Onko OK tapailla vastikään asumuseroon muuttanutta miestä?
Tapasin miehen, joka on muuttanut erilleen vaimostaan hyvin vastikään, vajaa kuukausi sitten. Emme ole harrastaneet seksiä vielä, vaikka alunperin tämän oli tarkoitus olla vain yhden yön juttu, koska ensitapaamisella alkoikin tuntua ihan muulta kuin olin suunnitellut. Mies sanoo tuntevansa samoin, ja hänhän voi tietenkin valehdella päästäkseen sänkyyn, mutta jotenkin en usko siihen.
Tapaamme uudelleen, mutta en tiedä missä merkeissä. En haluaisi aloittaa suhdetta näin "moraalittomalta" pohjalta: mieshän on yhä naimisissa. Eropapereita ei käsittääkseni ole vielä laitettu menemään, joten mies saattaa hyvin myös palata vaimonsa luo, jos päättää yrittää vielä. Tokihan edelleen olemme käyneet vain niillä yksillä "treffeillä", mutta tämä tunne on ihan käsittämätön (ja molemminpuolinen). Ajatus siitä, että olisimme puoli vuotta vain ystäviä tai emme näkisi ollenkaan, on raastava.
En kuitenkaan halua estää miestä palaamasta vaimonsa luo, jos he haluavat yrittää uudestaan. Ymmärrän kyllä, että minulla ei ole mitään jakoa tässä tilanteessa, jos mies päättääkin toisin. Senkin vuoksi olen kahden vaiheilla tästä.
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Mies on naimisissa, sinä pysyt erossa hänestä. Mies todennäköisesti haluaa vain kostaa vaimolleen tai näyttää että vientiä on muuallakin. Raukka ei tajua että sen jälkeen ei ainakaan ole paluuta vaimon luokse, kun tämä saa tietää sinusta.
Naiset on ihmeellisiä siinä suhteessa että, kun exälle selviää että mies kelpaakin jollekkin toiselle naiselle, niin alkaakin taistelu miehestä takaisin.
Yhden tapaamisen perusteella ei kannata kuvitella mitään teidän kahden yhteydestä, se voi olla harhaakin. Et tunne sitä ihmistä vielä yhtään. Kannattanee edetä hyvin, hyvin varovaisesti ja tapailla hitaasti, jos haluat tuohon mieheen tutustua.
Eli ei voi koskaan alkaa seurustelemaan yhdenkään miehen kanssa koska sehän voi olla naimisissa, avoliitossa tai seurustella.
No ainakin meillä oli tuossa vaiheessa ero jo ihan selvä vaikka laitettiin eropaperit vetämään hieman myöhemmin. Ero oli käsitelty jo viimeisen parin vuoden aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ei koskaan käytä kavereiden asuntoja tai vuokraa kakkoskämppää ”vastaeronneena”. Tyhmiä naisia löytyy aina.
Siinä tapauksessa olisimme varmaan menneet sinne asunnolle jo useampaan otteeseen.
Eihän sinne vaimon viereen voi tietenkään mennä nussimaan. Siksi täytyy odottaa ”erokämppää”. Kysyitkö vaimolta miten ero on edennyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laastarisuhde voi joittenkin osalla toimia ihan hyvin.....joittenkin taas ei.
Laastaria ei tarvitse jos ei rakasta entistä.
Vaikka ei rakastaisikaan, se on silti laastari. Erossa tulee haavoja, oli se suhde sitten kokoon kuivunut tai ei.
Mielestäni sinun ei tarvitse murehtia teetkö tässä nyt oikein vai väärin. Ehkä hyvä jos et painosta tai yritä vaikuttaa miehen valintoihin, siten et sitten osallistu draamaan. Mielestäni pelkkä olemassaolosi ja se, että mies on hakeutunut seuraasi, ei mitenkään ole puuttumista heidän suhteeseensa tai mahdollisen eron kulkuun.
Toki nyt varmaan itsekin hakeudut miehen seuraan, mutta en näe sitä vielä tilanteeseen puuttumisena tai asumuseroparin väliin menemisenä. Kieroutunutta olisi sitten jos alat tietoisesti vietellä miestä, jotta ero vahvistuisi etkä sitten edes ole todellisuudessa mikään viettelijätär, kunhan leikittelit eroa läpikäyvän ihmisen tunteilla heikolla hetkellä. Se olisi jo kieroa. Ja tämä pätee mielestäni täysin myös toisin päin ja homosuhteissa yms.
Asumusero on aika usein sellainen tilanne, että käsitellään eroa, mutta halutaan vaalia sitä ystävyyttä mikä on yhteisten vuosien aikana muodostunut tärkeimmäksi ihmissuhteeksesi. Harkinnalla asumuserossa saadaan myös isommat, raskaat järjestelyt kuten talonmyynnit yms. hoidettua. Päiväänkin voi tulla enemmän aikaa näitä hoitaa kun vuorokaudesta ei mene pahimmillaan tunteja riitelyyn, itkemiseen, huutamiseen tai muuhun ero-oireiluun...
Joskus asumuserossa saadaan hiertäneet asiat kuntoon. Esim. saadaan se talo myytyä tmv. rankka asia pois parisuhdetta pilaamasta. Asumuserossa se saadaan alta pois paremmin kun tosiaan saman katon alla jopa tunteja päivästä voi mennä hukkaan kaikkeen suhdetta rikkovaan ja turhaan riitelyyn yms. Kun se hiertänyt asia on poissa, voidaan palata yhteen tai jatkaa turvallisesti tapailusuhteessa pitäen asuinkirjat erillään.
Joskus asumuserossa hoidetaan niitä eron järjestelyjä ja valmistaudutaan lopulliseen eroon.
En näkisi ap:n toiminnassa mitään hirvittävän väärää. Kyllä se mies osaa pitää naisen loitolla jos ei tahdo naista tavata. Miehen vaimolle ei toivottavasti ole suuri shokki jos mies ei jaksa jatkaa liittoa, jos se on ollut tarkoitus. Syy on silloin puolisoiden suhteessa jos mies haluaa siitä vapautua. Tai nainen haluaa siitä suhteesta vapautua, voi olla kummin vain päin. Ei se ole silloin kenenkään tuntemattoman, apajille sattuneen ihmisen vastuulla.
Itsesi kannalta voisi tietysti olla helpointa, että annat tunteiden ottaa vallan vasta kun mies näyttää olevan oikeasti liitostaan irtoamassa. Olen itse siis nainen, joka on ollut asumuserossa ja molemmat, minä ja mies, jo vähän seurustelimme tahoillamme. Jotenkin meidän asiat vain sitten alkoi näyttää valoisilta ja aivan kuin teini-iän estoton ihastuminen omaan mieheen vyöryi päälle. Minun tapailukumppanini oli ennakoinut asiaa eikä ottanut liian raskaasti tapailun lopettamista. Mieheni uusi naisystävä hajosi aivan palasiksi ja käyttäytyi jonkin aikaa hyvin epävakaasti. Olisi voinut olla tottakai myös toisinpäin, mutta meidän keississä nyt sattui näin.
Eihän sitä missään ole sanottu, että milloin on oikein ja parhain hetki kohdata ja löytää oma (mahd) parisuhdekumppani.
Jotkut aloittavat uuden suhteen jo sillon kun vanhakin on vielä olemassa ja täysissä voimissa. Sitten on meiä jotka tunnumme aina pysyvän sinkkuna, jotka emme tunnu ikinä löytävän itsellemme kumppania, vaikka saattaisimme kovasti haluta.
- Kannustukseksemme saatamme sitten kuulla mm., että olemme liian nirsoja tai kuinka pitäisi laskea rimaa ja valita ja ottaa kumppani omalta tasolta, ikäänkuin oman parisuhde kumppanin voisi ottaa vain jostain itselleen.
Kyllä. Kyllä olen hieman kateellinen heille, jotka tunuvat löytävän tai löytäneen itselleen hyvin mutkattoman oloisesti ja luontevasti kumppanin. En kuienkaa ole katkera. Hyvää eloa voi elää sinkkunakin mutta kun on ollut aina, niin sitä kai "vain" joskus haluaisi kokea senkin, mitä olisi elää ja olla parisuhteessa...,
Jokainen parisuhde on tietysti aina omansa, yleistäminen on siksi ehkä vähän tylsää.
Tapasin nykyisen avopuolisoni asumuseron aikana, itseasiassa heti ensimmäisinä päivinä. En ollut deittailemassa, tavattiin baarissa ohimennen. Kerroin hänelle kyllä, että olen vielä naimisissa, mutta eroamassa. Ero oli lopullinen, kun muutin pois, mutta harkinta-aika kestää sen 6kk, ennen kuin ero on virallinen. ”Laastarisuhde” on nyt kestänyt 12 vuotta.
Ero on ero. Ainakin normaaleilla ihmisillä. Itse kun erosin avoliitosta niin aloin tapailla nykyistä miestäni viikko eron jälkeen. Exän kanssa asuimme yhdessä 3 viikkoa eron jälkeen kunnes mies löysi asunnon. Nukuin itse makuuhuoneessa ja exä olohuoneessa eikä uusi mies hetkeäkään epäillyt että emme olisi oikeasti eronneet.
Kuinka pitkä avioliitto/suhde miehellä on takana?
Onko lapsia?
Minkä ikäinen mies on, sinä olet?
Yhden tapaamisen perusteella tiedät ehkä omat tunteesi, mutta miehen tunteista et tiedä mitään.
Ihmiset ovat täällä niin mustavalkoisia. Kun minä erosin avoliitosta (suhde kesti 5v.) niin eropäätös oli lopullinen ja varma ja helppo. Ja vaikka löysin heti uuden miehen niin ei se suhde mikään laastari ollut vaan ihan tavallinen parisuhde. Olemme olleet nyt yhdessä 30 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pitkä avioliitto/suhde miehellä on takana?
Onko lapsia?
Minkä ikäinen mies on, sinä olet?
Yhden tapaamisen perusteella tiedät ehkä omat tunteesi, mutta miehen tunteista et tiedä mitään.
Kuusi vuotta naimisissa ja kahdeksan vuotta yhdessä.
Kaksi lasta.
Olen 30 ja mies 32.
Vierailija kirjoitti:
Miehet ei koskaan käytä kavereiden asuntoja tai vuokraa kakkoskämppää ”vastaeronneena”.
Ei pidä paikkaansa. Olen jättänyt erohakemuksen viime vuoden lopulla ja asun puolet ajasta vuokraamassani kakkoskämpässä. Lapset jatkavat asumista entisessä kodissa ja asun ex-vaimon kanssa siellä vuorotellen. En ole vielä aloittanut deittailua, mutta olen kyllä miettinyt että tästä järjestelystä voi tulla kysymyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laastarisuhde voi joittenkin osalla toimia ihan hyvin.....joittenkin taas ei.
Laastaria ei tarvitse jos ei rakasta entistä.
Osa "eheyttää" itseään edellisen suhteen jälkeen uudella pikasuhteella, ei käy läpi mikä meni vikaan vaihetta ollenkaan vaan syöksyy uuteen suhteeseen heti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pitkä avioliitto/suhde miehellä on takana?
Onko lapsia?
Minkä ikäinen mies on, sinä olet?
Yhden tapaamisen perusteella tiedät ehkä omat tunteesi, mutta miehen tunteista et tiedä mitään.
Kuusi vuotta naimisissa ja kahdeksan vuotta yhdessä.
Kaksi lasta.
Olen 30 ja mies 32.
Sanoiisin (miehenä), että jäitä hattuun. - Ja vielä enemmän malttia. Olisin erinomaisen varovainen jos mies sanoisi pian sinulle kuinka Sinä olet häne tärkein ihmissuhteensa....
Se vähän yksinkertaisempi mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laastarisuhde voi joittenkin osalla toimia ihan hyvin.....joittenkin taas ei.
Laastaria ei tarvitse jos ei rakasta entistä.
Osa "eheyttää" itseään edellisen suhteen jälkeen uudella pikasuhteella, ei käy läpi mikä meni vikaan vaihetta ollenkaan vaan syöksyy uuteen suhteeseen heti.
Yksi entinen tapailukumppani oli tällainen. Valtava uhri ja kaikki oli niin kamalaa. Voi s*atana sitä passiivisaggressiivisen naljailun määrää, joka oli ilmeisesti kohdennettu ex-vaimolle, mutta josta minä pääsin nauttimaan kun siinä satuin olemaan.
Liikaa muuttujia noin pian eron jälkeen. Pitkä suhde, pienet lapset. Lapset vievät paljon aikaa, viikonlopputapaamiset, lomat, juhlapyhät jne. Lisäksi elatusmaksut.
Oletko valmis joka toinen viikonloppu viettämään aikaa lasten kanssa? Laittamaan ruokaa, siivoamaan, kuuntelemaan kiukkua.. Toki lapset voivat olla aivan mahtavia, mutta eivät kuitenkaan ole sinun lapsiasi eli sinä et juurikaan saa puuttua kasvatukseen.
Muista, että mies tarvitsee myös riittävän ison asunnon, kun lapsen ovat hänen luonaan. Sekin maksaa.
Noin pian eron jälkeen mies ei ole käsitellyt sitä vielä millään tavalla. Eli hän tuo teidän suhteeseen kaikki ne ongelmat, mitä hänellä oli vaimonsa kanssakin.
Minusta tuossa on myös moraalinen ongelma, varsinkin jos heillä on lapsia. Pysy nyt erossa siitä miehestä jonkin aikaa ja katso myöhemmin, miten käy. Mikä kiire sulla on rynnätä suhteeseen ukkomiehen kanssa?
Siinä tapauksessa olisimme varmaan menneet sinne asunnolle jo useampaan otteeseen.