Onkohan väitöskirja tuhoon tuomittu ajatus näillä lähtökohdilla?
Olen reilun vuoden pyöritellyt mielessäni ajatusta väitöskirjasta. Muutama asia on jäänyt epäselväksi, enkä siksi ole jalostanut asiaa tarkemmaksi suunnitelmaksi.
Tehdäänkö väitöskirja aina sinne yliopistoon ja siihen tiedekuntaan, josta on valmistunut? Vai voiko suunnitelman kanssa lähestyä muita yliopistoja tai tiedekuntia? Itselläni on maisterin tutkinto sellaisesta pääaineesta, jota opetetaan Suomessa vain yhdessä yliopistossa. Näin ollen esim. valinnan varaa väitöskirjaa ohjaavan professorin osalta ei olisi. Graduajalta ko. henkilön ohjaus jäi mieleeni varsin innottomana ja proffan suhtautuminen opiskelijaan hieman ylimielisenä. Väikkäriohjauksen osalta toivoisin erityisesti innostavia ja omaa ajatteluani haastavia keskusteluita, tasa-arvoisessa ja kunnioittavassa hengessä. Mietin kuinka raskaaksi väikkäriprosessi koituisi, jos henkilökemiat alkaisivat tökkiä?
Ajatuksenani olisi tehdä väitöskirja työn ohessa ja ajoittaisilla opintovapailla. Tiedossa on, että väikkäri tulee toteuttaa artikkelikokoelmana. Tällöin kai homma veisi helposti 6-8v. Mutta, onko se sen arvoista, sekä työ- että perhe-elämän näkökulmasta? En tarkoita nyt rahaa, vaan sitä, kuinka paljon se vie aikaa omasta elämästä. Työnantajani kyllä hyötyisi kaavailemastani tutkimusaiheesta ja se tukisi ammatillista osaamistani, mutta mietin antaako väitöskirja loppupeleissä vähemmän kuin mitä se ottaa?
Ja tuleeko väitöskirjaa kohtaan tuntea jo suunnitteluvaiheessa suunnatonta paloa, jotta prosessin saa vietyä loppuun? Nyt se lähinnä kiinnostaa yhtenä kehittymismahdollisuutena.
Kommentit (5)
Tuskin niillä henkilökemioilla proffan kanssa niin hirveästi on merkitystä. Parasta ohjausta varmaan saa, jos aiheesi on lähellä proffan omia tutkimusintressejä. Ohjaukseesi ei varmaan erityisemmin panosteta myöskään sen vuoksi, että tiedetään sinun tekevän väikkäriä vaan työn ohessa ilman että pyrit jatkamaan akateemiselle uralle.
Vierailija kirjoitti:
Oikeastaan jos kyselet noin ympäripyöreästi asioita vauvapalstalla, niin sanoisin tylysti, että unohda.
Väikkärin voi tehdä muuallekin kuin mistä olet valmistunut ja myös ns. "lähi" tieteenalalle. Esim. kauppakorkeasta oli väittelijöitä niin DI:tä kuin VTM:iä. Ilman lisäopintoja nämä saavat filosofian tohtorin arvon.
Se kannaattako, riippuu ihan sun omista preferensseistä. Väitöskirja vie hitosti aikaa ja tod. näk. taloudellisia resursseja, kun tulot tippuu opintovapailla (käytti sitten aikuisopintorahaa tai mahdollisia apurahoja). Jos kiinnostaa, aloita mahdollisimmann nopeasti, niin ehdit työelämässä osaamista hyödyntää. Mutta jos epäilyttää, niin mikäänhän ei ole turhauttavampaa kun käyttää seuraavat viisi vuotta väikkäriin kaikki liikenevä vapaa-aika ja sitten luovuttaa. Joo, oppimisella on itseisarvo, mutta siitä huolimatta.
Kiitos vastauksesta! Tuo "lähitieteenala" -mahdollisuus kiinnostaisi itseäni huomattavasti enemmän, sillä koin yllättäen opiskeluaikana sivuaineeni kiinnostavammaksi kuin pääaineen, ja sen mukaiselle alallekin sitten valmistuttuani työllistyin.
AP
Tietenkään ei tarvitse tehdä väikkäriä sinne minne on valmistunut. Voit tehdä sen vaikka Intiassa ja jopa aivan eri alalta jos he haluavat just sinut tekemään sitä.
Jos sulla on rahaa ja et ole stipendien ym perään niin ei ole mahdotonta, jos stipendiä haet niin pitää olla niiden parhaimpien joukossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeastaan jos kyselet noin ympäripyöreästi asioita vauvapalstalla, niin sanoisin tylysti, että unohda.
Väikkärin voi tehdä muuallekin kuin mistä olet valmistunut ja myös ns. "lähi" tieteenalalle. Esim. kauppakorkeasta oli väittelijöitä niin DI:tä kuin VTM:iä. Ilman lisäopintoja nämä saavat filosofian tohtorin arvon.
Se kannaattako, riippuu ihan sun omista preferensseistä. Väitöskirja vie hitosti aikaa ja tod. näk. taloudellisia resursseja, kun tulot tippuu opintovapailla (käytti sitten aikuisopintorahaa tai mahdollisia apurahoja). Jos kiinnostaa, aloita mahdollisimmann nopeasti, niin ehdit työelämässä osaamista hyödyntää. Mutta jos epäilyttää, niin mikäänhän ei ole turhauttavampaa kun käyttää seuraavat viisi vuotta väikkäriin kaikki liikenevä vapaa-aika ja sitten luovuttaa. Joo, oppimisella on itseisarvo, mutta siitä huolimatta.
Kiitos vastauksesta! Tuo "lähitieteenala" -mahdollisuus kiinnostaisi itseäni huomattavasti enemmän, sillä koin yllättäen opiskeluaikana sivuaineeni kiinnostavammaksi kuin pääaineen, ja sen mukaiselle alallekin sitten valmistuttuani työllistyin.
AP
Se on varmasti iso plussa että sulla on työkokemusta alalta mille haluat väikkärin tehdä. Vielä parempi jos joku töistäsi voi sinua suositella.
Oikeastaan jos kyselet noin ympäripyöreästi asioita vauvapalstalla, niin sanoisin tylysti, että unohda.
Väikkärin voi tehdä muuallekin kuin mistä olet valmistunut ja myös ns. "lähi" tieteenalalle. Esim. kauppakorkeasta oli väittelijöitä niin DI:tä kuin VTM:iä. Ilman lisäopintoja nämä saavat filosofian tohtorin arvon.
Se kannaattako, riippuu ihan sun omista preferensseistä. Väitöskirja vie hitosti aikaa ja tod. näk. taloudellisia resursseja, kun tulot tippuu opintovapailla (käytti sitten aikuisopintorahaa tai mahdollisia apurahoja). Jos kiinnostaa, aloita mahdollisimmann nopeasti, niin ehdit työelämässä osaamista hyödyntää. Mutta jos epäilyttää, niin mikäänhän ei ole turhauttavampaa kun käyttää seuraavat viisi vuotta väikkäriin kaikki liikenevä vapaa-aika ja sitten luovuttaa. Joo, oppimisella on itseisarvo, mutta siitä huolimatta.