lehdessä oli mustavalkokuvia väkijoukoista 60-luvulla, ei yhtään läskiä
jännän näköisiä kuvia. tuntuu uskomattomalta, että alle 50 vuodessa ihmiset ovat turvonneet aivan erinäköisiksi kuin ennen
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Mun koulukavereissa oli vain yksi vähän pyöreämpi ala- ja yläaste. Eikä hänkään lihava ollut vaan sellainen pyöreähkö malliltaan.
meidänkin luokalla oli yksi kiintiölihava, mutta se oli selvä poikkeus joukossa, toisin kuin nykyään
Silloin aikoinaan ei kehotettu mättämään koko ajan ruokaa kuten nyt. 3 tunnin välein söivät vaan diabeetikot. Ihmiset asuivat kävelymatkan päässä työpaikoistaan. Ap vois vähän perehtyä sen ajan olosuhteisiin sen sijaan että ihmettelee täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin syötiin keitettyjä perunoita ja paljon leipää.
Ja puuroja! Muistan, miten kansakoulussa oli 2-3 päivänä viikossa lounaaksi puuroa. Kotona oli aamiaiseksin puuroa ja joskus saattoi olla iltapalaksikin puuroa. Oli päiviä, jolloin vain yksi ateria oli jotain muuta kuin puuroa :D Mun puurokiintiöni tuli niin täyteen, että kesti 40 vuotta ennenkuin lapuuteni jälkeen suostuin syömään puuroa.
Eli syötiin energiapihiä ruokaa. Ei puuro pidä nälkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun koulukavereissa oli vain yksi vähän pyöreämpi ala- ja yläaste. Eikä hänkään lihava ollut vaan sellainen pyöreähkö malliltaan.
meidänkin luokalla oli yksi kiintiölihava, mutta se oli selvä poikkeus joukossa, toisin kuin nykyään
Nykyään luokassa on kiintiölaiha...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruoka ja vaatteet tehtiin itse, kaupungille lähdettiin kaupunkivaatteissa.
Ruoka syötiin ruokapöydässä, välipaloja ei ollut keksitty, valmisruokia tai edes puolivalmiita ei oltu keksitty, pieni nälkä ei ollut pahasta, maistuipa kuoriperunat paremmin. Ruoka ei ollut nautinto vaan polttoainetta. Kerran viikossa sai valita ottiko kaupasta lakupötkön, tikkari vai siskon kanssa puoliksi pienen hedelmäkarkkiaskin. Edellyttäen, että "oli ollut ihmisiksi" ja pääsi kauppaan mukaan.Karkkipussit olivat myös pienempiä, nykyään ne ovat ihan järkyttävän kokoisia ja monet ahmivat koko pussin kerralla. Sama juttu sipsien kanssa, ennen pussit olivat jotain 150 g eikä niitä syöty joka päivä. Nykyään sipsit ovat 325 g megapusseissa jotka tietenkin ahmitaan kerralla koska eiväthän ne säily, väljähtävät muuten.
Lähikaupassa näin 35g sipsipusseja joten kyllä niitä pienempiäkin on saatavilla. En ole megapussia ostanut vuosikausiin kun pienempääkin kokoa on. Elämä on valintoja.
Armeijassakin totesi kun pitsa ja kebab tuli 90-luvun vaihteessa niin nuorten miesten lihominen samantien alkoi ja coca colaa vielä perään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun koulukavereissa oli vain yksi vähän pyöreämpi ala- ja yläaste. Eikä hänkään lihava ollut vaan sellainen pyöreähkö malliltaan.
Jep. Katselin vanhoja luokkakuvia ala- ja yläasteelta. Kuvassa näkyy pari jonkin verran pullukkaa joita silloin pidettiin läskeinä ja nykymitassa ovat siellä pullukka mittojen alapäässä, nykyään näkee yhä enemmän aikamoisia tankkeja ja sotanorsuja
Kolmekymppisellä työkaverimiehellä on 50 kiloa ylipainoa. Armeijassa hän oli nuorena päivän ja lähti kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Ap, 60-luvusta ei ole alle 50 vuotta vaan yli.
ei ihmiset läskeiksi muuttuneet vuonna 1970 vaan myöhemmin, alle 50 vuoden sisällä. oikeastaan se tapahtui kai 20-30 viimevuoden aikana
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun koulukavereissa oli vain yksi vähän pyöreämpi ala- ja yläaste. Eikä hänkään lihava ollut vaan sellainen pyöreähkö malliltaan.
Jep. Katselin vanhoja luokkakuvia ala- ja yläasteelta. Kuvassa näkyy pari jonkin verran pullukkaa joita silloin pidettiin läskeinä ja nykymitassa ovat siellä pullukka mittojen alapäässä, nykyään näkee yhä enemmän aikamoisia tankkeja ja sotanorsuja
Joo. Mua haukuttiin läskiksi koko kouluaika (käytännössä n. 80-luku). BMI oli 25, vyötärö alle 80 cm. Pituutta 179 cm.
Vierailija kirjoitti:
eri geenit, ei stressiä,ei ruuhkavuosia,ei hormooneja,kilpirauhasia,ferritiinitkin oli normaalit.
Ja mieskin huomioi niin ei lihonut nainen sitte
Ja kyllä sitä ruokaa oli jo tuolloin ihan riittävästi ahmimiseen asti.
Ei ollut jogurtteja, rahkoista puhumattakaaan. Proteiniista ei tiedetty mitään,joten ei ollut nykypäivän proteiini "kevyt"patukoita yms.lihottavaa roskaa saatavillakaan..
Välipaloja ei syöty, syötiin vain ruoka-aikoina. Monesti mentiin nälkäisinä nukkumaan. Maaseudulla oli kauppoja harvassa, ja valikoimat surkeat.
Esim.omassa lapsuuden kodissani 60-70-luvuilla litran jäätelöpaketti jaettiin kuuteen osaan, kaikkien perheenjäsenten kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruoka ja vaatteet tehtiin itse, kaupungille lähdettiin kaupunkivaatteissa.
Ruoka syötiin ruokapöydässä, välipaloja ei ollut keksitty, valmisruokia tai edes puolivalmiita ei oltu keksitty, pieni nälkä ei ollut pahasta, maistuipa kuoriperunat paremmin. Ruoka ei ollut nautinto vaan polttoainetta. Kerran viikossa sai valita ottiko kaupasta lakupötkön, tikkari vai siskon kanssa puoliksi pienen hedelmäkarkkiaskin. Edellyttäen, että "oli ollut ihmisiksi" ja pääsi kauppaan mukaan.Karkkipussit olivat myös pienempiä, nykyään ne ovat ihan järkyttävän kokoisia ja monet ahmivat koko pussin kerralla. Sama juttu sipsien kanssa, ennen pussit olivat jotain 150 g eikä niitä syöty joka päivä. Nykyään sipsit ovat 325 g megapusseissa jotka tietenkin ahmitaan kerralla koska eiväthän ne säily, väljähtävät muuten.
Itse olen syntynyt 60-luvulla ja todellakaan herkkuja ei ollut arjessa. Karkkipäivä sai tosiaan purkkaa, lakupatukan, tikkarin tai pikku karkkiaskin. Limonaadia oli tosi harvoin ja yksi 0,33 litran pullo riitti hyvin kolmelle lapselle. Sipsejä ja hampurilaisia näin ensimmäisen kerran parikymppisenä opiskelijana. Periaatteessa sipsejä varmaan oli myös meillä päin olemassa aiemmin, jostain syystä meille ei niitä ikinä ostettu.
Vierailija kirjoitti:
Ap, 60-luvusta ei ole alle 50 vuotta vaan yli.
no, 60- luvusta on aikaa 51 vuotta, viisastelija, mutta ap tarkoittikin, että kansan lihavoituminen on tapahtunut alle 50 vuoden sisällä
Sokeri, voi, kaffee ja moni muu asia oli kortilla aina 60-luvulle saakka. Köyhää ja puutteenalaista aikaa. Kas, kun et ylistä myös häkäpöntöllä varustettuja busseja ja moskovitseja. Hammaslääkärissä ei turhia paikkailtu, vaan revittiin hampaat suusta. 60-luvulla tekarit olivat yleinen lahja rippi-ikäiselle.
Oi, sitä aikaa!
Kyllä ne maatalon emännät lihoi, kun taloon tuli miniä hoitamaan sen työt.
Mä kyllä harvon näen lihavia nuoria. Kaikki teinit näyttää olevan laihoja verrattuna siihen kun olin itse yläasteella 80-luvulla. Silloin suurin osa oli normaalipainoisia mutta laihoja näki harvoin. Nykyään näkee näitä pillifarkkuisia sauvasirkkoja katukuvassa paljon.
Filmissä 60-luvun Tampereelta pisti silmään kuinka naisilla oli hattu ja hanskat kesälläkin. Aina hame tai jakkupuku tai ulsteri. Laukku käsivarrella. Miten onkaan katukuva muuttunut.
Mikään ei maistu niin hyvältä kuin fitness tuntuu.
Ei kyseessä ole ikinä mikään muu kuin minäkuva.
"Tällainen ihminen minä olen."
Jos ruokavalio pelkästään muuttuu, mikään ei muutu.
Minäkuva ohjaa meitä tekemään asiat niin kuin meidän kuuluu tehdä.
Jos haluaa pysyvää muutosta, minäkuvaa on muutettava ensin.
Minäkuvia on eri osa-alueilta.
"Tällainen kuski minä olen."
"Tällainen työssäkävijä minä olen."
"Tällaisia arvosanoja minä englannin kielessä saan."