Aikuinen joka pelaa videopelejä, mikä meni elämässä pieleen?

Minulle tuli aikanaan yllätyksenä, miten yleistä tämä on. Vasta yhteen muuttaessa selvisi, että mieheninin tätä harrastaa ja kaveriporukkansa viettää ihan peli-iltoja. Siis lössi ihan hyvätuloisia nelikymppisiä perheellisiä ukkomiehiä kokoontuvat jonkun omakotitaloon saunomaan ja pelaamaan pari kertaa vuodessa kun jonkun vaimo ja lapset sattuu olemaan reissussa...

Ei mikään. Minulla on omakotitalo, hyväpalkkainen työ, aviomies, paljon ystäviä, yksi lapsi ja toinen tuloillaan laskettu aika on kesäkuussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelinörttien defenssit taas tulilla. On se kumma kun ei pystytä asialliseen keskusteluun.

Ootsie vähän tyhmä? Tyypillinen videopelaaja on nykyään yli 40v mies. Mutta mikä meni pieleen naisen elämässä joka katsoo tosi-tv:tä?

40v mieslapsi. Enpä paljon kehuisi tuolla.

Ootsie vähän tyhmä? Kaverini on 55v, lapset jo lentäneet pesästä eli on hyvin aikaa pelailla Final Fantasya onlinessa. Naisen toki kuuluu kasvaa aikuiseksi, mutta kuten huomaat niin mies on edelleen yli 50 vuotiaana sielultaan se viedopelejä pelaava teinipoika.

Lapsena mä aina luulin, että kun tuun vanhaksi alan kuuntelemaan letkajenkkaa ja pukeutumaan tikattuihin sinisiin toppatakkeihin ja huiviin.

AP luulee niin edelleen.

Vierailija kirjoitti:

ap yrittää nostaa itsensä pelinörttien yläpuolelle mutta oikeasti on heidän alapuolella.

Toisaalta se voitaisi ratkaista ainoastaan häkkitappelussa-

Kaikki muu on mutuilua. Vain tappelulla voidaan ratkaista tuo ongelma.

Kuten sekin arvoitus että kuka on älykkäin.

Vain häkistä selvinnyt on älykkäin.

Ap:lle ainakin on mennyt kaikki pieleen.

Vierailija kirjoitti:

Aikuinen joka katsoo televisiota, mikä meni pieleen?

😂

Ap tehtailee av:lla trolleja, mikä meni erittäin pahasti pieleen.

Ei kukaan tervejärkinen, jolla ei ole mennyt asioita pieleen, lukisi tämmöistä roskapalstaa. Saatikka että haaskaisi aikaa kirjoittamiseen täällä.

Ei mikään. Sen sijaan niillä jotka vääntää töitä 12 tuntia päivässä on pielessä aika monikin asia.

no ne klassikot, no ne helvetin klassikot kirjoitti:

Minäkin havahduin siihen että kuulin muilta nelikymppisiltä miehiltä peleistä. Salaa sitten itsekin uskalsin pelata vanhaa mariota ja etsin myös muita pelejä joita olisin pienempänä halunut pelata. Ajattelin tehdä aikahypyn menneisyyteen ottaa takaisin ne pelit mitä en pienenä saanut ja tutkia miten pelit on kehittyneet sitten super ninthendhon.

Viimeisin pelimuistoni oli doom 2 ja aika vähän on siitä kehitys edennyt. Olin vähän pettynyt.

Peleistä on tullut helpompia ja peliä voi jatkaa aina uudestaan kohdasta mihin jäi.

Mitään haasteita ja haastavuutta ei ole. Pelit ei siis kehitä enää pitkäjänteisyyttä ja aiheuta samalaisia raivokohtauksia ja pettymyksiä kuin ennen. Youtubesta voi myös etsiä ohjeita ongelmakohtiin. Ennen piti käydä kirjastosta lainaamassa pelilehtiä ja tutkia ne Larryt sitä kautta. Nykyajan peleistä oppii hyvin englantia. Nuoret oppii paremmin kuin tv:stä tai elokuvista.

Uusin GTA oli pettymys. Kivat tekstuurit on joo, mutta niinhän kaikissa uusissa on nykyään. Mitään muuta ei pelit tuntuisi tarjoavankaan. Mielestäni Vice City (pelasin viime keväänä ensikertaa) on sarjasta paras. Se vetooaa nostalgialla meihin vanhoihin. Siinä on sitä jotakin.

Täytyy todeta että ehkä konsolipelit ja tietokonepelit on tulleet tiensä päähän. Nykyään parhaimmat tapaukset näyttäisi olevan puhelimissa. Siinä mielesssä mun mielestä koodarit ja muut alan tyypit voisi mennä johonkin oikeisiin töihin rakennusmaille vaikka. Saisivat vähän tehdä oikeita miesten töitä.

Kävin käytännössä 8 vuoden aikana videopelien klassikot läpi. Alunperin piti kirjoittaa siitä kirjakin, mutta eihän nykyään kukaan lue kirjoja. Olen aikaisemmin lukenut maailmankirjallisuuden klassikot ja kuunnellut musiikkimaailman klassikkoalbumit.

Seuraavaksi otan haasteeksi katsoa kaikki maailman elokuvien klassikot.

Jos ikää riittää niin lupaan pelata pelimaailman paskimmat tekeleet ja teen siitä youtubeen ohjelman. Luulen että siitä tulee hitti. Kukaan ei ole vielä tehnyt sitä aikaisemmin.

Tubettajiinkin pitää tutustua.

Videopelien pelaaminen on vähän kuin kirjojen tai sarjakuvien lukeminen.

Oikeastaan samaa konseptia hienommilla tekstuureilla.

Olet pelannut vääriä pelejä, jos käy tylsäksi. Fps:sät ei korreloi älyn kanssa, kun siitä ja haasteista oli puhetta. Suosittelen kokeilemaan reaaliajan multiplayereita, niissä ei voi tallentaa, ottaa uusiksi ja kokonaisuuksien ymmärryksestä, kuten sosiaalisten konseptienkin ymmärryksestä yhdistettynä soveltamis- ja reaktionopeuteen, on hyötyä. Rageaminenkin on taattua tuolla tyhjän ylimielisyyden määrällä ennustettuna. Koeta jos uskallat :)

Vierailija kirjoitti:

Lapsena mä aina luulin, että kun tuun vanhaksi alan kuuntelemaan letkajenkkaa ja pukeutumaan tikattuihin sinisiin toppatakkeihin ja huiviin.

AP luulee niin edelleen.

Vähä ot mut olin kesällä sahalla töissä.

Sielä oli sllainen kananluinen poika hommissa.

Lötkön oloinen muuten, mutta sahaa se osasi laulattaa hyvään tahtiin. Kun sitten tauolla veistelin ja yritin hiljakseen lastuja vuolla et mistä hän on oppinut moista, niin wiitä pelaamalla kuulemma. Näytti sahausliikkeitä miten wiillä on lähtenyt.

Ei ne ihan turhia pelejä ole, kun sahamestariksi tulee kapulaa heilauttelussa.

Vierailija kirjoitti:

no ne klassikot, no ne helvetin klassikot kirjoitti:

Minäkin havahduin siihen että kuulin muilta nelikymppisiltä miehiltä peleistä. Salaa sitten itsekin uskalsin pelata vanhaa mariota ja etsin myös muita pelejä joita olisin pienempänä halunut pelata. Ajattelin tehdä aikahypyn menneisyyteen ottaa takaisin ne pelit mitä en pienenä saanut ja tutkia miten pelit on kehittyneet sitten super ninthendhon.

Viimeisin pelimuistoni oli doom 2 ja aika vähän on siitä kehitys edennyt. Olin vähän pettynyt.

Peleistä on tullut helpompia ja peliä voi jatkaa aina uudestaan kohdasta mihin jäi.

Mitään haasteita ja haastavuutta ei ole. Pelit ei siis kehitä enää pitkäjänteisyyttä ja aiheuta samalaisia raivokohtauksia ja pettymyksiä kuin ennen. Youtubesta voi myös etsiä ohjeita ongelmakohtiin. Ennen piti käydä kirjastosta lainaamassa pelilehtiä ja tutkia ne Larryt sitä kautta. Nykyajan peleistä oppii hyvin englantia. Nuoret oppii paremmin kuin tv:stä tai elokuvista.

Uusin GTA oli pettymys. Kivat tekstuurit on joo, mutta niinhän kaikissa uusissa on nykyään. Mitään muuta ei pelit tuntuisi tarjoavankaan. Mielestäni Vice City (pelasin viime keväänä ensikertaa) on sarjasta paras. Se vetooaa nostalgialla meihin vanhoihin. Siinä on sitä jotakin.

Täytyy todeta että ehkä konsolipelit ja tietokonepelit on tulleet tiensä päähän. Nykyään parhaimmat tapaukset näyttäisi olevan puhelimissa. Siinä mielesssä mun mielestä koodarit ja muut alan tyypit voisi mennä johonkin oikeisiin töihin rakennusmaille vaikka. Saisivat vähän tehdä oikeita miesten töitä.

Kävin käytännössä 8 vuoden aikana videopelien klassikot läpi. Alunperin piti kirjoittaa siitä kirjakin, mutta eihän nykyään kukaan lue kirjoja. Olen aikaisemmin lukenut maailmankirjallisuuden klassikot ja kuunnellut musiikkimaailman klassikkoalbumit.

Seuraavaksi otan haasteeksi katsoa kaikki maailman elokuvien klassikot.

Jos ikää riittää niin lupaan pelata pelimaailman paskimmat tekeleet ja teen siitä youtubeen ohjelman. Luulen että siitä tulee hitti. Kukaan ei ole vielä tehnyt sitä aikaisemmin.

Tubettajiinkin pitää tutustua.

Videopelien pelaaminen on vähän kuin kirjojen tai sarjakuvien lukeminen.

Oikeastaan samaa konseptia hienommilla tekstuureilla.

Olet pelannut vääriä pelejä, jos käy tylsäksi. Fps:sät ei korreloi älyn kanssa, kun siitä ja haasteista oli puhetta. Suosittelen kokeilemaan reaaliajan multiplayereita, niissä ei voi tallentaa, ottaa uusiksi ja kokonaisuuksien ymmärryksestä, kuten sosiaalisten konseptienkin ymmärryksestä yhdistettynä soveltamis- ja reaktionopeuteen, on hyötyä. Rageaminenkin on taattua tuolla tyhjän ylimielisyyden määrällä ennustettuna. Koeta jos uskallat :)

Lisään vielä, että jos käyt systemaattisesti läpi joka genren klassikot ja mikään ei puhuttele sinua - tai et ymmärrä, miksi ne ovat puhutelleet ihmisiä aikanaan historiaan peilaten, ei vika välttämättä ole klassikoissa tai niihin "tyytyvissä" henkilöissä. Just sayin'.

Miten aikuinen pelaa pelejä jotka suunnattu teineille kun pelien asenteet ja juonet sen mukaiset mustavalkoisina?

Vierailija kirjoitti:

no ne klassikot, no ne helvetin klassikot kirjoitti:

Minäkin havahduin siihen että kuulin muilta nelikymppisiltä miehiltä peleistä. Salaa sitten itsekin uskalsin pelata vanhaa mariota ja etsin myös muita pelejä joita olisin pienempänä halunut pelata. Ajattelin tehdä aikahypyn menneisyyteen ottaa takaisin ne pelit mitä en pienenä saanut ja tutkia miten pelit on kehittyneet sitten super ninthendhon.

Viimeisin pelimuistoni oli doom 2 ja aika vähän on siitä kehitys edennyt. Olin vähän pettynyt.

Peleistä on tullut helpompia ja peliä voi jatkaa aina uudestaan kohdasta mihin jäi.

Mitään haasteita ja haastavuutta ei ole. Pelit ei siis kehitä enää pitkäjänteisyyttä ja aiheuta samalaisia raivokohtauksia ja pettymyksiä kuin ennen. Youtubesta voi myös etsiä ohjeita ongelmakohtiin. Ennen piti käydä kirjastosta lainaamassa pelilehtiä ja tutkia ne Larryt sitä kautta. Nykyajan peleistä oppii hyvin englantia. Nuoret oppii paremmin kuin tv:stä tai elokuvista.

Uusin GTA oli pettymys. Kivat tekstuurit on joo, mutta niinhän kaikissa uusissa on nykyään. Mitään muuta ei pelit tuntuisi tarjoavankaan. Mielestäni Vice City (pelasin viime keväänä ensikertaa) on sarjasta paras. Se vetooaa nostalgialla meihin vanhoihin. Siinä on sitä jotakin.

Täytyy todeta että ehkä konsolipelit ja tietokonepelit on tulleet tiensä päähän. Nykyään parhaimmat tapaukset näyttäisi olevan puhelimissa. Siinä mielesssä mun mielestä koodarit ja muut alan tyypit voisi mennä johonkin oikeisiin töihin rakennusmaille vaikka. Saisivat vähän tehdä oikeita miesten töitä.

Kävin käytännössä 8 vuoden aikana videopelien klassikot läpi. Alunperin piti kirjoittaa siitä kirjakin, mutta eihän nykyään kukaan lue kirjoja. Olen aikaisemmin lukenut maailmankirjallisuuden klassikot ja kuunnellut musiikkimaailman klassikkoalbumit.

Seuraavaksi otan haasteeksi katsoa kaikki maailman elokuvien klassikot.

Jos ikää riittää niin lupaan pelata pelimaailman paskimmat tekeleet ja teen siitä youtubeen ohjelman. Luulen että siitä tulee hitti. Kukaan ei ole vielä tehnyt sitä aikaisemmin.

Tubettajiinkin pitää tutustua.

Videopelien pelaaminen on vähän kuin kirjojen tai sarjakuvien lukeminen.

Oikeastaan samaa konseptia hienommilla tekstuureilla.

Olet pelannut vääriä pelejä, jos käy tylsäksi. Fps:sät ei korreloi älyn kanssa, kun siitä ja haasteista oli puhetta. Suosittelen kokeilemaan reaaliajan multiplayereita, niissä ei voi tallentaa, ottaa uusiksi ja kokonaisuuksien ymmärryksestä, kuten sosiaalisten konseptienkin ymmärryksestä yhdistettynä soveltamis- ja reaktionopeuteen, on hyötyä. Rageaminenkin on taattua tuolla tyhjän ylimielisyyden määrällä ennustettuna. Koeta jos uskallat :)

Kokeilin sitä jo doomin aikana. Ensimmäienn deatmatch peli netissä.

Nykyään on niin paljon cheattereita että ei kiinnosta pelata peliä joka on vain peli ja porukka huijaa.

Nettipelaaminen  ei sen takia innosta. Niin paljon huijareita liikenteessä. Quaken teamfortres toimii vieläkin. Uudet pelit ei tarjoa mitään muuta kuin doomin ja quaken kopioita.

Muutenkin jos haluaa onlinella pärjätä niin ikä tekee sen ettei nuoremmille pärjää. Reaktiokyky on sellainen että se vaatii nuoruutta. Siihen päälle cheatteja käyttävät, niin ei kiitos.

Ihmettelen että kun peli on vain peliä, niin miks pitää huijata?

Moninpeli on muutenkin vielä lyhytjänteisempien hommaa. Sellaista muutaman minuutin pituista.

Mieluummin menen värikuulaa metsään jätkäporukan kanssa. Siinä pärjää jos on oikeasti kova.

Vähän kaikki meni pieleen. Hyvä mies mulla on, ja koira, mutta koronan myötä kokoaikaisesti työtön. Amk-tutkinto paskalta alalta, enkä jaksa uuttakaan alkaa hankkia. Masentaa eikä oo rahaa, mutta pelatessa on kivaa. Mieskin pelaa. Nyt kun mietin, niin eihän mikään kovin pielessä ole. Puhdasta vettä tulee hanasta ja yöllä ei palella. Ruokaa riittää, kun vähänkin miettii mitä ostaa, ja sekin menee harrastuksesta nyt kun aikaa on. On seksiä, rakkautta ja läheisiä. Ja nyt otan kupin kahvia ja avaan pleikkarin. Pc:llä mennyt aamu. N31

Vierailija kirjoitti:

Miten aikuinen pelaa pelejä jotka suunnattu teineille kun pelien asenteet ja juonet sen mukaiset mustavalkoisina?

Koska kun on nähnyt tarpeeksi normaalielämän olevan ihan samaa höttöä niin työpaikoilla kuin muuallakin ja todellakin samalla tasolla, on jo sama pelatakin. Pelin voi laittaa kiinni kun kyllästyttää, toisin kuin perhetutun tai työkaverin suuta.

Mikään ei mennyt pieleen.

Vaimo katsoo telkkaria, minua se ei kiinnosta joten pelaan tunnin, pari illassa.

Olis varmaan parempi jos vetäisin kaljaa ja katsoisin lätkää, tappion tullen vois raivostuu ja laittaa olkkarin sisustuksen uusiksi.

Vierailija kirjoitti:

Miten aikuinen pelaa pelejä jotka suunnattu teineille kun pelien asenteet ja juonet sen mukaiset mustavalkoisina?

Siis puhutko peleistä vai vaikkapa 

-salkakreista

- kauniista ja rohkeista

- exiä rannalla

- tempparit

- 90 päivää morsiamena

- jääkiekon mm-kisat

Vierailija kirjoitti:

Mikään ei mennyt pieleen.

Vaimo katsoo telkkaria, minua se ei kiinnosta joten pelaan tunnin, pari illassa.

Olis varmaan parempi jos vetäisin kaljaa ja katsoisin lätkää, tappion tullen vois raivostuu ja laittaa olkkarin sisustuksen uusiksi.

Ite kuitenkin valitsen sen että vedän kaljaa samalla kun pelaan lasten kanssa. Kaljan avulla jotenkin taantuu sille tasolle että jaksaa keskittyä niihin peleihin.

muuten tekisi mieli vain käydä salilla pistää turpaa teroa ja juoda sitä kaljaa huolella. ett' aamulla ei niin vituttais herätä töihin.