Lue keskustelun säännöt.
Lääkäri epäilee mulla skitsofreniaa, mitä teen?
27.02.2021 |
Oireina siis “harhaluulot” ja paranoidinen ajattelu
Olen 17v.
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on myös paikkoja joissa myrkytöntä hoitoa. Siis HOITOA.
Kato netistä.
En usko
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano sille lekurille että
me kaikki kiitämme diagnostiikasta mutta meistä se on väärin.
Vierailija kirjoitti:
Sano sille lekurille että
me kaikki kiitämme diagnostiikasta mutta meistä se on väärin.
Injektiot on pahoja
Vierailija kirjoitti:
Leponex???!!!??
PYSY KAUKANA. VEDETTIIN POIS MARKKINOILTA KUOLEMANTAPAUSTEN VUOKSI JA OTETTIIN TAKAISIN.
HALUATKO ELÄÄ???
Nyt haloo.
Leponexiä ei määrätä kenellekään 17-vuotiaalle ekana lääkkeenä, se on vasta ns. viimesijainen lääke, jos muut eivät tehoa. Toisin sanoen ap joko valehtelee sanoessaan, että ei ole syönyt skitsofreniaan lääkkeitä tai hän valehtelee sanoessaan saaneensa Leponex-lääkityksen.
Toiseksikin tuo lääke on poikkeuslupakäytössä sillä ehdolla, että potilaan verenkuvaa tarkkaillaan. Kuolemantapaukset liittyivät joidenkin potilaiden verenkuvassa tapahtuneisiin muutoksiin, ei siis neurologisiin.
Jokainen voi lukea itse:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/10/05/vaarallinen-ihmelaake-kasikirj…
Lopulta vastaus löytyi potilaiden verestä.
Klotsapiini aiheuttaa valkosolukatoa, jonka vuoksi kehon immuunipuolustus voi laskea vaarallisen alhaiseksi. Suomessa kuolemantapauksia oli ilmennyt niin paljon sen vuoksi, että lääke oli aloitettu nopeasti lähes 3 000 potilaalle.
Lääkintöhallituksen selvitys on yhä yksi tunnetuimmista suomalaisista lääketieteen julkaisuista.
Selvityksen jälkeen Leponexin myyntilupa peruutettiin Suomessa ja monissa muissa maissa.
Suomessa lääkärit saivat kuitenkin poikkeusluvalla määrätä sitä potilaille, kunhan käyttöä valvottaisiin verikokeilla.
Suomessa klotsapiinille myönnettiin uudestaan virallinen myyntilupa vasta vuonna 1990. Lääkkeen käyttö edellytti kuitenkin tiukkaa seurantaa.
27-vuotias Alina Pärssinen on syönyt koko aikuisikänsä Leponexia. Nykyään klotsapiinin käyttäjien terveydentilaa seurataan jatkuvasti, jotta vuosikymmeniä sitten tapahtunut katastrofi ei toistuisi.
Alina Pärssinen: Kerran kuussa mä käyn verikokeessa. Ett silloin kun Leponex aloitetaan, niin silloin käydään kerran viikossa ja tota sit kun se on hoitotasolla niin sitten kerran kuukaudessa.
Alina Pärssinen: Sydänfilmi otetaan pari kertaa vuodessa."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leponex???!!!??
PYSY KAUKANA. VEDETTIIN POIS MARKKINOILTA KUOLEMANTAPAUSTEN VUOKSI JA OTETTIIN TAKAISIN.
HALUATKO ELÄÄ???
Nyt haloo.
Leponexiä ei määrätä kenellekään 17-vuotiaalle ekana lääkkeenä, se on vasta ns. viimesijainen lääke, jos muut eivät tehoa. Toisin sanoen ap joko valehtelee sanoessaan, että ei ole syönyt skitsofreniaan lääkkeitä tai hän valehtelee sanoessaan saaneensa Leponex-lääkityksen.
Toiseksikin tuo lääke on poikkeuslupakäytössä sillä ehdolla, että potilaan verenkuvaa tarkkaillaan. Kuolemantapaukset liittyivät joidenkin potilaiden verenkuvassa tapahtuneisiin muutoksiin, ei siis neurologisiin.
Jokainen voi lukea itse:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/10/05/vaarallinen-ihmelaake-kasikirj…
Lopulta vastaus löytyi potilaiden verestä.
Klotsapiini aiheuttaa valkosolukatoa, jonka vuoksi kehon immuunipuolustus voi laskea vaarallisen alhaiseksi. Suomessa kuolemantapauksia oli ilmennyt niin paljon sen vuoksi, että lääke oli aloitettu nopeasti lähes 3 000 potilaalle.
Lääkintöhallituksen selvitys on yhä yksi tunnetuimmista suomalaisista lääketieteen julkaisuista.
Selvityksen jälkeen Leponexin myyntilupa peruutettiin Suomessa ja monissa muissa maissa.
Suomessa lääkärit saivat kuitenkin poikkeusluvalla määrätä sitä potilaille, kunhan käyttöä valvottaisiin verikokeilla.
Suomessa klotsapiinille myönnettiin uudestaan virallinen myyntilupa vasta vuonna 1990. Lääkkeen käyttö edellytti kuitenkin tiukkaa seurantaa.
27-vuotias Alina Pärssinen on syönyt koko aikuisikänsä Leponexia. Nykyään klotsapiinin käyttäjien terveydentilaa seurataan jatkuvasti, jotta vuosikymmeniä sitten tapahtunut katastrofi ei toistuisi.
Alina Pärssinen: Kerran kuussa mä käyn verikokeessa. Ett silloin kun Leponex aloitetaan, niin silloin käydään kerran viikossa ja tota sit kun se on hoitotasolla niin sitten kerran kuukaudessa.
Alina Pärssinen: Sydänfilmi otetaan pari kertaa vuodessa."
Olen aikaisemmin ollut Abilify ja Risperdal lääkityksellä mutta pelottaa leponex aloittaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tähän sopii paljon käytetty klassikko:
Vain otettu lääke auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Tähän sopii paljon käytetty klassikko:
Vain otettu lääke auttaa.
Orta ite lepnexis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän sopii paljon käytetty klassikko:
Vain otettu lääke auttaa.
Orta ite lepnexis
Niin otankin. Mulla on lääkityksenä Sertralin ja Olanzapin psykoottiseen masennukseen. Pitää harha-ajatukset kurissa.
Käyttäjä34428 kirjoitti:
Harhaluuloiset epäilevät usein myös lääkehoitoa, kueltäytyvät siitä ja sitten sairaus pahenee.
Harhaluuloisilla on ihan perustellut syyt epäillä lääkehoitoa. Esimerkiksi juuri julkaistun tutkimuksen (Harrow yms. 2021) mukaan pitkällä aikavälillä lääkkeistä kieltäytyneet tai sen varhain lopettaneet parantuvat skitsofreniasta KUUSI kertaa todennäköisemmin, kuin lääkettä yli kaksi vuotta käyttäneet. Ja tässä on kontrolloitu kaikki psykoosin ennusteeseen vaikuttavat muut muuttujat, jotka ovat mm. koulutustaso, psykoosin vakavuus ikä, päihdeongelmat yms.
Twenty-year effects of antipsychotics in schizophrenia and affective psychotic disorders - PubMed (nih.gov)
Nimenomaan on havaittu, että pari ensimmäistä vuotta keskimäärin siis tilastollisesti (ei tarkoita että kaikki) lääkkeettömät potilaat voivat huonommin kuin ei-lääkityt, mutta vähitellen heidän toimintakykynsä alkaa parantua ja psykoosiriski laskee. Lääkityillä yhteys on erilainen, alussa he saattavat joidenkin tutkimusten mukaan (syystä tai toisesta, ei välttämättä johdu pelkästä lääkityksestä vaan esim. psykososiaalisesta tuesta) he ovat vähemmän psykoottisia keskimäärin kuin ei-lääkityt, mutta heidän suhteellinen psykoosiriskinsä ei laske vaan jopa nousee ja heidän yleinen toimintakykynsä on heikko eli he eivät juuri koskaan mene töihin, kouluttaudu tai hanki parisuhdetta. Tämä sama yhteys on todettu lukuisissa eri pitkäikaistutkimuksissa, esim. suomalaisen Moilasen (2013) julkaistussa tutkimuksessa, jonka mukaan 63 % ei-lääkityistä oli kymmenen vuoden seurantajaksolla remisisossa kun taas lääkityistä oli 20 %.
Psykiatrithan eivät tiedä eivätkä osaa erottaa, että kuka tulee todennäköisemmin pärjäämään ilman lääkitystä ,eivätkä he koskaan kehota potilasta välttämään lääkitystä tai lopettamaan sitä, vaan lääkekielteinen potilas on usein lähtökohtaisesti harhainen, vaikka toimisi ihan järkevästi oman terveytensä kannalta. On itse asiassa ihmisoikeusloukkaus pakottaa potilasta syömään lääkettä, joka tutkitusti surkastuttaa aivoja ja moninkertaistaa dementiariskin ja aiheuttaa muita merkittäviä terveysongelmia ja jonka NNT on 7 käypä hoidossa käytetyn meta-analyysin mukaan hyvin lyhytaikaisten, muutaman viikon tai kuukauden kestävien kokeiden perusteella lääkeriippuvaisilla vieroitusoireista kärsivillä koehenkilöillä tutkimuksissa, joissa sokkoutus todennäköisesti purkautuu hyvin suurella osalla potilaista. Sitä ei toki tutkita, koska oletetaan että potilas ei tunnista syökö hän inaktiivista plaseboa vai hyvin vahvaa psyykelääkettä korkeilla annoksilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän sopii paljon käytetty klassikko:
Vain otettu lääke auttaa.
Orta ite lepnexis
Niin otankin. Mulla on lääkityksenä Sertralin ja Olanzapin psykoottiseen masennukseen. Pitää harha-ajatukset kurissa.
Mitä harha ajatuksia sulla on
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä34428 kirjoitti:
Harhaluuloiset epäilevät usein myös lääkehoitoa, kueltäytyvät siitä ja sitten sairaus pahenee.
Harhaluuloisilla on ihan perustellut syyt epäillä lääkehoitoa. Esimerkiksi juuri julkaistun tutkimuksen (Harrow yms. 2021) mukaan pitkällä aikavälillä lääkkeistä kieltäytyneet tai sen varhain lopettaneet parantuvat skitsofreniasta KUUSI kertaa todennäköisemmin, kuin lääkettä yli kaksi vuotta käyttäneet. Ja tässä on kontrolloitu kaikki psykoosin ennusteeseen vaikuttavat muut muuttujat, jotka ovat mm. koulutustaso, psykoosin vakavuus ikä, päihdeongelmat yms.
Twenty-year effects of antipsychotics in schizophrenia and affective psychotic disorders - PubMed (nih.gov)
Nimenomaan on havaittu, että pari ensimmäistä vuotta keskimäärin siis tilastollisesti (ei tarkoita että kaikki) lääkkeettömät potilaat voivat huonommin kuin ei-lääkityt, mutta vähitellen heidän toimintakykynsä alkaa parantua ja psykoosiriski laskee. Lääkityillä yhteys on erilainen, alussa he saattavat joidenkin tutkimusten mukaan (syystä tai toisesta, ei välttämättä johdu pelkästä lääkityksestä vaan esim. psykososiaalisesta tuesta) he ovat vähemmän psykoottisia keskimäärin kuin ei-lääkityt, mutta heidän suhteellinen psykoosiriskinsä ei laske vaan jopa nousee ja heidän yleinen toimintakykynsä on heikko eli he eivät juuri koskaan mene töihin, kouluttaudu tai hanki parisuhdetta. Tämä sama yhteys on todettu lukuisissa eri pitkäikaistutkimuksissa, esim. suomalaisen Moilasen (2013) julkaistussa tutkimuksessa, jonka mukaan 63 % ei-lääkityistä oli kymmenen vuoden seurantajaksolla remisisossa kun taas lääkityistä oli 20 %.
Psykiatrithan eivät tiedä eivätkä osaa erottaa, että kuka tulee todennäköisemmin pärjäämään ilman lääkitystä ,eivätkä he koskaan kehota potilasta välttämään lääkitystä tai lopettamaan sitä, vaan lääkekielteinen potilas on usein lähtökohtaisesti harhainen, vaikka toimisi ihan järkevästi oman terveytensä kannalta. On itse asiassa ihmisoikeusloukkaus pakottaa potilasta syömään lääkettä, joka tutkitusti surkastuttaa aivoja ja moninkertaistaa dementiariskin ja aiheuttaa muita merkittäviä terveysongelmia ja jonka NNT on 7 käypä hoidossa käytetyn meta-analyysin mukaan hyvin lyhytaikaisten, muutaman viikon tai kuukauden kestävien kokeiden perusteella lääkeriippuvaisilla vieroitusoireista kärsivillä koehenkilöillä tutkimuksissa, joissa sokkoutus todennäköisesti purkautuu hyvin suurella osalla potilaista. Sitä ei toki tutkita, koska oletetaan että potilas ei tunnista syökö hän inaktiivista plaseboa vai hyvin vahvaa psyykelääkettä korkeilla annoksilla.
täähä se ois
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän sopii paljon käytetty klassikko:
Vain otettu lääke auttaa.
Orta ite lepnexis
Niin otankin. Mulla on lääkityksenä Sertralin ja Olanzapin psykoottiseen masennukseen. Pitää harha-ajatukset kurissa.
Mitä harha ajatuksia sulla on
Esim. pelkäsin että voin ajatuksen voimalla siirtyä toiseen paikkaan tai aikaan. Lisäksi mulla oli kuulo- ja näköharhoja.
Kyllä sun kannattaa niitä lääkkeitä syödä, ei niitä ole turhaan määrätty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi et halua syödä sinulle määrättyjä lääkkeitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syö lääkket jotka sinulle määrätään. Ei kai siinä muuta ole tehtävissä. Ei skitsofrenia mikään kuolemantuomio ole.
En uskalla ottaa lääkkeitäni
Ymmärrän sinua. Mene toiselle lääkärille ja sano että epäilet että dignoosi on väärä.
Miksi pelkäät lääkityksen aloittamista?
Ylipäätään, jos on mennyt lääkärin arvioitavaksi, niin kai sitä tarvitsee apua kuitenkin, ja lääkärin on pakko määrätä lääkitys silloin kun on hoito-ohjeiden mukaista, ei voi ottaa vastuuta muusta, kun ilmeisesti sitä nyt haet, että joku muu päättäisi puolestasi.
Mitä lääkettä sinun tulisi syödä? Laita nimi tänne niin linkitän valmisteyhteenvedon kaikille luettavaksi.
Luotat lääkäreihin, he osaavat auttaa nyt parhaiten.
Suomessa on myös paikkoja joissa myrkytöntä hoitoa. Siis HOITOA.
Kato netistä.