Lue keskustelun säännöt.
Kumpi vaihtoehto on lapsille parempi: vanhempien ero vai kaveriliitto ja avoin suhde?
15.02.2021 |
Molemmissa vaihtoehdoissa on se oletus, että vanhemmat pystyvät käyttäytymään fiksusti ja hoitamaan lapset yhdessä. Taustalla on tilanne, jossa puolisot ovat pelkästään kaverikämppiksiä. Kaikki syvempi yhteys toiseen, seksistä puhumattakaan, on päättynyt.
Ero: Vanhemmat jatkavat erillään, mutta osallistuvat tasapuolisesti lastensa hoitoon kahdessa kodissa. Jossain vaiheessa vanhemmat tapaavat luultavasti uudet kumppanit ja rakastuvat. Mahdollisesti uusperheitä perustetaan.
Yhdessä pysyminen: pysytään ydinperheenä, jossa vanhemmat ovat parisuhteessa nimellisesti ja hoitavat lapsia yhdessä. Molemmilla on lupa hakea seksiä ja romantiikkaa muualta.
Kommentit (38)
Ero. Kuka haluaa olla toisen ihmisen kanssa väkisin joka koko ajan kaipaa muualle toisen luo. Sillä jossain vaiheessa ns kulissi-/nimellisessä-/kaveriliitossa tämä vaihe tulee eteen. Ja tosiaan minkä mallin haluat antaa parisuhteesta lapsille? Lapset aistii ja ymmärtää todella paljon enemmän kuin aikuiset kuvittelevat.
Asiat selväksi, aidosti ja rehellisesti. Sattuu kaikkein vähiten kaikkia ja kunnioituksen ja hyvät välit pystyy siten säilyttämään. Lapsetkin oppivat että asiat ja tunteet voivat muuttua mutta aikuiset hoitavat homman aikuisen lailla ja lapset osaavat sitten jatkossa toimia kaikissa asioissa vastaavasti ja pystyvät luottamaan siihen että asiat silti järjestyvät vaikka muutoksia elämään tulisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhdessä asumisen jatkaminen. Ihan vain siksi että ap kuvittelee että eron jälkene kaikki hoituisi mutkattoman kivasti.
Vierailija kirjoitti:
Ero. Kuka haluaa olla toisen ihmisen kanssa väkisin joka koko ajan kaipaa muualle toisen luo. Sillä jossain vaiheessa ns kulissi-/nimellisessä-/kaveriliitossa tämä vaihe tulee eteen. Ja tosiaan minkä mallin haluat antaa parisuhteesta lapsille? Lapset aistii ja ymmärtää todella paljon enemmän kuin aikuiset kuvittelevat.
Asiat selväksi, aidosti ja rehellisesti. Sattuu kaikkein vähiten kaikkia ja kunnioituksen ja hyvät välit pystyy siten säilyttämään. Lapsetkin oppivat että asiat ja tunteet voivat muuttua mutta aikuiset hoitavat homman aikuisen lailla ja lapset osaavat sitten jatkossa toimia kaikissa asioissa vastaavasti ja pystyvät luottamaan siihen että asiat silti järjestyvät vaikka muutoksia elämään tulisi.
Aikuiset on aistivinaan, kuvittelevinaan ja ymmärtävinään lasten puolesta sen mitä lapset aistivat ja ymmärtävät. Tämähän ei pidä paikkaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ero. Kuka haluaa olla toisen ihmisen kanssa väkisin joka koko ajan kaipaa muualle toisen luo. Sillä jossain vaiheessa ns kulissi-/nimellisessä-/kaveriliitossa tämä vaihe tulee eteen. Ja tosiaan minkä mallin haluat antaa parisuhteesta lapsille? Lapset aistii ja ymmärtää todella paljon enemmän kuin aikuiset kuvittelevat.
Asiat selväksi, aidosti ja rehellisesti. Sattuu kaikkein vähiten kaikkia ja kunnioituksen ja hyvät välit pystyy siten säilyttämään. Lapsetkin oppivat että asiat ja tunteet voivat muuttua mutta aikuiset hoitavat homman aikuisen lailla ja lapset osaavat sitten jatkossa toimia kaikissa asioissa vastaavasti ja pystyvät luottamaan siihen että asiat silti järjestyvät vaikka muutoksia elämään tulisi.
Aikuiset on aistivinaan, kuvittelevinaan ja ymmärtävinään lasten puolesta sen mitä lapset aistivat ja ymmärtävät. Tämähän ei pidä paikkaansa.
Aikuiset on tosi lapsellisia. Sysätään erokin lasten piikkiin että se on muka "lapsille parempi". EEi mitään aikuisen omaa vastuuta näy missään. Jos oikeasti haluttaisiin lapsen parasta, niin tehtäisiin se lapsi kunnon suhteeseen eikä tuollaiseen pelleilysuhteeseen, ja sen jälkeen pidettäisiin huoli että se parisuhde kestää. Koskee molempia osapuolia. Ja ei, vapautus korttia ei saa sillä että "muttaku tuo toinen, enkä minä!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaveriliitto voi teoriassa kuulostaa hyvältä. Käytännössä se ei onnistu.
Ihmiset ovat mustasukkaisia, rakastuvat jne. Kuka suostuu siihen, että rakastettu on jossain hemmetin kaveriliitossa? Draamaa tulee kuitenkin ja ihmissuhdesotkuja.
Vanhemmat kuvittelevat pystyvänsä pitämään säätönsä salassa lapsilta. Se on harhaa. Tuollaiset vanhemmat pakottavat lapset elämään valheessa ja antavat häiriintyneen suhteen mallin.
Lapsille on paljon terveellisempää elää totuudessa kuin valheessa. Jos vanhemmat eivät enää ole oikeasti yhdessä, heidän pitää erota. Kamalinta on, jos lapset älyävät vanhempien vain esittävän heidän takiaan. Kukaan ei halua sellaista taakkaa.
Tämä! Ehdottomasti ero, Molemmilla on oikeus rakkauteen - myös lapsilla rakastuneisiin ja onnellisiin vanhempiin!
Kaveriliitto ei tee kenekään psyykkiselle terveydelle hyvää.
Psykologi
Se tuntuukin olevan nykypäivänä lasten suurin oikeus. Oikeus rakastuneisiin vanhempiin, jotka tekevät elämänsä suuret päätökset rakastuneen prioriteeteilla. Ikävä kyllä mielenhäiriöön verrattavissa oleva hullaannus ei kohdistu lapseen tai tämän perheenjäseniin, joten väistämättä he jäävät päätöksissä taka-alalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voihan peeveli. Tuli tehtyä lapset päälle nelikymppisenä. Eipä auta muuta kuin hankkia viagraa valmiiksi, jotta mies jaksaa huhkia seksiä lasten aikuisuuteen saakka, jottei vain tuhota lasten elämää kaveriliitolla.
Ja tietenkin samalla pitää varoa, etteivät lapset ikipäivänä näe tai kuule seksiämme. Heidän pitää vain herkillä vaistoillaan se aavistaa.
Vierailija kirjoitti:
Kaveriliitto. Sama se lapsille miten vanhemmat seksielämänsä hoitavat. Tärkeämpää, että ovat arkielämässä läsnä.
Mun mieledtä kamala ajatus.
Lapset eivät ole tyhmiä. Kyllä he tajuavat että aikuisten välit on kylmät - varsinkin siinä vaiheessa kun jommallakummalla alkaa olemaan suhdetoimintaa kodin ulkopuolella. Aika harva sietää sen iloisesti hymyillen vaikkei itse halua puolisoa lähelleen. Onhan se perheltä pois jos jompikumpi viettää öitä ja viikonloppuja muualla. Yhtäkkiä onkin yksinhuoltaja parisuhteen sisällä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mä lähtisin (ja olen lähtenytkin) terapiaan, jotta saatais suhde sieltä kaverizonelta takaisin rakkaussuhteeksi. Teillä on ilmeisesti ollut seksiä joskus kun yhteiset lapset?
Kyllä se seksikin sieltä vielä tulee, yrittäkää vain <3 Uudelleenlämmitetty on usein entistä kiihkeämpi suhde. Tämä olisi sekä teille että lapsille paras vaihtoehto.
Ja harrastavathan jotkus friends wiht benefits-seksiäkin, en ymmärrä miksi tämä olisi huono vaihtoehto teillekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaveriliitto. Sama se lapsille miten vanhemmat seksielämänsä hoitavat. Tärkeämpää, että ovat arkielämässä läsnä.
Mun mieledtä kamala ajatus.
Lapset eivät ole tyhmiä. Kyllä he tajuavat että aikuisten välit on kylmät - varsinkin siinä vaiheessa kun jommallakummalla alkaa olemaan suhdetoimintaa kodin ulkopuolella. Aika harva sietää sen iloisesti hymyillen vaikkei itse halua puolisoa lähelleen. Onhan se perheltä pois jos jompikumpi viettää öitä ja viikonloppuja muualla. Yhtäkkiä onkin yksinhuoltaja parisuhteen sisällä
Jos elätte aikuismaisesti niin lapset eivät huomaa passiivisaggressivisuuttanne, vaikka ette rakastaisi toisiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaveriliitto voi teoriassa kuulostaa hyvältä. Käytännössä se ei onnistu.
Ihmiset ovat mustasukkaisia, rakastuvat jne. Kuka suostuu siihen, että rakastettu on jossain hemmetin kaveriliitossa? Draamaa tulee kuitenkin ja ihmissuhdesotkuja.
Vanhemmat kuvittelevat pystyvänsä pitämään säätönsä salassa lapsilta. Se on harhaa. Tuollaiset vanhemmat pakottavat lapset elämään valheessa ja antavat häiriintyneen suhteen mallin.
Lapsille on paljon terveellisempää elää totuudessa kuin valheessa. Jos vanhemmat eivät enää ole oikeasti yhdessä, heidän pitää erota. Kamalinta on, jos lapset älyävät vanhempien vain esittävän heidän takiaan. Kukaan ei halua sellaista taakkaa.
Tämä! Ehdottomasti ero, Molemmilla on oikeus rakkauteen - myös lapsilla rakastuneisiin ja onnellisiin vanhempiin!
Kaveriliitto ei tee kenekään psyykkiselle terveydelle hyvää.
Psykologi
Kuka psykologi sanoo, että "Lapsella on oikeus rakastuneisiin vanhempiin"? Ei sellaista oikeutta ole :D
Kyllä se on sata kertaa parempi, että lapsella on vanhemmat rakastaa, kuin että ovat tunteiden viemiä. Varsinkin jos rakastuminen kohdistuu muihin kuin omiin vanhempiin. Paljon hallaa tekee äiti tai isä jonka ajatukset on teinimäisesti uudessa ihastuksessa.
Eli et ole psykologi, koitit vain saada sanoillesi lisäpainoa väärästä tittelistä ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaveriliitto. Sama se lapsille miten vanhemmat seksielämänsä hoitavat. Tärkeämpää, että ovat arkielämässä läsnä.
Kasvoin tällaisessa kodissa. Muistan toivoneeni että eroaisivat. Tunnelmaa on vaikea pukea sanoiksi, mutta se kireys oli olemassa.
Se ei sitten ole ollut kaveriliitto. Itse olen kasvanut perheessä jossa vanhemmilla on erittäin riitaisa liitto ja myös pettämistä. Toivoin että eroaisivat. Ilmeisesti sinulla on ollut jotain vastaavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulen että kaveriliittoa on vaikea sellaisten ymmärtää jotka eivät sellaisessa ole. Että mitä se kaveriliitto on.
Itse elän kaveriliitossa. Tai ystäväliitossa ennemmin. Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä jo 30v. Hän on paras ystäväni vaikka muitakin läheisiä ystäviä on paljon. Viihdyn hänen kanssaan todella hyvin, meillä on hauskaa yhdessä niin arjessa kuin esim. matkoilla, ravintolassa, perheen kesken, ihan kokoajan. Mutta emme halua (enää) toisiamme seksuaalisesti emmekä romanttisesti. Emme ole mitenkään kovin seksuaalisia ihmisiä mutta jos haluja tulee täytämme ne parisuhteen ulkopuolella. Elämme tällaista elämää jo runsasta kymmenettä vuotta joten kokemusta on aika pitkältä ajalta jo. Hyvin on toiminut, mustasukkaisuutta ei ole. Miksi sitä olisi mustasukkainen siitä että oma ystävä saa välillä vapaata ja omia menoja. Olemme lähinnä iloisia toistemme puolesta. Miksi emme, olemme kaverisuhteessa, emme parisuhteessa.
Kumpikaan meistä ei kaipaa uutta romanttista parisuhdetta tai pitkäaikaista kumppania rinnalleen. Sellainen meillä on jo toisissamme. Lasten nähden olemme varmasti kuin keskivertopariskunta. Sellainen joka ei pusuttele ”kokoajan” toisiaan mutta kohtelee toista lämmöllä, ystävällisyydellä ja kunnioituksella. Tottakai, onhan kyseessä hyvät ystävät. Miksei ystäviään kohtelisi hyvin. Halaamme jos toinen on ollut esim. työsyistä pitempään pois. Ihan samalla tavalla kuin ystävykset halaisivat toisensa nähdessään.
Mitä lapsemme ovat jääneet vaille? Sen näkemistä että vanhemmat pusuttelevat keskenään (joka on joka tapauksessa lapsille nähtävästi yyyyyyhhhhh, ainakin teineille). Emme nuku samassa sängyssä mutta toisaalta emme nukkuneet aiemminkaan koska mies kuorsaa niin paljon ettei hänen vieressään nuku edes kuuro 😂
Meillä tämä siis toimii oikeinkin hyvin. Jollain toisella toki ei. Jotta tämä toimisi niin puolisoiden pitää oikeasti nähdä toisensa ystävinä. Ei kämppiksinä tai jonain pelkkinä vastuunkantajina vaan hyvinä ystävinä. Ystävän kanssa on hyvä asua yhdessä🙂
Jos ollaan kaveriliitossa niin se pitää selkeästi kertoa myös lapsille.
Muuten lapsille tulee outo kuva kun vanhemmat eivät osoita mitään hellyyttä toisilleen.
Sitten se on mietittävä, että miten ja missä näitä uusia kumppaneita tavataan. Siellä molempien yhteisessä kodissa vai aina jossain muualla. Vai miten.
Miten lapset kokevat jos yhteisessä kodissa yöpyy ja oleskelee välillä äidin, välillä isän ja välillä samaan aikaan molempien uudet kumppanit.
Jos aina ollaan ja tavataan muualla niin miten sovitaan se, että toinen vanhempi on kuitenkin kotona lasten kanssa.
Miten jos molemmilla on yökylätreffit samaan aikaa, kumpi vanhempi joustaa?
Kyllähän se on aikamoista sumplimista kun ollaan oltu aviopari ja perhe ja sitten ollaan kaverikämppiksiä ja lapset ovat kuitenkin siinä. Ja tunteet, ne on otettava huomioon, jos kuitenkin on mustasukkaisuutta tms. Vaikka kuinka luullaan, ettei ole.
Kaverisuhde ilman mitään entisiä parisuhdetunteita ja lapsia on aivan eri kuin tämä viritys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaveriliitto. Lapsille ei kuulu vanhempien seksielämä.
Tässä hyvä kirjoitus:
https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/ilmiot/suorat_sanat/pirjo_riitt…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaveriliitto. Sama se lapsille miten vanhemmat seksielämänsä hoitavat. Tärkeämpää, että ovat arkielämässä läsnä.
Kasvoin tällaisessa kodissa. Muistan toivoneeni että eroaisivat. Tunnelmaa on vaikea pukea sanoiksi, mutta se kireys oli olemassa.
Mun kaverin vanhemmat oli tuollaisia, mutta löysivät toisensa eläkeiässä uudelleen ja rakastuivat toisiinsa jälleen.
Heidän ikuiset lapsensa iloitsivat. Myös huoli vanhemmista oli vähäisempi kun niitä oli 2. Ne lapset sanoi että toivoivat aikoinaan eroa mutta nyt ihanaa, kun ovat jälleen rakastuneita.
Kuka edes suostuisi seurustelemaan henkilön kanssa joka asuu "exänsä" kanssa saman katon alla?
Tapasin mieheni aikoinaan niin, että hän yritti vaimonsa kanssa avointa suhdetta/kaveriliittoa. Homma oli toiminut heillä kunnes mies tapasi ekan ihmisen jonka kanssa harrasti seksiä ja halusi useamminkin tapailla - minut. Vaimo suuttui kun mieskin löysi seuraa, hänellä sitä jo oli ollut itsellään useasti. Mulle olisi toiminut se alkuperäinenkin suunnitelma hyvin, haluan itse edelleen elää perhe-elämää lasteni kanssa ilman kumppania samassa kodissa.
Tuo avoin suhde on ei tapaa toimia ihmisillä kun siihen siirrytään liiton toimimattomuuden myötä. Kiva idea mutta vaatii tosi paljon kommunikaatiota ja avoimuutta ja joustoa, ja ihmiset usein ihastuvat ja rakastuvat ja silloin se kaverisuhde saattaa alkaa vituttaa ihan huolella.