Miten muistelen että koulussa opetettiin että omistusliitteen kanssa ei voi olla yhdyssanaa?
Muistanko ihan väärin? Onhan lehdenjakaja kuitenkin yhdyssana vaikka "lehden" on omistusliitteinen sana. Samoin suomenkieli, katajanmarja jne.....
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Aika hieno juttu. Mä en muista mistään opetuksesta mitään. En muistanut silloin enkä nyt. Aina ihmettelin miksi tunnneilla piti käydä kun niillä ei opi mitään. Siksi että herää aamulla?
Pieni osa kansasta on kaltaisiaisi, koska kaikilla ei ole kykyä oppia, muuten kuin kantapään kautta. Ja tuo on vain sanonta, mihin ei kantapää lihallisesti kuulu millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdyssana voi alkaa genetiivillä (lehden, katajan). Omistusliitteellä voi testata, onko kyseessä yhdyssana. Jos omistusliite ei ”mahdu” sanojen väliin tai muuttaa merkitystä, todennäköisesti on (kissanpentumme vs. kissamme pentu).
Mitä tuolla voi testata? Ei tuohon ole mitään pätevää sääntöä. Nuo genetiivin sisältävät yhdyssanat on vain tiedettävä tai arvattava. Koulussakaan ei koskaan osattu opettaa mitään toimivaa sääntöä ja tuo jäi aina hämärän peittoon. Vai hämäränpeittoon?? Hämärämme peittoon? Hämärän peittoomme?
Yhdyssanojen ”yksi asia, yksi sana” -nyrkkisääntö auttaa lukijaa hahmottamaan, kuinka asiat liittyvät toisiinsa. Joskus tilanne on selvä - ja myös testaaminen omistusliitteellä toimii: jääni kaappi - outo ilmaus, jääkaappini - järkevä ilmaus. Selkeä yhdyssana, jää + kaappi = yhdessä jotakin muuta kuin erikseen.
Kun normit muodostuvat sopimalla, aina jää harmaita alueita. Genetiivialkuiset yhdyssanat vaativat tosiaan usein tulkintaa. Onko ilmaus vakiintunut? Pitäisikö se kirjoittaa yhteen? Riippuu toisinaan siitä, keneltä kysytään, ja joskus molempi parempi. Minusta tällainen on kiinnostavaa pohdiskelua, jonkun toisen mielestä varmasti ärsyttävää ja sekavaa nillitystä 😅
Kenties emme halua rappeuttaa kieltä vain sen takia, että joku kovapää ei sitä ole oppinut.