Miten hyväksyä oma rapistuva ulkonäkö keski-ikäisenä?
Naama valahtaa, nenä pitenee, leuka pullottaa, kaulassa vuosirenkaita ja löysää ihoa.
Kommentit (11)
Olen päättänyt lakata katselemasta peiliin sitten kun pääsen tohon vaiheeseen.
Ei kait se muuta vaadi?
Vähennä valaistusta kotona. Toimii. Tosin järkyttää jossain toisaalla nähdä yhtäkkiä kaulanahkansa roikkuvan, mutta mitäs pienistä.
Tuo naaman valahtaminen on ällöä. Tosin, kun sais pitää elämänsä edes ja työkykynsä tässä koronakurimuksessa...
Jokainen uusi ryppy takoittaa vain sitä, että olet selvinnyt hengissä taas yhden ajanjakson. Ehkä sille voisi vaikka pitää puheen ja nostaa maljan?
Vierailija kirjoitti:
Vähennä valaistusta kotona. Toimii. Tosin järkyttää jossain toisaalla nähdä yhtäkkiä kaulanahkansa roikkuvan, mutta mitäs pienistä.
https://www.vauva.fi/keskustelu/4068387/alkaa-olla-taas-se-aika-vuodest…
ulkonaliikkumiskielto onasta takaa :(
En minä välitä. Teen kuolemaa ja hohdan sisäisesti kuin majakka! Herätkää, kristus on teissä!
Töihin kelpaan kyllä. Ja parisuhdetta en tarvitse. Ulkonäön rapistuminen on luonnollista eikä ole ongelma.
Suhtaudu siihen kuin ainutlaatuiseen kokemukseen jonka jaat yhdessä toisten kanssa.
Nykyään kaikkea on helppo hieman kohentaa eikä ole kauhean kallistakaan. On parempi mieli kun peilistä katsoo oma itse eikä joku tuntematon huuhka. Käy konsultaatiossa, ei ole pakko tehdä mitään suuria kalliita juttuja. Kemiallinen kuorinta ja mikroneulaus auttavat tosi paljon.
Niin kauan kuin näytän ookoolta ikäisekseni, kaikki on fine. Vanhenemiselle on vain yksi vaihtoehto, eikä sekään kovasti kiinnosta.