Lue keskustelun säännöt.
No ni. Nyt se tapahtu: luokan kovikset & suositut keksi, että hyvät kouluarvosanat on noloja
18.02.2021 |
Hemmetti että ärsyttää! Lapsi yrittää luovia valtavien sosiaalisten ryhmäpaineiden ja oman tahdon välillä... Kuulemma aina vertailevat tuloksiaan kun saavat tietää.
Tiedän tiedän, tämä on iäisyysongelma. Eikö tälle oikeesti mitään mahda?
Kommentit (26)
Menkää kiertämään lähiön ostarin seudulle ja osoita ne luokan kovikset sieltä ja kysy kannattaako kuunnella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Menkää kiertämään lähiön ostarin seudulle ja osoita ne luokan kovikset sieltä ja kysy kannattaako kuunnella.
Niin, se on helppoa aikuisena sanoa. Mutta kun lapsen arki on tiiviisti siellä koulumaailmassa, niin olepa siellä sit se rohkea oman tien kulkija. Hankala tilanne lapselle. Tosin näen toisaalta tämän myös väistämättömänä tilanteena oppia kasvattamaan sitä itseluottamustakin ja paksumpaa nahkaa.
Se on noloa kun ei osaa. Lapsia ei saisi kilpailuttaa arvosanoilla, vaan opettaa jo ensimmäisellä luokalla asettamaan omat tavoitteet ja arvioimaan itseään, yläkoulussa tää toiminta on aivan liian myöhäistä aloittaa.
Mene osoitteeseen opintopolku.fi ja näytä sieltä lapsellesi eri vaihtoehtoja koulun jälkeen. Sieltä käy ilmi arvosanoja ym. vaatimuksia. Katsokaa lukioiden keskiarvoja. Osoita, että hyvällä koulumenestyksellä on varaa valita, minne haluaa. Jos paprut on huonot, on pakko mennä sinne ammattikouluun mihin pääsee. Ja semmoisessahan esim. noi Koskelan hirviöt "opiskeli".
Tossahan on takana se, että osa ei niitä hyviä arvosanoja saa, vaikka tekisi mitä. Kateudesta ne on sitten helppo leimata noloiksi. Ei tunnu sitten niin ikävältä olla se ainoa huono.
Enemmän on noloa olla laiska, tyhmä ja saaamaton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina hikarit on saanu turpaan.
Onneksi lapsi on kuitenkin sen verran urheilullinen ja pitkä ja pärjää liikunnassa monille näistä kovista, ettei moni välttämättä sen vuoksi kimppuun sentään käy. En kestä edes ajatella moniko pienempikokoinen, pelokkaampi joutuu vastaavassa tilanteessa fyysisen väkivallan uhriksi. Liian moni. Ja niin oli jo meidän aikaan. Eikä mikään näy muuttuvan.
Toki ei voi sulkea pois sitä vaihtoehtoa, etteikö voisi tällainen koskea omaa poikaa. Riskit vaan näillä näkymin ovat vähäisemmät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
3 ja 8 siis ap. Unohdin merkata, mutta varmaan kävi ilmi muutenkin
Vierailija kirjoitti:
Mene osoitteeseen opintopolku.fi ja näytä sieltä lapsellesi eri vaihtoehtoja koulun jälkeen. Sieltä käy ilmi arvosanoja ym. vaatimuksia. Katsokaa lukioiden keskiarvoja. Osoita, että hyvällä koulumenestyksellä on varaa valita, minne haluaa. Jos paprut on huonot, on pakko mennä sinne ammattikouluun mihin pääsee. Ja semmoisessahan esim. noi Koskelan hirviöt "opiskeli".
Tossahan on takana se, että osa ei niitä hyviä arvosanoja saa, vaikka tekisi mitä. Kateudesta ne on sitten helppo leimata noloiksi. Ei tunnu sitten niin ikävältä olla se ainoa huono.
Kyllä. Näin toki teemmekin. Tosin me vanhemmat olemme (valitettavasti? 😄 ) esimerkkejä siitä, että huonoillakin arvosanoilla voi päästä korkeasti kouluttautumaan. Mutta joo, ongelmana on juuri se kun tuo sosiaalinen paine on aikamoinen mylly lasten ja nuorten maailmassa. Ja sen ikäisenä on vaikea nähdä niin pitkälle tulevaisuuteen. Vuosi tuntuu ikuisuudelta jne.
Kiitos kaikille hyvästä keskustelusta ja tuesta!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Enemmän on noloa olla laiska, tyhmä ja saaamaton.
En lähtis lapsia kuitenkaan haukkumaan. Kuten totesin, en voi itsekään huikeilla suorituksilla kehuskella. Monesti sille on syynsä, miksi lapsi ei pärjää tai esim alisuoriutuu. Se voi olla esim tuen puute, kuten itsellänikin.
Ap
Jaa... Kai sitä täytyy sitten vain hyväksyä noloutensa ja nauraa itselleen :D "Kattokaa sain ysin matikasta, häshtäg ylisuorittaja lololooo"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun lapsella on itsetunto kohdallaan, niin hän ei joudu miettimään tällaisia asioita tai kiinnitä niihin edes huomiota. Hyvän itsetunnon omaavaa lasta ei edes yritetä kiusata, sillä mahdolliset kiusaajat eivät saa hänestä mitään irti.
Poikani on kasilla ja viime kevään ka. oli 9.8. Hänellä on paljon kavereita ja eri tavoin koulussa pärjääviä/yht.k.luokista. Joskus olen kuullut ihmettelyä, että miksi hän tekee lisätehtävät tai erillistä lisämateriaalia, mutta se on jäänyt siihen kun poika vastaa, että muuten ei olisi tullut läksyjä kun ehti tehdä ne koulussa.
Palkitse reilulla kädellä hyvistä suorituksista/ahkerasta kokeisiin luvusta, niin teini voi kuitata kavereille menestyksensä sillä? Palkinto tietysti jotain minkä arvon kaverit ymmärtävät, vaikka ylimääräisellä peliajalla per tunti kokeisiin lukua tai tietystä keskiarvosta joku isompi haave toteutukseen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kateus, kateus, kateus. Se voittaa tässä maassa kiimankin. Paukuta järkeä oman lapsesi kaaliin, ettei mene porukoiden mukana.
Ainahan ne on olleet. Ei mitään uutta auringon alla.
Vierailija kirjoitti:
Kun lapsella on itsetunto kohdallaan, niin hän ei joudu miettimään tällaisia asioita tai kiinnitä niihin edes huomiota. Hyvän itsetunnon omaavaa lasta ei edes yritetä kiusata, sillä mahdolliset kiusaajat eivät saa hänestä mitään irti.
Poikani on kasilla ja viime kevään ka. oli 9.8. Hänellä on paljon kavereita ja eri tavoin koulussa pärjääviä/yht.k.luokista. Joskus olen kuullut ihmettelyä, että miksi hän tekee lisätehtävät tai erillistä lisämateriaalia, mutta se on jäänyt siihen kun poika vastaa, että muuten ei olisi tullut läksyjä kun ehti tehdä ne koulussa.
Olen suurimmaks osaks samaa mieltä ja vähän eri mieltä. Mä en usko, että kukaan on varmuudella turvassa kiusaamiselta ja kiusaajilta. Vaikka olis kuinka hyvä itsetunto, voi joutua otteeseen, jos olosuhteet muuten ovat otolliset siihen.
Mutta toki itsetunnon vahvistaminen on nyt ehdottomasti se avainasia tässä! Ja meilläkin on se hyvä puoli, että mistään kiusaamisesta ei ole kyse, onneksi. Ainakaan vielä. Poika on sillä tavalla ihan pidetty. Luultavasti osin siksi hyväksytään porukkaan, kun se identiteetti ei ole pelkästään ne arvosanat, vaan on esim kova liikkuja, jota luokan piireissä arvostetaan.
Mutta tämä suuntaus vaan huolestuttaa, kun selvästi poika on alkanut puhumaan asiasta enemmän että tuloksia kommentoidaan ja vertaillaan eri tavalla kuin ennen luokassa. Ei siis pelkästään hänen, vaan koskee muitakin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ainahan ne on olleet. Ei mitään uutta auringon alla.
Sepä se. Mutta voikohan tätä jotenkin joskus muuttaa? Skeptinen olen, mutta toivoa täytyy aina olla!
Ap
Tässä on taas hyvä esimerkki sosiaalisen sekoittamisen vaikutuksesta koulumaailmassa. Alisuorittamisen hintalappu on valtava, kun vanhempien vaikutus vähenee päivä päivältä.
Katsotte vain sen poikanne kanssa tosiaan niitä tulevia jatko-opintopaikkoja niin ymmärtää, että huonoilla papereille se elämä on ohi ennen kuin ehtii oikeastaan alkaakaan.
Nuo Koskelan hirviötkin olivat amislaisia. Eli koulunkäynti ei ole maistunut vaan ihan muut "aineet".
Aina hikarit on saanu turpaan.