, jotka elävät varsin normaalia elämää pandemiasta huolimatta. Yksi heistä on samassa työpaikassa äitinsä kanssa, joten miksi tämä perhe ei tapaisi mummia vapaa-ajalla, kun kuitenkin perheen äiti viettää monta tuntia päivässä mummin kanssa työpaikallakin?  Heillä lapset ovat päiväkodissa ja myös välillä viikonloppuisin mummolassa hoidossa. Käyvät normaalisti kaupoissa jne. 

Oon kattonu jenkkien videoita YouTubesta ja sitten ne kaikki on pakko-oireisia siellä. Jenkeissä varautuminen yms. on normaalia.