Kokemuksia Potilasvakuutuskeskuksesta?

No on saatu ompa hyvinkin. Muutama hullu tonni pieleenmenneestä tekonivelleikkauksesta. Korvausta maksettiin pienimmän mahdollisen mukaan kivusta ja särystä, tilapäisestä ja pysyvästä haitasta. Mutta ei työkyvyn menetyksestä ja siitä aiheutuneista ansionmenetyksistä. Minulla oli kuulemma ollut ennen potilasvahinkoa tuki ja liikuntaelin vaivoja joiden takia en olisi ollut työkykyinen ilman potilasvahinkoakaan joten ansionmenetystä vahingon takia ei kuulemma ole syntynyt. No mä "myännän" tokihan niitä vaivoja oli. Mutta niistä holimatta kävin kuitenkin töissä normaalisti ennen kirurgin tunarointia. Minulle nimittäin laitettiin reisiluuhun porattuun onteloon nähden liian pieni proteesi. Joka ei luutunut vaan pääsi kokoajan liikkumaan, aiheuttaen pirummoista kipua. Virhe oli sitä luokkaa ettei se oikeastaan poikkea tahallisesta. Hain korvausta palkan ja työkyvyttömyyseläkkeen erotuksesta. Turhaan. Valitus lautakuntaan ei asiaa korjannut. Käytin valituksen laadintaan potilasvahinkoapu nimistä asianajotoimistoa. Se oli viimmeisin virhe. He vaan muotoilivat minun alunperin pvk:lle laatimaa korvaushakemusta, ja laskuttivat lähes kymppitonnin, käytännössä tyhjästä. Sanoisin että pvk. On irvokas esimerkki vahingonkorvauslain tulkinnasta suomessa. He saavat soveltaa lakia mielivaltaisesti omaksi edukseen. Luulisi että koska vahingonkorvauslaki on kai ihan oikea laki, myös sen soveltamisessa pitäisi noudattaa normaalin oikeusprosessin periaatteita. Esim. Jos päätöksestä valitetaan, ja valittaja"voittaa"juttunsa. Oikeudenkäynti, tässä tapauksessa, asianajokulut. Maksaa hävinnyt osapuoli. Mutta kun ei, voitostasi huolimatta maksat kulusi itse. Minulle kävi juuri näin, sain valittamalla pysyvästä haitasta pienen lisäkorvauksen... Ja siltä kirotulta lakimieheltä neljä kertaa sitä summaa vastaavan laskun. No mitäs läksin, tyhmyydestä sakotetaan. Pvk. On siis tuomari ja syytetty samassa persoonassa 

Päätalon sanoin" VOI MINNUA PYÖREÄPÄÄTÄ"

Eihän sinne hyödytä valittaa muutoin kuin ajankulukseen, eikä ainakaan mitään maksullista apua palkata. 

Vierailija kirjoitti:

Minusta qsiaa ei paljon auta, vaikka rikistä olisikin kerrottu etukäteen.

Jokaisen pitäisi saada korvauksia.

Oikeasti toimenpiteitä ei kannattaisi tehdä ollenkaan niin ei tulisi haittoja ja vihaisia potilaita. Jokainen hoitakoon vaivansa itse.

Vierailija kirjoitti:

No on saatu ompa hyvinkin. Muutama hullu tonni pieleenmenneestä tekonivelleikkauksesta. Korvausta maksettiin pienimmän mahdollisen mukaan kivusta ja särystä, tilapäisestä ja pysyvästä haitasta. Mutta ei työkyvyn menetyksestä ja siitä aiheutuneista ansionmenetyksistä. Minulla oli kuulemma ollut ennen potilasvahinkoa tuki ja liikuntaelin vaivoja joiden takia en olisi ollut työkykyinen ilman potilasvahinkoakaan joten ansionmenetystä vahingon takia ei kuulemma ole syntynyt. No mä "myännän" tokihan niitä vaivoja oli. Mutta niistä holimatta kävin kuitenkin töissä normaalisti ennen kirurgin tunarointia. Minulle nimittäin laitettiin reisiluuhun porattuun onteloon nähden liian pieni proteesi. Joka ei luutunut vaan pääsi kokoajan liikkumaan, aiheuttaen pirummoista kipua. Virhe oli sitä luokkaa ettei se oikeastaan poikkea tahallisesta. Hain korvausta palkan ja työkyvyttömyyseläkkeen erotuksesta. Turhaan. Valitus lautakuntaan ei asiaa korjannut. Käytin valituksen

Luulitko oikeasti saavasi miljoona euroa korvauksia vaikka kirurgi selvästi mokasi? Emme elä Amerikassa vaan Suomessa missä korvaukset ova minimaalisia. Olet kuitenkin elossa ja toivottavasi jalka tuli kuntoon.

Minusta nyt kun sote lausutaan seko, näistä asioista voisi koostaa kokemuskirjan.

No enpä ootellu miljoonia. Vain eläkkeen ja palkan erotusta n. 5 vuodelta. Eikä jalkakaan kuntoon tullut. Kaksi vuotta kepinvarassa toikkarointi vei koivesta lihakset ja ilmeisesti kroonisti kivut. Mutta jos lähdet tuolla asenteella kommentoimaan, niin eipä taida olla  tarvista tämän kummempaan ajatustenvaihtoon.

Miten se oli tuolla jollain onnistunut korvauskäsittely vähän yli vuodessa? Itse taistelin asiani kanssa yli kahdeksan vuotta. Välillä voittaen välillä häviten. Vahinkoon nähden surkea korvaus ja sekin tiukassa. Mutta hyvä tietysti että edes jotain. Itsehän me olemme tämän järjestelmän luoneet. Antamalla"markkinavoimien" määrätä miten täällä asiat hoidetaan.

Itse sain 6200€ tilapäisestä haitasta ja pysyvähaitta vielä mysteeri. Olen järkyttynyt ja shokissa.

Perheenjäsenelleni korvattiin pysyvästä vammasta PVK toimesta 20 000e. Prosessissa meni noin 1.5 vuotta. Eli kyllä sieltä haittoja myös korvataan.

Siellä päätöksiä tekevät saavat hyvät provisiot kielteisistä päätöksistään.

Olen ollut julkisessa terveydenhoidossa.  Parin viime vuoden ajan aina ollut joku opiskelijalääkäri, pieleen mennyt joka kerta.  Tai ulkomaalaislääkäri ilman pätevyyttä Suomessa.  Olen valittanut joka kerta-turhaa-turhaa.  Ei köyhä oikeutta saa.

Mielialalääkkeet tuhosivat elämäni. Tekivät täysin työ-ja toimintakyvyttömäksi. Tätä kesti yli 20 v. Viimein tajusin lopettaa kaikki myrkyt. Heräsin eloon. Masennus tosin jäi. 

PVK: n asiantuntijalääkäri Monika Ekkert(?) käski aloittaa kaikki lääkkeet alusta ja syödä jokaista mahd.kauan jos niistä joku sittenkin toimisi.

Liikenne-ja potilasvahinko lautakunnan asiantuntijalääkäri psykiatrian professori Jyrki Korkeila oli samaa mieltä. Hän tosin on jo vuonna 2016 antanut jutun Hyvä terveys-lehdelle jossa sanoo että neljäsosa potilaista ei hyödy mielialalääkkeistä vaan niistä voi olla jopa haittaa

Teatteria. Ihmisille uskotellaan että oikeutta on mahdollista saada. Ei ole.

Täytyy kai ruveta rikolliseksi jos haluaa saada terveydenhoitoa ja korvauksia. Vankilassa on hyvä terveydenhoito eikä tiettävästi virheitä pahemmin tehdä.

Muilla sitä ei välttämättä ole ollenkaan.

Hoidossa säästetään vain rahaa ja vängätään kaikesta hoidon saatavuudesta, tehdään vammaa mitätöiviä diagnooseja eikä vammautua silti saa. Korvauksista voi vaan uneksia. On menny tavallisen ihmisen oikeudet aika heikoiksi. Mutta rikollisilla onkin käytössään medi. Se valvoo, että  niiden oikeudet esim. terveydenhoitoon toteutuu ja iso hoitoraha. Muilla ei tätä ole.

Täytyy kai ruveta rikolliseksi jos haluaa saada terveydenhoitoa ja korvauksia. Vankilassa on hyvä terveydenhoito eikä tiettävästi virheitä pahemmin tehdä.

Muilla sitä ei välttämättä ole ollenkaan.

Hoidossa säästetään vain rahaa ja vängätään kaikesta hoidon saatavuudesta, tehdään vammaa mitätöiviä diagnooseja eikä vammautua silti saa. Korvauksista voi vaan uneksia. On menny tavallisen ihmisen oikeudet aika heikoiksi. Mutta rikollisilla onkin käytössään media. Se valvoo, että  niiden oikeudet esim. terveydenhoitoon toteutuu ja iso hoitoraha. Muilla ei tätä ole.

Niin on paska paikka hain toisen kerran korvausta.ei mitään vaikka leikkaus vei liikunta kyvyn.ei ole varaa asian ajamaan.ihmisiä suomessa. Nöyrytetään nähny miten Sote sotkee terveys hoidot.en tiedä miten tästä eteenpäin.luoja tietämään.meitä on moneksi ja asemalle jää.olisi hyvä tietää kohtalo toverien kokemus

Ilman korvauksia jäätiin. 

Polvet leikattiin selkäydinpuudutuksessa. Seuraavana aamuna kauhea polte polvissa, kaksi tuntia sai vaatia, että siteet aukaistaan. Lääkäri tuli kierrolle ja aukaisi siteet, molemmissa polvissa nyrkin kokoiset vesirakkulat. Siteet oli kierretty liian tiukasti ja verenkierto oli estynyt. Lääkäri suositteli tekemään vahinkoilmoitukset koska polviin jäi palovammajäljet. 

Vastaus: ei korvausta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta qsiaa ei paljon auta, vaikka rikistä olisikin kerrottu etukäteen.

Jokaisen pitäisi saada korvauksia.

Oikeasti toimenpiteitä ei kannattaisi tehdä ollenkaan niin ei tulisi haittoja ja vihaisia potilaita. Jokainen hoitakoon vaivansa itse.

Tyypillinen typeryksen vastaus.

Kaikki pitäisi hyväksyä ja jos et hyväksy, niin kärsi vahingot. Valituksia tekemällä turvataan kuitenkin potilasturvallisuus, pitämällä lapsuilijat kurissa. 

Ei korppi korppia noki. 

Kuka ottaisi selvää kuinka paljon potilasvahinkoja tutkivat saavat palkkaa? O

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No on saatu ompa hyvinkin. Muutama hullu tonni pieleenmenneestä tekonivelleikkauksesta. Korvausta maksettiin pienimmän mahdollisen mukaan kivusta ja särystä, tilapäisestä ja pysyvästä haitasta. Mutta ei työkyvyn menetyksestä ja siitä aiheutuneista ansionmenetyksistä. Minulla oli kuulemma ollut ennen potilasvahinkoa tuki ja liikuntaelin vaivoja joiden takia en olisi ollut työkykyinen ilman potilasvahinkoakaan joten ansionmenetystä vahingon takia ei kuulemma ole syntynyt. No mä "myännän" tokihan niitä vaivoja oli. Mutta niistä holimatta kävin kuitenkin töissä normaalisti ennen kirurgin tunarointia. Minulle nimittäin laitettiin reisiluuhun porattuun onteloon nähden liian pieni proteesi. Joka ei luutunut vaan pääsi kokoajan liikkumaan, aiheuttaen pirummoista kipua. Virhe oli sitä luokkaa ettei se oikeastaan poikkea tahallisesta. Hain korvausta palkan ja työkyvyttömyyseläkkeen erotuksesta. Turhaan. Valitus

Ai, että hyväksytään hiljaa virheet ja kiitetään, ettei käynyt pahemmin. Tee kuule niin joka asiassa, älä valita, hyväksy ja ole onnellinen että olet elossa. 

Persujakaan ei tarvitse enää haukkua leikkauksista. Tuet väheni leikkausten myötä, mutta pää asia, että tuen saavat ovat hengissä.