Lapsi 4v kiljuu nälkää mutta ei suostu syömään

Lihansyöjä kirjoitti:

Missä proteiinit

Proteiini voi olla aamiaisella ja illallisella, tai sitten vaikkapa leivän päällä juustona, leikkeenä tai paputahnana. Tai keiton pinnalla vaikkapa raejuustona, nyhtökaurana tai pekonina.

Syöt lapsesi kanssa yhdessä samaa lämmintä ruokaa. Yhteinen kokemus vahvistaa lastasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä ajattele naapureita. Nyt on keittoa. Jos ei maistu, niin odottaa seuraavaan ruoka-aikaan. Vaihtoehtoista ruokaa älä missään nimessä ala tekemään, se on loputon suo.

Naapureita on vähän pakko ajatella lasuriskin takia.

Ei lasta ole tänä päivänä mahdollista kasvattaa siten, että antaa yleiselle mielipiteelle piupaut.

Kappas, ei päästy edes toiselle sivulle ennen tätä lasun mukaan vetoa.

Jos nyt mietitään, että siitä lapsen kiljumisesta naapuri lasun tekisi, niin mitäpä nyt lottoat että lasu tekee, kun sinne kertoo että joo, uhmis ei haluaisi syödä ruokaa vaan karkkia ja kun en anna, lapsi kokeilee antaisinko periksi jos hän tarpeeksi huutaa. Ei, ne ei todellakaan pakota mihinkään perhetyöhön tai nappaa sitä lasta huostaan tuollaisen ilmoituksen ja selvityksen perusteella. Sitten voi sen lasun puhelun jälkeen käydä kilauttamassa lähinaapurien ovikelloja ja selittää että pahoittelut metelistä, helpottaa kyllä kohta kun uhmis alkaa tajuta että huutamalla ei saa tahtoa läpi. Kas näin, asia on hoidettu.

Just on tuosta Koskelan kauheasta tapauksesta tälläkin palstalla jauhettu että miksi ei kukaan puuttunut, olisi pitänyt huomata ym. Siihen nähden voi olla ihan perusteltua pohtia sitä, että jos lapsi huutaa asunnossa tyyliin puolet päivästä, pitäisikö ennakoida ja käydä vaikka etukäteen puhumassa naapurien kanssa asiasta ennenkuin sieltä lasusta tulee yhteydenotto kun joku naapuri huolestuu. Ne oikeat lapset kaltoinkohtelijat tuskin nimittäin ystävällisesti käy naapurin ovella tilannetta selittämässä ja pahoittelemassa että nyt kuuluu meteliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä ajattele naapureita. Nyt on keittoa. Jos ei maistu, niin odottaa seuraavaan ruoka-aikaan. Vaihtoehtoista ruokaa älä missään nimessä ala tekemään, se on loputon suo.

Naapureita on vähän pakko ajatella lasuriskin takia.

Ei lasta ole tänä päivänä mahdollista kasvattaa siten, että antaa yleiselle mielipiteelle piupaut.

Kappas, ei päästy edes toiselle sivulle ennen tätä lasun mukaan vetoa.

Jos nyt mietitään, että siitä lapsen kiljumisesta naapuri lasun tekisi, niin mitäpä nyt lottoat että lasu tekee, kun sinne kertoo että joo, uhmis ei haluaisi syödä ruokaa vaan karkkia ja kun en anna, lapsi kokeilee antaisinko periksi jos hän tarpeeksi huutaa. Ei, ne ei todellakaan pakota mihinkään perhetyöhön tai nappaa sitä lasta huostaan tuollaisen ilmoituksen ja selvityksen perusteella. Sitten voi sen lasun puhelun jälkeen käydä kilauttamassa lähinaapurien ovikelloja ja selittää että pahoittelut metelistä, helpottaa kyllä kohta kun uhmis alkaa tajuta että huutamalla ei saa tahtoa läpi. Kas näin, asia on hoidettu.

Just on tuosta Koskelan kauheasta tapauksesta tälläkin palstalla jauhettu että miksi ei kukaan puuttunut, olisi pitänyt huomata ym. Siihen nähden voi olla ihan perusteltua pohtia sitä, että jos lapsi huutaa asunnossa tyyliin puolet päivästä, pitäisikö ennakoida ja käydä vaikka etukäteen puhumassa naapurien kanssa asiasta ennenkuin sieltä lasusta tulee yhteydenotto kun joku naapuri huolestuu. Ne oikeat lapset kaltoinkohtelijat tuskin nimittäin ystävällisesti käy naapurin ovella tilannetta selittämässä ja pahoittelemassa että nyt kuuluu meteliä.

Sinulla on kova luotto lasun erehtymättömyyteen sekä siihen, että totta puhuvan vanhemman sanaa kyllä uskotaan.

Tosimaailmassa lasulla ei ole mitään velvollisuutta mihinkään oikeusprosessityyppiseen totuuden arviointiin. Kriteeri toimenpiteisiin ryhtymiselle ei myöskään ole se, että vanhempi olisi rikkonut jotain pykälää vaan se, että kokeeko lasun työntekijä "huolta" vai ei.

Sitä paitsi normaali perhe ei muutenkaan todellakaan halua mitään viranomaisia kotikäynnille kyttäämään. Se käynti on jo itsessään ison puoleinen rangaistus.

Ja mies 40v räpii kiljuu eikä suostu syömään.

Opeta lapselle, että kotona ei kiljuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä ajattele naapureita. Nyt on keittoa. Jos ei maistu, niin odottaa seuraavaan ruoka-aikaan. Vaihtoehtoista ruokaa älä missään nimessä ala tekemään, se on loputon suo.

Naapureita on vähän pakko ajatella lasuriskin takia.

Ei lasta ole tänä päivänä mahdollista kasvattaa siten, että antaa yleiselle mielipiteelle piupaut.

Jos todella joku lasun tekee niin sieltä tullaan varmistamaan tilanne. Ei siitä yhdestä random ilmoituksesta vielä mitään ongelmia tule. Silloin voit näyttää tilanteen todellisen laidan ja mahdollisesti saada apuakin jos tuntuu ettet oikeasti pärjää lapsen kanssa.

Ei lasta kasvateta niin että pelätään naapureita. Hyviä neuvoja on annettu eli ei lähdetä antamaan vaihtoehtoja eikä muutenkaan periksi. Kuten sanottiin tänään on keittoa, jos ei maistu, seuraava ruoka on klo X. Kyllä se ruoka alkaa maistua kun nälkä todella iskee ja ymmärtää ettei huutamalla ja kieltäytymällä tipu karkkia tai muuta haluamaansa.

AP voi kokeilla myös ottaa lasta mukaan kuitenkin ruuan suunnitelluun tekemiseen. Lasta voi innostaa syömään jos on päässyt osallistumaan.

Sinä mielelläsi otat viranomaiset teille kotiin nuuskimaan ja kyseenalaistamaan?

PS. Ei se ihan niin mene, että "jos on kaikki kunnossa" niin ilmiantoja ei tarvitse pelätä.

En ole sanonut että ottaisin viranomaisia mieluusti kotiini. Jos todella ei ole hätää ja kaikki kunnossa kotona, ei lähtökohtaisesti lasta sieltä pois viedä jos joku naapurikyttä tekee lasun.

Jos ei ruoka kelpaa niin olkoon nälissään.

Älä istuta pöydässä pakolla, jos ei syö niin ei syö, syö varmasti seuraavalla ruokailulla edes jotakin, jos et anna välipaloja.

Riippuu vähän mikä on tilanne. Jos on nähnyt, että on karkkia, mutta niitä ei nyt saa syödä. Kauanko lapsi jaksaa odottaa verrattuna aikuiseen? En kannata karkin syöntiä, mutta jos niitä on, niin hän ei tajua, miksi niitä ei saa syödä. Oikeesti, ei lapset tiedä, miksi jotain saa syödä ja miksi jotain ei, kun ei ole terveellistä. Jotain muuta ajateltavaa vähäksi aikaa, niin unohtuu karkki. Älä osta karkkia kotiin.