Lue keskustelun säännöt.
Aikuinen joka pelaa videopelejä, mikä meni elämässä pieleen?
Kommentit (121)
Vierailija kirjoitti:
Henkisesti lapsen tasolle jääneet taas täällä itkupotkuraivareineen ja defensseineen "niin mutku tv ja kirjat". Tästä voidaan vetää johtopäätöksiä että videopelailevat aikuiset ovat paitsi lapsen tasolla myös täysin mielikuvituksettomia ja ennalta-arvattavia.
Tämän tekstin kirjoittaja taas on kypsä ja fiksu aikuinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no ne klassikot, no ne helvetin klassikot kirjoitti:
Peleistä on tullut helpompia ja peliä voi jatkaa aina uudestaan kohdasta mihin jäi.
Mitään haasteita ja haastavuutta ei ole. Pelit ei siis kehitä enää pitkäjänteisyyttä ja aiheuta samalaisia raivokohtauksia ja pettymyksiä kuin ennen.
Tämä on sinusta kiinni. Valtavirralle kohdistetusta viihtestä ei voi koskaan odottaa kovin paljoa, mutta ainakin osasta voi tehdä hyvinkin haastavia, jos haluaa. Niin, puhun tietty vain PC-peleistä, joita voi modata. Konsoli-tardin vaihtoehdot ovat rajoitetummat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei mennyt pieleen.
Vaimo katsoo telkkaria, minua se ei kiinnosta joten pelaan tunnin, pari illassa.
Olis varmaan parempi jos vetäisin kaljaa ja katsoisin lätkää, tappion tullen vois raivostuu ja laittaa olkkarin sisustuksen uusiksi.
Olis varmaan parempi että lähtisit lenkille. Hirveätä jos ihmisen elämässä on vaihtoehdot nuo: pelata, katsoa telkkaria tai juoda kaljaa.
Voi kuule... harrastan uintia, lenkkeilyä, triathlonia, laitan ruokaa, luen kirjoja, huomioin vaimoa...
Ei treeniäkään jaksa määräänsä enempää ja työn puolesta pitää lukea aika paljon. Pelaaminen on vastine sille telkkarille.
Vai tarkoitatko ettei se joka katsoo telkkaria voi tehdä mitään muuta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten aikuinen pelaa pelejä jotka suunnattu teineille kun pelien asenteet ja juonet sen mukaiset mustavalkoisina?
Aivan. Hyvä huomio tähän väliin.
Itsekö kommentoit omaa viestiäsi?
Originaalia, vähän sama kun se kannabishörhö...
Itse eniten hämmästelen keitä ovat nämä ihmiset oikeassa elämässä, jotka sanovat jonkin asian olevan "tulilla". Minusta tuntuu että nämä ovat niitä jotka sossuluukussaan sytyttävät sätkän jo olohuoneessa matkalla parvekkeelle ja matkan varrella lojuu tölkkejä vähän siellä sun täällä.
Taitavat olla niitä samoja kavereita jotka pistivät nuoruudessaan monia asioita "tulille", välillä kirkkoja, huolto-asemia, naapurin kukkaistutuksia ja muuta kivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on kiva työ, mun ei tarvitse maksaa vuokraa, vaan työnantaja maksaa mun vuokran, kiva poikaystävä, kavereita, soitan viulua, puhun neljää kieltä ja pelaan tietokoneella.
Oon ihan hirveen epäonnistunut elämässäni. 😭
Kumpi on aivottomampaa: katsoa TV:stä temppareita & salkkareita vai pelata netissä muiden kanssa MMO:ta, jossa joutuu työskentelemään yhdessä ja taktikoimaan.No sinkkuna voi tehdä mitä haluaa vapaa-ajallaan.
Niin mitäkö meni pieleen? Jotain kai kun luen täällä av:lla jonnin joutavia kotkotuksia ja vieläpä kommentoin välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastaan. Ei ole mikään mennyt pieleen. Vastoinkäymisiä on toki ollut elämässä, mutta parisuhde on paras mitä voisin toivoa, teen sitä työtä jota haluan ja josta minulle myös maksetaan ihan hyvin, saan toteuttaa itseäni elämässä monin eri tavoin. Terveyteni on ihan hyvä, harrastan myös paljon muita juttuja kuin "videopelejä". Paljon on vielä haaveita, toteutettavaa, tavotteita. Mutta pelien pelaaminen on vain rikastuttanut elämääni, olen oppinut niistä, saanut kavereita, jakanut hienoja hetkiä, viihtynyt ja inspiroitunut. Mikään ei siis ole mennyt pieleen, kiitos kysymästä.
N42
Voi kun ap tulis lisää haukkumaan kuinka epäonnistuneita me pelaajat olemme. Saisi hyvät naurut moisesta idioottimaisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP, kyllä sinäkin opit pelaamaan kun vain rohkeasti kokeilet. Ei tarvitse inkuttaa vieressä kateellisena ja ulkopuolisena.
Vaikka Lyydiaan oon ihastunu sielussani, kyllä mä munani tungen mieluummin konsolin hdmi-porttiin kuin pi*luun
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkoitatko siis jos pidät hauskaa joka päivä niin elämäsi on mennyt pieleen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä se jaksat näitä samoja provoaloituksia tehdä. Keksi välillä jotain muuta,
On kuin ampuisi kaloja tynnyriin. Pelinörttien itku on musiikkia korvilleni.
Hyvä aloitus! Tunnen myötähäpeää "moottoriurheilusta", larppaamisrsta ja tietokone/konsoli-pelaamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Urheilupelien (NHL) pelaaminen ystävien kera ja verkossa on hupihauskaa.
M32
Mun mies on kai tuollainen videopelaaja? Itse olen hieman kujalla mitä videopelillä tarkoitetaan, onko ne jotain konsolijuttuja? Miehellä on Switch, mutta ei sillä niinkään pelaile. Tietokoneella pelailee, mutta ei sellaisia, missä huudetaan kuulokkeet päässä pelikavereiden kanssa.
Nuorena hänellä on jäänyt opinnot kesken, mutta ei niinkään pelaamisen vuoksi, vaan koska työelämä vei mennessään. Töissä on ollut koko ajan, mitä nyt oli pieni 2,5kk pelitauko siinä kohtaa kun Nokialla oli YT:t ja saivat etätyöluvan heti kättelyssä, koska koko organisaatio ajettiin alas ja tiedettiin ettei työt jatku. Se kesä meni aika vahvasti Minecraftin merkeissä. Lopulta siitäkin oli apua, koska sitten työhaastattelussa oli joku ympyräkoodin optimointitehtävä ja sehän sujui Minecraftin jälkeen hyvin. Muodollisesti mies oli kaksi viikkoa työttömänä, mutta 12kk irtisanomispaketti korvasi sen hyvin. Uusissa hommissa jatkoi kolmisen tonnia paremmalla palkalla.
Avioliittoja miehellä on yksi, 21 ollaan oltu naimisissa. Lapsia yksi. Voiko sanoa että elämä meni pieleen siinä, että tyttö opiskelee myös IT-alaa? Ja hänkin pelaa (ja tekee käsitöitä ja piirtää ja soittaa pianoa ja touhuaa koiransa kanssa).
Mies on kotona viihtyvää sorttia. Kavereiden virkaa toimittaa työkaverit, joita ei ole nyt koronan aikana nähnyt. Etätyöpisteeksi hankittiin saarimökki, josta hurauttaa veneellä 10 minuutissa Vuosaareen. Tämä on ollut meille molemmille mukava paikka ja kivaa vaihtelua tähän keskustan liepeillä asumiseen. Mökki ja siihen liittyvät puuhat on meidän molempien yhteinen harrastus seuraavan 20+ vuoden ajan.
Videopelitkin on suurien ikäluokkien syytä, mitäs menitte keksimään näin mielenkiintoisen ajanviettotavan, 70-luvun alussa esim. ensimmäisen kotivideopelikonsolin, Magnavox Odysseyn (1972). Tuo oli jo ennen syntymääni, joten en ole itse voinut vaikuttaa asiaan...
Minulle pelaaminen on sama asia kuin kirjan lukeminen tai elokuvan katsominen. Se on portti toiseen maailmaan.
Itse pelaan vain viikonloppuisin ja mies lähemmäksi 40 jo.
Juon bisseä tai jotain viinaa ja istun pelaamaan.
Vk loppu menee hienosti elämästä nauttien.
Video pelaaminen on yksi parhaita AINAISEN elokuvien sijaan.
Epäilen suuresti myös sinun elämä antia. Taitaa surullisen synkkää olla, jos toisten harrastuksista lähtee tollasia latomaan. Mut onneks ei tarvii olla tollasten ****** kanssa tekemisissä.