+++ Ensikkojen viikot 32 & 33 +++
+++ Ensikkojen viikot 32 & 33 +++
Toivomme Herra Haikaralta ensimmäistä nyyttilähetystä, joten ole kiltti ja lennä tännepäin!
Tässä esittelymme! Kaikki uudet ovat tottakai tervetulleita mukaan joukkoomme.
* Ensikot *
Ainoanis
Mä olen 28 v ja mies 26 v.
babydre@m
Itse olen 30 v. Yritystä on takana tuolta lokakuulta 2007.
baulie
Olemme avopari Keski-Suomesta, kumpikin vm. -85. Itse opiskelen, mies on töissä. Ehkäisyn jätimme pois 4/2006. Mulla todettu 8/2007 monirakkulaiset munasarjat ja tarkempiin tutkimuksiin lähtemisestä on ollut puhetta, mutta vielä toistaiseksi se on ajatuksen asteella.
Christina84
Meidän vauvatoiveet siirtyivät joulukuulta varhaisen keskenmenon/kemiallisen raskauden vuoksi tammikuulle. Elämä alkaa taas pikkuhiljaa voittaa, kivut ja pahin suru helpottaa sekä edes ajatuksen tasolla alkaa taas miettiä uusien ovistestien ostoa.
Helmi84
vm. 84 ja avomies -79. Asustellaan pk-seudulla, esikoisesta haaveillaan.
Irish79
Olen siis 29 -vuotias ja aviomies saman ikäinen. Vauvakuumetta ollut mulla jo varmaan viimeset 10 vuotta =) Vauvalle annettiin lupa tulla viime kesänä ja syksyllä olikin jo vähän positiivisia tuulia. Rv 11 kuitenkin toi surun meille ja raskaus meni kesken. Nyt olemme taas uudella innolla mukana yrityksessä.
Kiharapää
pariskunta Varsinais-Suomesta , esikoista on yritetty suunnilleen vuoden verran.
Koiramamma
Minä vm. -81 ja aviomies -80. Yritys aloitettu 11/2006 ja lääkärissäkin ollaan asian tiimoilta jo käyty, vielä ei kuitenkaan ihan tuonne l-puolelle uskalla siirtyä. Elämää sulostuttaa 2 koiruutta.
Kitteni-81
Olemme pariskunta Pohjois-Pohjanmaalta. Minä olen 26 ja mies 37.
Työskentelen aspa-alalla, mutta suunnitelmissa olisi lähteä jossain vaiheessa opiskelemaan, kun vain tietäisi mitä!
lauroran
Olen 23-vuotias tyttönen. Asustelen Keski-Suomessa ukkoni kanssa ja ekaa lasta tässä yritetään. Mulla on opiskelut loppusuoralla ja musta olis kans yks kansankynttilä lisää tulossa tähän maahan, jos nyt koskaan saan graduani valmiiksi... Meillä on kaksi koiraa, joihin voi purkaa hoivaviettiä... Jätin pillerit pois siis helmikuun alussa.
Lorelai_79
Olen 28-v, mies 29 -v ja Etelä-Suomessa asustellaan.
Mareia
Täältä mukaan ilmoitautuu nuoripari (mie 22 & ukko 29) etelä-suomesta. Varsinaista kuumetta (tai noh...) ei ole liiemmin ilmassa ollut, nyt kuitenkin pillerit jätetty poijes ja haikaraa odotellaan innoissaan=)
marjapensas
Täältä liittyy myös mukaan yksi ensikertalainen, yritetty on 03/08 alkaen. Olen 28 vuotias, ja asun pk-seudulla. Mieheni on 29.
MaryRose
Minä -88 (joo tiedän, junnu :P) ja miekkonen -86. Pk-seudulla elellään. Minä opiskelen amk:ssa ja käyn töissä samalla. Mies työelämässä. Kotona meitä pitää kiireisenä papillon ja doberman. Yritys alotettu 06/2006, taukoa 06-12/2007. Ehkäisy jätetty nurkkaan 01/2008.
Menninkäinen85
Siis vauva ois nyt meillekkin tervetullut.. minä -85 ja mies -83 ja esikoinen ois tulossa, jos nyt on tullakseen :)
Nanuuk-85
Pyörin näillä sivuilla enemmän viime syksynä kun 07/07 aloitettiin ensimmäisen yritys. Minä olen 23 v., mies 26. Vieläkään ei vaavia kuulu, kierto tasaantunut, on nyt ollut tänä vuonna joka kuukausi 29 päiv.
neppis82
Pillerit on jätetty pari viikkoa sitten ja nyt lähinnä odotellaan, kuinka epäsäännölliseksi kierto päätyy, kun ei ennen pillereiden aloittamista ollut koskaan kovin säännöllinen.
Onnellinen84
Me ollaan lopetettu ehkäisy maaliskuussa, joten ihan noviisina vielä näissä hommissa.
shania07
Täältä ilmoittautuu myös yksi tänä vuonna 30 täyttävä ensimmäistä yrittävä mukaan teidän joukkoon =) Tosiaan, aloiteltiin ensimmäisen yritys joulukuussa.
syre
Meillä siis ehkäisy pois vuoden alussa. Ollaan 24/21 ja ensimmäinen kyseessä. Ollaan vielä suuri osa ajasta opiskelujen takia eri paikkakunnilla.
vauvahaaveita
Yritys on aloitettu 12/07, ja sais pieni jo tulla =))
zeria
Olen siis 29v (heinäkuussa pyörähtää tosin seuraava kymmenluku iiiiiik) ja mieheni 33v. Pillerit jätin pois muistaakseni 08/06 ja heti kohta olinkin raskaana olisko ollut 1 vai 2 normaalikiertoa välissä. Ensimmäinen keskenmeno oli totaalinen järkytys, ei mitään ennakkovaroitusta, np-ultrassa se vain paljastui.. Toisessa raskaudessa oli sama kohtalo ja toinen kaavinta jouduttiin tekemään viime toukokuussa. Viimeisin keskenmeno tuli rv.10 viime lokakuussa
Kommentit (23)
Kiitos *AA* uudesta pinosta! Tuo odottelu on niin ihanan tuskaista! Toivottavasti tuloksena olisi vahva +
*Danja*: olen todella pahoillani puolestasi! Isot rutistukset! Tuo on niin iso sanaton suru.. Täällä ollaan hengessä mukana, et ole asian kanssa yksin.
*marjapensas*: kiitos kiitos :). Vielä on vähän hakusessa kaikki järjestelyt, mutta päivä on joskus elokuussa ensi vuonna. Ollaan alustavasti katseltu eri paikkoja, missä pitää ne kinkerit. Vieraita tulisi ~70 tai vaihtoehtoisesti pienemmällä porukalla ~25. Mitään ihan älyttömiä (yli kymppitonni) summia tuohon päivään ei kuitenkaan viitsisi laittaa, vaikka ainutkertainen päivä onkin.
Christina kp 5/28-33
Kiitos teille kaikille =)
Lääkkeellinen tyhjennys alkoi sitten tänään aamupäivällä. Rankka reilu 6h oli ja nyt viimeiset 2h on ollut vähän helpompaa. Olo on vähän kipeä (en pysty kunnolla istumaan), kädet ja jalat heikkona, väsyttää niin pirusti sekä vituttaa. Toivottavasti saan yöllä edes vähän nukuttua; mikäli nämä veren lirahtelut tästä vähän vähenisivät... Itse tyhjennyksestä en ala täällä enää kertomaan koska siitä on jo tuolla elokuun haahuissa.
On tämä niin inhottavaa ettei tätä soisi kenellekään, silti se on niin valitettavan yleistä...
Toivottavasti olo on jo vähän hellittänyt ja oot saanut nukuttua. Paljon jaksamisia!
Täällä taas kp 1 ja ankeat tunnelmat... Tuntuu niin turhalta, kun päällisin puolin kaikki ois joka kierrossa loistavasti raskautumisen kannalta: löytyy ovisplussa, oireet, lämmöt nousee ja ajoituskin on aina ollut hyvä juuri ennen ovista. Ja kaikki poppakonstit, joilla kaikki muut saa jotain ihmeonnistumisia, on oikeastaan kokeiltu. Eikä mitään, nyt lähtee yk 7. Pakostakin tulee sellainen olo, ettei tää ikinä voi onnistua.
Kunpa joku tulis pian kertomaan positiivisia uutisia tänne!
syre
Pahoittelut tädistä! Noi fiilikset ovat niin tuttuja! Kun kaiken pitäisi olla kaikin puolin otollisesti hedelmöittymisen kannalta. Mutta ei kun ei, ihmettelen entistä suuremmin, miten kukaan voi tulla vahingossa raskaaksi. Meillä lähti myös käyntiin yk 5 (tai oikeammin 4, kesäkuussa kun oli se yksi ohisektorikierto) tuona aikana on siis olleet ne kaksi varhaista km. (Tuota viimeviikkoista Clearbluen sekoilua en lue siksi, koska ei antanut kunnon plussaa.) Kai jo siitä pitäisi osata olla "iloinen", että suht lyhyessä ajassa on tapahtunut jotain, mutta... Miksi se ei vain voi onnistua? Mistään -kohdun rakenne, hormoniarvot jne- ei löytynyt "vikaa". No, ompahan nekin nyt selvitetty.
Olipa mun keskenmenoni miten varhaisia hyvänsä (kumpikin viikolla 5), on ne vaikuttaneet muhun aivan valtavasti. Tähän saakka on vain voinut kuvitella, miten kova paikka vauvan (nimenomaan vauvan, ei minkään solurykelmän) menetys on. On kuitenkin ihan toista kun se menetys on totisinta totta. Välillä tuntuu, ettei mikään ole ollut ihan entisellään km jälkeen. Pelkään, etten tule koskaan raskaaksi, emme saa koskaan vauvaa. Pelkään uutta keskenmenoa. Noi asiat saavat välillä todella surulliseksi, vihaiseksi ja katkeraksi. Olen ollut noiden tunteiden kanssa aika ihmeissäni. Lisäksi en halua nähdä/edes kuulla, miten ne, jotka ovat saaneet lapsen, eivät viitsi tehdä lapsensa kanssa mitään, vaikka makaavat päivästä toiseen perse homeessa kotona. (Kun ei voi maalata vesiväreillä, siitä voi tulla sotkua, tarhassa sitten jnejne. Tälläkään ihmisellä kyse ei ole siitä, ettei olisi aikaa, vaan ainoastaan halua.) Toisaalta taas pidän lapsen saamista entistäkin suurempana ihmeenä. Plussa, joka pysyisi noiden tähän mennessä pahojen päivien yli, saisi mut varmasti sekoamaan onnesta.
Kukaan ei varmaan enää jaksa lukea mun km vuodatuksia, anteeksi!
Nyt tää alkais viimeistellä gradua ja katsastaa mahdollisia juhlapaikkoja häihin..
Christina kp 6/28-33
Cristina, ei täällä kukaan kyllästy vuodatuksiin, eikö se oo tän palstan tarkoitus että saa jakaa ja purkaa mieltä???
Mulla alkoi eilen karmeat supparin tyyliset kivut alavatsalla eli tädin vierailua taitaa enteillä. Kummallista tässä kierrossa on ollut se, että mun rinnat ei oo olleet ollenkaan kipeät. Tai no, muutaman kerran ohikiitäviä hetkiä mutta siinä kaikki. Aikaisemmin tyyliin oviksesta tätiin asti kipuili tosi kovasti.
Mä melkeinpä jo odotan ens perjantaita: sillon täti on tullut jos on tullakseen ja mä vedän punkkua kunnolla "suruuni". Punkkua ja juustoja ja lohta :P
AA KP 20/25
Christinalle onnea suurelle päätökselle! Muistan vielä elävästi itsekkin kun aloimme häitä suunnittelemaan. Ihanaa aikaa ja ideoita oikein tulvi. Koeta pitää pää kylmänä ettei homma karkaa käsistä=) Nyt saat muuta ajateltavaa, joten jospa se pikku nyyttikin ehtisi häihin mukaan.
Olin tänään jo ihan varma että täti kurvaili paikalle, mutta eipä tullutkaan. Km on tosin vasta neljä viikkoa, joten eipä tässä mitään kiirettä taida olla sen suhteen.
En nyt muista olenko jo tänne käynyt kertomassa päätöksestä sen työn suhteen.. No, jatkan vanhassa tutussa työssäni. Toivotaan etten jodu katumaan päätöstä.
Nyt ei oikein ajatus kulje kun isukki pyörii mielessä. Hänelle oli tullut jotain terveysongelmia ja odotellaan nyt vastauksia mikä on vikana. Huomenna tiedämme enemmän kunhan aamulla lääkäri kiertää osastolla. Elikkäs taitaa tulla mulle pitkä yö=( Toivotaan ettei kovin vakavaa kuitenkaan olisi.
Irish odottaa ja odottaa aina vaan jotain
Mahtuisikos tänne ensikkoihin mukaan? :)
Meillä on molemmilla ikää 24 vuotta ja vauvakuumetta on ollut jo reilut pari vuotta. Kevällä jätettiin pillerit pois ja nyt on vierähtänyt yk4 käyntiin.
Kaksi ensimmäistä kiertoa oli 29 ja 30. Viimeisin oli 35! Meinas jo ihan hermostua, ku ei tiennyt mitä odottaa :) Onko muilla kokemuksia tuosta kierron heittelystä tässä vaiheessa? Mietin vain, että onkohan se nyt jatkossa tuota 29-35, vai oliko vain joku stressi tms mikä viivästytti.
Onko teillä tiedossa mitään "poppaskonsteja" ? :) Tai mikä mahdollisesti voisi auttaa raskautumiseen? Onko totta, ettei joka päivä kannata peittoja heilutella? Ihankuin olisin jostain lukenut, että se olisi liian usein...
sunshine kp8/29-35, yk4
Minä vm -83 ja mies -81..
1,5 vuotta ollaan nyt oltu yhdessä ja siitä vajaa vuosi on ollut tjottailua/yritystä.. Meille ei vielä ole valitettavastikaan tullut merkkiäkään omasta pienokaisesta..
Mahdollisesti harkitaan koiran hankintaa, koska mä olen aina halunnut omaa koiraa.. Meillä yritys lähti vähän kuin vahingossa liikkeelle.. Kun unohdettiin ensin ehkäisy ja keskusteltiin asiasta ja totesimme, että tulee kun on tullakseen..
Autokin on ostettu vähän sillä ajatuksella, jos tulee lapsi..
KP kp 33/32-35 yk 11
Täällä menkat alkoi tänään.. Ei kyllä vielä välttämättä kovin kunnolla, mutta huomenna kp 1 ainakin..
KP
Mä tein tänään positiivisen raskaustestin, joka oli varmaan suurin yllätys itselle. Tuhruilua on nyt kestänyt 8 päivää, ja jatkuu edelleen, mutta testi (ClearBlue, ei aamuvirtsasta) oli positiivinen!
Ei oikein pysty käsittämään...
marjapensas 4+1?
onnea!!! Tosi upeaa.
Mulla on ensi viikolla sitten jännäpäivät, tosin haluun aatella vaan että täti sieltä tulee ettei pettyis liikaa. Toisaalta mulla on ollut tässä kierrossa semmonen jännä juttu että mun rinnat ei oo vieläkään ollu yhtään kipeet. Ainoastaan tossa KP 19-20 kohtalla menkkakipuja oli.
AA KP 22/25
(joka oli äsken hoitamassa übersöpöä 9 kk kummityttöään, joka oli melken koko ajan täyttä hymyä ainoastaan vaatteita kummitäti ei osannut pukea oikein neitin makuun)
Onnea *marjapensas*! Näitä ihania uutisia tämä ketju totta tosiaan kaipaakin :)
*AA*: tuo piinailu on niin tuskaisen ihanaa. Toivottavasti sama plussatuuli jatkuisi edelleen..
omaa napaa: huomenna töihin, uusi lukuvuosi, saattaa olla, että saan emoilla yhden ysiluokan luokanvalvojana koko vuoden. Se olisi mukavaa! Kesä on mennyt todella nopeasti. Liiankin nopeasti. Aivan liian vähän ehtinyt vain olla ja pysähtyä nauttimaan. Töitä sekä mulla että siipalla enemmän kuin tarpeeksi, gradua jnejne. Liian vähän vanhempien mökillä, yksi lapsuuteni tärkeimmistä ja rakkaimmista paikoista.. noh, siellä on kyllä mukava olla vielä suht pitkälle syksyynkin..
C kp 8/28-33
eka työpäivä ohi.. teen nyt syksyllä kahden jakson ajan kahden ihmisen työt.. rutkast lisää vastuuta ja kaikenlaista organisoitavaa kaiken muun opettamisen ja suunnittelun lisäksi. Yksi työkavereistani oli raskaana, tai siis masu oli tullut kesän aikana esiin. Vitsit, miten upealta ja hehkuvalta se (hän) näyttikään! Edes missään mammavaatteiden kuvastossa ei ole ollut kuunaan niin hottia mallia. Toisaalta olen iloinen toisen puolesta, toisaalta taas mietin, mitä vikaa ja miksi mun kropassa ei voi onnitua samanlainen ihme, jonka oletettavasti _pitäisi_ olla yksi maailman luonnollisimmista asioista (olen alkanut epäillä tuota).
*marjapensas*: mitkä fiilikset? Onko viiva vahvistunut?
*Danja*: mitä kuuluu?
C kp 9/28-33
Mä olen vahvasti asennoitunut siihen että menkat alkaa viimestään torstaina. :S
Toinen lapsuuden aikasista parhaista kavereista laitto tänään viestiä että vauva tulee helmikuun alussa. Vähänkö tässä loppukierrosta kun tätiä oottelee alkaa olla semmonen fiilis, että no kreit. Kaikki muut paitsi mä. Vaikka tietty olen iloinen hänen puolestaan
AA KP23/25
En vieläkään oikein usko tätä todeksi, ja lähinnä vain odotan, että menkat alkaa. Näin viime yönä unta, että joku sanoi mulle, että "et ole raskaana, kuvittelet vain", ja se kuvaa aika hyvin omia fiiliksiä :D Parina viime yönä olen nukkunut tosi huonosti: ensin meni yö siihen kun yritti käsittää asiaa, ja viime yönä heräsin keskellä yötä, enkä sitten enää saanutkaan unta. Eli väsyttää aika paljon. Rinnat on kipeät ja välillä on vähän huono olo, kuten tänään bussissa kun patterit oli täysillä...
Tein vielä eilen aamulla testin, ja se oli vieläkin selkeämpi plussa. Tässä nyt sitten vain odotellaan ja ihmetellään, että mitä tapahtuu.
*Ainoanikselle* tsemppiä piinailuun!
marjapensas
Tervetuloa uusille ja onnittelut marjapensaalle plussasta!
*Christinalle* onnea töihin!
ON: Aikaa on näemmä päässyt vierähtää sitten edelliskirjoituksen tällä. Kirjoitin tänne viimeksi torstai-iltana 7.8 että pahin lienee ohi kun tyhjennyksen pahin vaihe loppui. No vuotoa ja könttejä tuli toki vielä sunnuntainakin mutta vähemmässä määrin. Vuotoa tuli kyllä välillä pieninä noroina ja alavatsa oli kipeämpi juuri silloin kun vuotokin oli runsaampaa.
Viimeinen klöntti tuli maanantaina päivällä ja siitä lähtien onkin sitten olo ollut hyvä; eli kivut loppui siihen ja vuotokin ollut vain tuhruttelun tapaista =) Fyysisesti on siis hyvä olo mutta henkinen puoli kaipaa vielä aikaa. Tekisi mieli vain murjottaa kotona neljän seinän sisällä eikä käydä missään vai tavata ketään; ainakin niin kauan kunnes voimme aloittaa yrittämisen uudelleen mutta valitettavasti se ei vain käy :/
Nukkuminenkin on ollut huonoa tässä menneenä viikkona; uni ei meinaa tulla tai jos tulee niin nukun huonosti tai näen painajaisia. Näin unta esim. että olin äitini ja isäpuolen luona tyhjennysvaiheessa ja häneltä lipsahti että heille olisi iltatähti tulossa. Heti tuon kuultuani aloin aivan hysteerisenä itkemään. Siis aivan mieletön tuska ja suru oli siinä unessa ja kun heräsin niin muistin aivan täysin sen unen ja olin vedet silmissä sydämen hakkaessa tuhatta ja sataa :~(
Tänään oli miehen kolmekymppiset ja porukkaa kävi kahdessa erässä joten meni liki koko päivä emännöidessä ja seurustellessa. Ihan kivasti kai meni... Vähän etukäteen jännitin/pelkäsin miten reagoisin kummipojan ja tämän veljen näkemiseen (2v. ja 3v.) mutta on ne niin ihania poikia ettei tullut yhtään suru =) Leikimme ja kisusimme hiki päässä :p Vaikka ihan kivaa olikin niin oli se myös rankkaa olla seurallinen kun en olisi millään jaksanut :(
Muutakin äksöniä on tässä ollut. Eilen illalla huomattiin että meidän viemäri on totaalisen tukossa *irvistää*. Ei voida pestä astioita eikä pyykkiä, ei käydä suihkussa ja vessankin saa vetää vain pakon edessä. Talonmies on tänään koko päivän rassannut viemäriä mutta kuulemma jokin isompi ja pitkäaikaisempi tukos siellä on ja aikoo huomenna ottaa järeämmät aseet käyttöön; mitä ne sitten lienevätkään..
Ja aivan kuin tässä kaikessa ei jo olisi tarpeeksi kestämistä... Eilen lähti joko a) paikatusta hampaasta pala, tai b) vanha paikka (niitä vanhoja rumia mustia) mureni vähän :( Anyway, kahdelle takahampaalle olis nyt tulossa "operaatio uusi paikkaus"; sen siitä saa kun joskus teininä ei ole hampaistaan huolehtinut. Huolta ja stressiä siis tulee tuosta johtuva taloudellinen puoli; tulee varmaan maksamaan jotain 60-80e yhteensä... Myös miehellä olisi kaksi hammasta paikattavana; vanhoja operaatioita nekin.
Anteeksi omanapainen viesti :/
Danja
Mulla on ollut 2 päivää nyt jotain aivan kamalaa nää supistuksen tuntuiset menkkakivut mutta ei ne vaan vielä oo alkaneet. Alkais jo. Ärsyttää olla tässä kahden vaiheilla, vaikka itse en enää kyllä usko raskauden mahdollisuuteen kun pientä vaaleenpunasta tuhruakin jo eilen tuli . No, ensi kierto, uusi kierto. Vaikka lievä harmitus ja pettymyshän tää joka kerta on.
AA KP 26/25
Danja noi painajaiset on tuttuja tännekin. Vielä viime viikolla unet kiusas. Näin unta että serkkuni (15v) kertoi kahvipöydässä että vahinko on sattunut ja hän odottaa poikaystävälleen vauvaa. Minä yritin mukamas olla iloinen ja keskustella rakentavasti mitä hän aikoo tehdä asian suhteen. No, sitten hirvee itkukohtaus ja anteeksipyynnöt. Siihen itkuun sit heräsin enkä enää sen jälkeen osannut nukkua kun oli niin paha mieli=(
Paljon voimia teille tilanteeseenne! Asia putkahtelee mieleen varmasti vielä usein, mutta usko pois, muutaman hetken päästä niitä haikeita hetkiä on varmati vähemmän.
Toinen unijuttu: viikonloppuna näin unta että meillä oli ihana pellavapäinen poika. Tämä vauvauni eroaa ennen näkemistäni sen verran, että pojalla oli ihan selkeästi kasvot. Aiemmin unissa ei ole kasvoja oikein erottanut. Mitä lie tarkoittaa...
Muuten tänne ei kuulu oikein mitään. Vuotoa odottelen alkavaksi minä hetkenä hyvänsä. Kipuilua on ollut jo pidempään ilmassa ja viime viikon perjantaina olin havaitsevani tuhrua, mutta eipä siitä mihinkään ollut. Odotellaan siis. Kävin kyllä varuiks ostamassa testin kaappiin, koska lauantaina pitäis häihin mennä ja haluan tietää saanko ottaa viinaksia vai olenko kuskin hommissa.
Nyt taas töihin ja yritän herätä pikku hiljaa matkan aikana. (toivottavasti joku on älynnyt mulle keittää kahvit siellä=))
Irish
Täällä vielä pyörin, kun en tuolle o-puolellekaan osaa oikein mennä, vieläkään ei ole sisäistänyt asiaa :)
*Danjalle* jaksamista surutyön kanssa, se varmasti vie aikaa. Toivottavasti pääsette pian uuteen yritykseen, jos se vaikka helpottaa.
*Ainoanis*, ei tuo tuhruilu vielä kerro mitään. Mulla siis tuhrusi viikon, välillä ihan reilustikin, ja silti tuli plussa. Tuhruilu jatkui vielä tälle viikolle, mutta nyt se onneksi on ohi.
Ollaan lähdössä tyttöjen kanssa viikonloppuna risteilemään, ja siitä tuleekin vähän haastavampaa tämän tilan takia. Kaikki arvaa heti, jos mitään ei juo, sillä mulle kuitenkin hyvä viini ruoan kanssa maistuu... Ei kuitenkaan vielä haluaisi kertoa, kun kaikki on vielä niin aikaista...
marjapensas, edelleen ihmeissään
Osasimpa avata meille ensikoille uuden viikkopinon kun huomasin että ollaan jo viikolla 32. Lisäsin esittelylistaan uudet kiharapään ja Helmi84:n jotka olivat itsensä viime ketjussa esitelleet.
Danja, erittäin suuret pahoitteluni tilanteesi johdosta. Toivottavasti annat itsellesi armoa ja aikaa toipua varmastikin piinaavista ajatuksista ja myös valoisaa mieltä tulevaisuuteen ja uuteen yritykseen. Olet edelleen mielessä!
marjapensaalle (? toivottavasti muuten nyt meni oikein) pahoittelut tädin tulosta myös.
ON: Mä se vaan täällä jännäilen ja oottelen, jotenki tuntuu että tästäki kierrosta kyllä täti on tulossa (en tiedä miksi, sellainen outo filis vain) vaikka oireita taas voisi keksiä hyvällä mielikuvituksella ja toisaalta taas tiettyjen oireitten puuttumisesta voisi keksiä tiesmitä.
KP 18/25