Miksi uskollisuuteen kykenemätön haluaa parisuhteen

Ei voi kuin kadehtia ihmistä, jonka ajattelu on noin yksinkertaista ja mustavalkoista. Mahtaa olla helppoa. Sen kun 20v päättää olla uskollinen ja sitten 90v kuukahtaa saman puolison vieressä.

Ex sanoi pettävänsä kaikkia. Hän kai tykkää satuttaa kumppaneitaan mutta raukkana tekee sen selän takana, että voi itsekseen nauttia ajatuksesta miten tuottaa henkistä kipua toiselle. Varmasti jopa ainoa syy hänelle hakeutua parisuhteeseen, että pääsee pettämään jotakin. Syvästi vihasi naisia ja piti niitä eläimen tasolla olevina. Ulospäin esitti aina että hän on se jota suhteessa petettiin. Paljon naisystäviä, täysiä hönöjä ja psyykkisesti häiriintyneitä nekin pitämässä tätä kulissia yllä.

Vierailija kirjoitti:

Ei voi kuin kadehtia ihmistä, jonka ajattelu on noin yksinkertaista ja mustavalkoista. Mahtaa olla helppoa. Sen kun 20v päättää olla uskollinen ja sitten 90v kuukahtaa saman puolison vieressä.

Paitsi että tuohan on se, mitä käytännössä kaikki odottavat omalta parisuhteeltaan. Oli sitten kuinka mustavalkoista ja yksinkertaista tahansa.

Koska ne haluavat uskollisen kumppanin. Riippumatta siitä, mitä itse tekevät. Niin sokea voi ihminen olla omille piirteilleen.

Pitäähän se aasi olla joka pesee pyykit

Vierailija kirjoitti:

Ei voi kuin kadehtia ihmistä, jonka ajattelu on noin yksinkertaista ja mustavalkoista. Mahtaa olla helppoa. Sen kun 20v päättää olla uskollinen ja sitten 90v kuukahtaa saman puolison vieressä.

Millään ei voi vain erota, jos vanha ei enää miellytä? Pakko pettää.

Oletko koskaan tavannut ketään ihmistä? Tunnetko itseäsi yhtään? Meillä kaikilla on lukuisia keskenään ristiriidassa olevia tunteita ja tarpeita.

Nätti koti ja kiva puoliso näyttää mukavalta ulospäin. Kulissien takana voi sitten mellastaa miten tahtoo. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi kuin kadehtia ihmistä, jonka ajattelu on noin yksinkertaista ja mustavalkoista. Mahtaa olla helppoa. Sen kun 20v päättää olla uskollinen ja sitten 90v kuukahtaa saman puolison vieressä.

Millään ei voi vain erota, jos vanha ei enää miellytä? Pakko pettää.

Minä en pidä yhtään hienompana niitä, jotka vaihtavat kumppania parin vuoden välein. On suorastaan naurettavaa, jos tällainen ihminen kehuu uskollisuudellaan.

Miksi parisuhteessa oleva ei saisi panna muita?

Mun mielestä monesti silmiin katsominen tai kädestä pitäminen voi olla tunteikkaampaa kuin puhdas halujen tyydyttäminen "rojut ränniiin"-tyylillä.

Pano on pano, parisuhde on parisuhde.

Mistä löytyy se yksi ja ainoa ihminen, joka voi toiselle kaiken tarvitsemansa antaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi kuin kadehtia ihmistä, jonka ajattelu on noin yksinkertaista ja mustavalkoista. Mahtaa olla helppoa. Sen kun 20v päättää olla uskollinen ja sitten 90v kuukahtaa saman puolison vieressä.

Millään ei voi vain erota, jos vanha ei enää miellytä? Pakko pettää.

Läheskään aina pettämisen syy ei ole siinä, etteikö oma puoliso miellyttäisi.

Hyvin moni pettää, vaikka kaikki asiat olisi mallillaan parisuhteessa.

Miksi koira nuolee muniaan?

Koska se voi.

Monogamia sotii ihmisen luontoa vastaan.

Uskollisuushan on kirkon keksimä juttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi kuin kadehtia ihmistä, jonka ajattelu on noin yksinkertaista ja mustavalkoista. Mahtaa olla helppoa. Sen kun 20v päättää olla uskollinen ja sitten 90v kuukahtaa saman puolison vieressä.

Millään ei voi vain erota, jos vanha ei enää miellytä? Pakko pettää.

Minä en pidä yhtään hienompana niitä, jotka vaihtavat kumppania parin vuoden välein. On suorastaan naurettavaa, jos tällainen ihminen kehuu uskollisuudellaan.

Totta. Kuitenkin moni loukkaantuu erosta vähemmän kuin pettämisestä. Vaikka ei kai sarjapettäjiä puolison loukkaantumiset kiinnosta.

Halutaan ruisleipä ja kermakakku valitsematta niiden välillä. Luullaan, että voi saada kaiken.

Aika moni pettäjä on ihan normaali ihminen, joka on lähtenyt suhteeseen rakkaudeudesta. Pettäminen tulee kuvioihin syystä tai toisesta, ei se aina ole mikään suunniteltu teko.

Itse olen ollut suhteessa, kun olen ihastunut ja sitten lopetin sen suhteen ja aikalailla heti aloitin uuden suhteen ihastuksen kanssa, kun sain vastakaikua. Ei se varmaan kauhesti lohduttanut, että en harrastanut mitään päällekkäistä suhmurointia. Eikä se minustakaan varmaan sen paremmalta tuntunut, kun ne tunteet oli kuitenkin olemassa. Elämä vaan on.

Äkkiä sellainen suhde päättyy

Sanni16kerava kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi kuin kadehtia ihmistä, jonka ajattelu on noin yksinkertaista ja mustavalkoista. Mahtaa olla helppoa. Sen kun 20v päättää olla uskollinen ja sitten 90v kuukahtaa saman puolison vieressä.

Millään ei voi vain erota, jos vanha ei enää miellytä? Pakko pettää.

Läheskään aina pettämisen syy ei ole siinä, etteikö oma puoliso miellyttäisi.

Hyvin moni pettää, vaikka kaikki asiat olisi mallillaan parisuhteessa.

Miksi koira nuolee muniaan?

Koska se voi.

Monogamia sotii ihmisen luontoa vastaan.

Uskollisuushan on kirkon keksimä juttu.

Olisi hyvä että ei-uskolliset tai moniavioiset menevät jo ALUKSI parisuhteeseen joka on avoin, vaikka omilla säännöillä. Tai jokin muu REHELLINEN vaihtoehto, jossa ei manipuloida ketään suhteeseen tai leikitä tunteilla. Ei sekoita parisuhteeseen herkkiä ja rikkoutuvia ihmisiä, jotka etsivät uskollista kumppania, yksiavioiseen liittoon. On monenlaisia ihmisiä nykyään.

Taidat olla hieman mustavalkoinen ja ahdasmielinen?

Parisuhteen haluaminen ja uskottomuus eivät ole millään tavalla toisiaan poissulkevia. Pikemminkin pettämisen yleisyys kertoo siitä, että romanttinen ehdottoman uskollisuuden ihanne on monella tavalla todelliselle elämälle vieras.

En ylipäätään ymmärrä, miksi aina vauhkotaan nimenomaan SEKSUAALISESTA uskollisuudesta? Nihilistisen manipuoloivan kusipään kanssa kitkutellaan yhdessä vaikka vuosikymmeniä - kunhan tämä ei erehdy vieraisiin. Mutta kuin muutoin kiltti dippainssimies pettää kerran pikkujouluissa, leimahtaa pyhä raivo ja erouhkaukset totaalisen lapsellisella "kerrasta poikki" -mentaliteetilla???

Miksi ihmeessä JUURI SEKSI nostetaan niin älyttömän keskeiseksi asiaksi - ellei kyseessä ole halu omistaa ja kontrolloida toista ihmistä? Minulle ajatus kumppanin seksuaalisuuden kontrolloinnista kuulostaa vieraalta. Jos en voi lähtökohtaisesti luottaa kumppanini hyvyyteen ihmisenä ja hänen kykyynsä tehdä ja puntaroida itse omia valintojaan, olen väärän ihmisen kanssa kimpassa.  

Vierailija kirjoitti:

Aika moni pettäjä on ihan normaali ihminen, joka on lähtenyt suhteeseen rakkaudeudesta. Pettäminen tulee kuvioihin syystä tai toisesta, ei se aina ole mikään suunniteltu teko.

Itse olen ollut suhteessa, kun olen ihastunut ja sitten lopetin sen suhteen ja aikalailla heti aloitin uuden suhteen ihastuksen kanssa, kun sain vastakaikua. Ei se varmaan kauhesti lohduttanut, että en harrastanut mitään päällekkäistä suhmurointia. Eikä se minustakaan varmaan sen paremmalta tuntunut, kun ne tunteet oli kuitenkin olemassa. Elämä vaan on.

En ota kantaa tapaukseen, vaan yleisesti aiheesta. Tuossa auttaisi ehkä se, että aikuisena ihmisenä tunnistaisi minkätyyppisen ihmisen kanssa haluaa olla pitkäkestoisesti niin, ettei ulkopuolinen ihastus sekoita sitä. Jos on aina kuin menossa jonnekin uuteen, eikö ole sama että eroaa ajoissa tai sinkkuna, ei aloita suhdetta "huonon", hopeasijakumppanin ja väärän kumppanin kanssa. Paitsi ne tapaukset jotka olivat todella vahinko tai nuorena ei tajunnut.

Vierailija kirjoitti:

Taidat olla hieman mustavalkoinen ja ahdasmielinen?

Parisuhteen haluaminen ja uskottomuus eivät ole millään tavalla toisiaan poissulkevia. Pikemminkin pettämisen yleisyys kertoo siitä, että romanttinen ehdottoman uskollisuuden ihanne on monella tavalla todelliselle elämälle vieras.

En ylipäätään ymmärrä, miksi aina vauhkotaan nimenomaan SEKSUAALISESTA uskollisuudesta? Nihilistisen manipuoloivan kusipään kanssa kitkutellaan yhdessä vaikka vuosikymmeniä - kunhan tämä ei erehdy vieraisiin. Mutta kuin muutoin kiltti dippainssimies pettää kerran pikkujouluissa, leimahtaa pyhä raivo ja erouhkaukset totaalisen lapsellisella "kerrasta poikki" -mentaliteetilla???

Miksi ihmeessä JUURI SEKSI nostetaan niin älyttömän keskeiseksi asiaksi - ellei kyseessä ole halu omistaa ja kontrolloida toista ihmistä? Minulle ajatus kumppanin seksuaalisuuden kontrolloinnista kuulostaa vieraalta. Jos en voi lähtökohtaisesti luottaa kumppanini hyvyyteen ihmisenä ja hänen kykyynsä tehdä ja puntaroida itse omia valintojaan, olen väärän ihmisen kanssa kimpassa.  

Yleisesti aiheesta. Toinen EI halua kontrolloida seksillä ketään. Kyse on siitä, että jos haluaa mennä useissa seksikontakteissa, kerro se kumppanille, että hän voi erota tai jäädä – jos hänen toiveisiin kuuluu 100% uskollinen suhde ja se toive ei tule koskaan muuttumaan siitä mihinkään. Tai hänkin voi sitten mennä samoilla säännöillä, jos on samankaltainen. Suhde jossa paljastuu yhtäkkiä toiselta usea seksikontakti olisi shokki, niin on käynyt monille, ero tulee kuitenkin silloin - vaikka kuvittelee ettei.

Koska on moraaliton ja empatiakyvytön paska, joka ajattelee vain itseään, varsinkin jos ei osaa laittaa suhdetta poikki ennen kuin pettää ja mahdollisesti romuttaa toisen ihmisen monella eri tapaa koko loppuelämäksi.

T. Katkera mies