Lue keskustelun säännöt.
Äitini on yksinäinen, mutta niin rasittava, etten jaksa vierailla edes näin korona-aikaan pihalla. Olenko kohtuuton?
16.02.2021 |
Vanhempani ovat elossa, viriilejä 70-vuotiaita, asuvat siis yhdessä. Nyt korona-aikaan ovat eristäytyneet ja toisin kuin normaalisti, ovat talven Suomessa. Normaalisti asuvat Espanjassa marraskuusta huhtikuun loppuun.
Äitini on ulospäinsuuntautunut ja eloisa ja selvästi kärsii tästä koronaeristäytymisestä. Isäni on samanlainen kuin minä, eli omissa oloissaan ja rauhassa viihtyvä - tarvitsemme kumpikin aikaa sosiaalisista tilanteista palautumiseen.
Äiti alkaa olla jaksamisensa äärirajoilla, koska tällainen mökkiytyminen ei hänelle sovi ollenkaan. Hän pyytää jatkuvasti minua käymään pihalla tapaamassa. Siis ihan vain viisi minuuttia. Minä en jaksa. En siis jaksa työpäivän jälkeen lähteä erikseen ajamaan puolta tuntia sinne, jotta voisin viisi minuuttia seistä pakkasessa pihalla ja puhua niitä näitä ja ajaa puoli tuntia takaisin. Äidin mielestä puhelin ei ole sama asia ja hän tulee omien sanojensa mukaan hulluksi, kun ei näe muita ihmisiä.
Minä haluaisin työpäivän jälkeen (joudun olemaan näin korona-aikaan lähitöissä, etätöitä en voi tehdä) vain olla ja palautua. En käy missään muualla kuin kaupassa välillä.
Olenko kohtuuton, kun en jaksaisi 2-3 kertaa viikossa käydä katsomassa äitiä livenä? Kun en jaksa? Äiti keksii vaikka mitä verukkeita, joilla minun olisi käytävä siellä. Pitäisi käydä katsomassa uutta lintulautaa tai jouluvaloja. Tai hienoa jäälyhtyä.
Kommentit (27)
Tuo on kyllä todella rasittavaa. Eikö hän itse tajua, miten kohtuuton hän on? Tämä korona-aika on monille ihmisriippuvaisille kasvun paikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisko nyt hyvä hetki kertoa tuo asia myös äidille?
Tunnin ajo töiden päälle viiden minuutin jutustelun takia kolmesti viikossa on kohtuutonta. Hän ei edes asu yksin. Mikä vika on puheluissa? Esim zoom.434
Parin viikon välein ymmärtäisin, ja sano että kun kevät etenee, voitte käydä vaikka ulkona kävelyllä ja jutustella vähän pidempään.
Et ole olemassa äitisi tarpeita varten mutta voisit toki ottaa hänen tarpeensa huomioon. Niin toimitaan ihmisten kanssa joista välitetään. Älä siis käy kolmea kertaa viikossa mutta vaikka kerran. Juttelette mukavia, käytte kävelyllä tms .
Enemmän sulle on vaivaa lopulta siitä, että äitisi menee psyykkisesti huonoon kuntoon kun kukaan ei välitä.
Ihmettelin välillä näitä vanhemmista valittajia, mutta olenkin itse orpona kasvanut ja vierailusi mielelläni äitini luona silloin tällöin, muuallakin kuin hautuumaalla.
Et ole kohtuuton. Sano, että jutellaan puhelimessa, tuo ajomatka on sinulle työpäivän jälkeen liian pitkä. Ei ole sinun vastuullasi järjestää äidille tekemistä ja seuraa jatkuvasti. Aikuisena ihmisenä hän on itse vastuussa elämästään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanot äidillesi, että sinulla ei yksinkertaisesti aika ja voimavarat riitä tuollaiseen ajeluun työpäivien päälle. Voitte puhua Teamsissä.
Mitä jos joku kerta kuitenkin ilahduttaisit äitiäsi ja keittäisit kahvit termariin ja ottaisit pullat mukaan ja joisitte pihalla yhdessä kahvit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyn vanhemmillani ihan sisällä asti. Sanoivat että ei heidän tarvitse täällä elää jos ei lapsiankaan tavata.
Olen heidän kanssaan samaa mieltä tästä asiasta.
Miksi viriilit 70 -vuotiaat ei aja sinun pihalle? Tätä kysyn itseltäkin usein, kun oma isä pyytelee käymään. Hän on täysin kykenevä ajamaan itse autoa ja on äitini kuoleman jälkeen muuttanut n. 200 km päähän. Miksi lasten oletetaan aina liikkuvan vanhemiensa luokse, kun on kuitenkin työt, omat lapset yms.? Voisiko joku mummo tai pappa vastata? Vai onko tämä vain minun käsitys asiasta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käyn vanhemmillani ihan sisällä asti. Sanoivat että ei heidän tarvitse täällä elää jos ei lapsiankaan tavata.
Olen heidän kanssaan samaa mieltä tästä asiasta.
Olen töissä koulussa, joten ei tulisi mieleenikään mennä sisälle tartuttamaan seitsenkymppisiä vanhempiani. Meillä on ollut nyt vuoden sisään jo 22 koronatapausta ja luokkia ja opettajia karanteenissa tämän tästä.
Minä en todellakaan näe ketään sisätiloissa. Käyn itse vain kaupassa, muuten näen ystäviäni kävelyillä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Miksi viriilit 70 -vuotiaat ei aja sinun pihalle? Tätä kysyn itseltäkin usein, kun oma isä pyytelee käymään. Hän on täysin kykenevä ajamaan itse autoa ja on äitini kuoleman jälkeen muuttanut n. 200 km päähän. Miksi lasten oletetaan aina liikkuvan vanhemiensa luokse, kun on kuitenkin työt, omat lapset yms.? Voisiko joku mummo tai pappa vastata? Vai onko tämä vain minun käsitys asiasta...
No meidän pihalla ei ole mitään nähtävää. Pelkkää lunta. Äiti haluaa puuhastella jatkuvasti jotain, jotta voi jollain käsittämättömällä verukkeella pyytää käymään. Viime viikolla halusi, että tulen katsomaan ämpäreitä. Niin, siis pelkkiä ämpäreitä. Kun olivat niin kauniin värisiä huurteisina.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et ole kohtuuton. Sano, että jutellaan puhelimessa, tuo ajomatka on sinulle työpäivän jälkeen liian pitkä. Ei ole sinun vastuullasi järjestää äidille tekemistä ja seuraa jatkuvasti. Aikuisena ihmisenä hän on itse vastuussa elämästään.
Ja kun sanon, etten jaksa, hän ei käsitä. Kun äiti itse herää kello 5 aamulla ja on jo puoleenpäivään mennessä saanut enemmän aikaan kuin minä koko viikon aikana, hän ei käsitä, ettei joku jaksa iltapäivällä tehdä mitään. Hänellä piisaa energiaa.
Ymmärrän toki, että äiti kaipaa ihmisiä ja möllöttävä isä ei riitä. Äiti on juhlia pitävä tyyppi, jolla kalenteri on ennen ollut aivan täynnä tapaamisia jatkuvasti. Nyt ei näe ketään, joten tottakai kärsii siitä. En vain käsitä, miksei nykyaikaisest zoomit ja meetit ja puhelut riitä. Minä saan pelkkää stressiä siitä, että näen vielä ylimääräisiä ihmisiä työpäivän jälkeen.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi viriilit 70 -vuotiaat ei aja sinun pihalle? Tätä kysyn itseltäkin usein, kun oma isä pyytelee käymään. Hän on täysin kykenevä ajamaan itse autoa ja on äitini kuoleman jälkeen muuttanut n. 200 km päähän. Miksi lasten oletetaan aina liikkuvan vanhemiensa luokse, kun on kuitenkin työt, omat lapset yms.? Voisiko joku mummo tai pappa vastata? Vai onko tämä vain minun käsitys asiasta...
No meidän pihalla ei ole mitään nähtävää. Pelkkää lunta. Äiti haluaa puuhastella jatkuvasti jotain, jotta voi jollain käsittämättömällä verukkeella pyytää käymään. Viime viikolla halusi, että tulen katsomaan ämpäreitä. Niin, siis pelkkiä ämpäreitä. Kun olivat niin kauniin värisiä huurteisina.
ap
Kuulostaa umpitylsältä ja epätoivoiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyn vanhemmillani ihan sisällä asti. Sanoivat että ei heidän tarvitse täällä elää jos ei lapsiankaan tavata.
Olen heidän kanssaan samaa mieltä tästä asiasta.Olen töissä koulussa, joten ei tulisi mieleenikään mennä sisälle tartuttamaan seitsenkymppisiä vanhempiani. Meillä on ollut nyt vuoden sisään jo 22 koronatapausta ja luokkia ja opettajia karanteenissa tämän tästä.
Minä en todellakaan näe ketään sisätiloissa. Käyn itse vain kaupassa, muuten näen ystäviäni kävelyillä.
ap
Ihanaa, että on sinunlaisiasi ihmisiä, jotka ajattelee muitakin! Tuntuu, että on niin paljon muunlaisia.
Vierailija kirjoitti:
Sanot äidillesi, että sinulla ei yksinkertaisesti aika ja voimavarat riitä tuollaiseen ajeluun työpäivien päälle. Voitte puhua Teamsissä.
Mitä jos joku kerta kuitenkin ilahduttaisit äitiäsi ja keittäisit kahvit termariin ja ottaisit pullat mukaan ja joisitte pihalla yhdessä kahvit?
Viime syksynä yhtenä päivänä meillä oli pihajuhlat. Oli syömistä ja juomista ja ajattelin, että nyt on kyllä sen verran isot pippalot, että riittää hetkeksi. Äiti soitti seuraavana päivänä, että voitko tulla taas käymään. Eli ihan sama onko isommin vai pienemmin nähty, äiti haluaisi ihan koko ajan vain olla muiden ihmisten kanssa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi viriilit 70 -vuotiaat ei aja sinun pihalle? Tätä kysyn itseltäkin usein, kun oma isä pyytelee käymään. Hän on täysin kykenevä ajamaan itse autoa ja on äitini kuoleman jälkeen muuttanut n. 200 km päähän. Miksi lasten oletetaan aina liikkuvan vanhemiensa luokse, kun on kuitenkin työt, omat lapset yms.? Voisiko joku mummo tai pappa vastata? Vai onko tämä vain minun käsitys asiasta...
No meidän pihalla ei ole mitään nähtävää. Pelkkää lunta. Äiti haluaa puuhastella jatkuvasti jotain, jotta voi jollain käsittämättömällä verukkeella pyytää käymään. Viime viikolla halusi, että tulen katsomaan ämpäreitä. Niin, siis pelkkiä ämpäreitä. Kun olivat niin kauniin värisiä huurteisina.
ap
Teet vaikka lumiukon ja pyydät katsomaan sitä. Sano keittäväsi kahvit ja pyydät tuomaan pullat.
Itse ajattelin pyytää isääni hiihtolomalla käymään meillä, vaikka on kysellyt meitä sinne. Mielenkiinnolla odotan vastausta. On käynyt viimeisen 6 vuoden aikana muutaman kerran ja aina ollut jotain muutakin asiaa meidän suunnille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi viriilit 70 -vuotiaat ei aja sinun pihalle? Tätä kysyn itseltäkin usein, kun oma isä pyytelee käymään. Hän on täysin kykenevä ajamaan itse autoa ja on äitini kuoleman jälkeen muuttanut n. 200 km päähän. Miksi lasten oletetaan aina liikkuvan vanhemiensa luokse, kun on kuitenkin työt, omat lapset yms.? Voisiko joku mummo tai pappa vastata? Vai onko tämä vain minun käsitys asiasta...
No meidän pihalla ei ole mitään nähtävää. Pelkkää lunta. Äiti haluaa puuhastella jatkuvasti jotain, jotta voi jollain käsittämättömällä verukkeella pyytää käymään. Viime viikolla halusi, että tulen katsomaan ämpäreitä. Niin, siis pelkkiä ämpäreitä. Kun olivat niin kauniin värisiä huurteisina.
ap
Kuulostaa umpitylsältä ja epätoivoiselta.
Tätähän se on. Mun piha on umpitylsä ja äiti on epätoivoinen :D
ap
Minulla on henk.kohtainen kokemus että äitini oli yksinäinen mutta jopa niin yksinäinen että tarrautui jotenkin kovasti kun kävin kylässä jne. Mutta sitten hän kuoli äkillisesti ja täytyy sanoa että olisin antanut mitä vaan että olisi elossa vaikka välillä tuntui "rasittavalta" se että hän tarrautui koska itselläni oli paljon omiakin huolia. Jälkikäteen tunsin syyllisyyttä ja kadutti etten ollut paremmin tukena yksinäisyydessä jne. Yritin kyllä tuolloinkin mutta jotenkin jäi tunne etten yrittänyt tarpeeksi.
Sano äidillesi niinkuin asia on. Hän ei ole höperö vanhus vaan pitäisi käsittää työsi vaatimukset. Hän on sinulle rakas ja tärkeä vaikket jokaista ämpäriä mene tsekkaamaan. Sopikaa etukäteen soitto/tapaamisajat.
Tapaako äitisi ulkona niitä ystäviään?
Ei toki sinun noin usein tarvitse käydä. Itsellä se hyvä että asuvat kaukana joten kerran kuussa käyminen ok. En kyllä jaksa edes puhelimeen aina vastata kun äiti soittaa, kun välillä soittelee liian usein nyt korona-aikana.