Lue keskustelun säännöt.
Mistä tietää onko lapsi koulukiusauksen uhri vai kiusaaja?
14.02.2021 |
Keskustelussa, jossa kyseltiin, miten yläkoulun opettajien pitäisi estää kiusaaminen, kerrottiin, miten kiusaajan vanhemmat eivät usko oman lapsensa kiusaavan. Siellä kerrottiin myös, että usein kiusaajat väittävät itse olevansa kiusattuja. Jos kiusauksesta ei ole mitään fyysisiä todisteita, niin mistä sitä tietää onko se oma ipana oikeasti kiusattu vai kiusaaja? Mitä jos ne siinä ketjussa olevat kiusattujen vanhemmat ovatkin oikeasti niitä hönöjä, jotka uskovat lapsensa olevan uhri, vaikka oikeasti se oma lapsi on kiusaaja?
Kommentit (31)
Kuka täällä tunnustaa lapsensa olevan koulukiusaaja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kunnon kuulustelut kaikille erikseen, ja sitten faktantarkastus kaikkiin väitteisiin, jotka voidaan konkreettisesti todentaa.
Toki sellainen, että joku sanoi jotain, tai ilmeillään halveksii tms. on hankalammin todennettavissa. Todistajia kehiin. Tosin tässäkin osa saattaa valehdella kaverinsa eduksi, joten täytyy tuntea ryhmädynamiika, että kuka on kenenkin kaveri.
Jos voi joskus vaivihkaa sivusta seurata, että millaista on meno lapsesi ja kavereidensa kesken, niin kannattaa katsoa. Keskustelee lapsensa kanssa koulupäivistä lapsesta saakka, niin oppii tuntemaan, miltä asiat omasta lapsesta näyttävät, ja millaisia arvoja hänellä on: halveksiiko vai kunnioittaako toisia.
Osittain voi toki nojata siihen, että miten hyvin lapsi yleensä puhuu totta.
Aina ei asiat selviä, mutta tärkeää myös se, että näyttää nuorille, että asian kanssa ollaan tosissaan - että kyseessä on vakava asia - ja siihen puututaan kaikin keinoin kuin vain on mahdollista.
Ulkopuolinen tarkkailija kouluun!
Tässä yksi mielestäni onnistunut tapaus:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/timon-kiusaaminen-paljastui-kun-han…
Miksi kouluissa ei ole valvontakameroita?
Ilme ja olemus.
Ahdistuneen ja surullisen voi hyvällä tuurilla erottaa kiinni jääneestä ja luimistelevasta.
Ei tarvitse lisäkiusata, mutta joskus on hyvä kokeilla ihmisten lukutaitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi kouluissa ei ole valvontakameroita?
Hakkerit kiittää.
Suurin osa koululaisista ei ole kiusaajia eikä kiusattuja vaan pyörii niissä omissa porukoissaan. Minulle ainakin riitti kouluaikana sekä peruskoulussa että lukiossa 3-4 hyvää kaveria samalta luokalta enkä ollut edes kiinnostunut mistään ylimääräisestä suosion tavoittelusta. Olisi ollut vain rasittavaa ylläpitää jotain laajaa sosiaalista verkostoa. Olin suhteellisen hyvä sekä lukuaineissa että liikunnassa ja minulla oli fiksuja kavereita, jotka jatkoivat sittemmin opintojaan yliopistossa itseni lailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No näin juuri. Tytöissä on paljon sellaisia prinsessoja jotka haukkuvat ja ilkeilevät minkä ehtivät ja sitten kun joku kyllästyy ja sanoo takaisin niin nousee kauhea haloo että kiusataan. Tällaisia juttuja sitten selvitellään ja oikeat kiusaamistapaukset saattaa jäädä aivan pimentoon kun niistä ei häpeän takia uskalleta kertoa.
Juuri tuollainen oli yksi ilkeä tyttö luokallani! Hän sai vielä hymytyttöpatsaankin. Minulle hän ivaili jo ekalta luokalta lähtien. Joskus varmaan kuudennella luokalla mulla napsahti ja haukuin tätä tyttöä takaisin, tosin nimettömänä koska olin sen verran nössö, tai sitten se oli porukalla keksitty juttu että sotketaan sen ilkeän tytön papereita. Siitä sitten jäi kiinni ja tytön äiti nosti haloon tästä. Myönsin että minä sen kirjoitin ja tietysti pyysin anteeksi ja yritin vain vältellä tätä tyttöä. Tyttö jatkoi kuitenkin yhä sitä että oli ivallinen ja pilkkaava minua kohtaan, ja hakeutui koko ajan seuraani vaikka halusin pysyä kaukana. Myöhemmin kuulin että häntä oli kiusattu päiväkodissa. Ehkä kosti sen sitten koulussa eri ihmiselle? Itse en ollut samassa päiväkodissa hänen kanssaan, tapasin vasta ekalla luokalla koko tytön eikä juurikaan oltu tekemisissä koska hän tosiaan kiusasi, teki mm.sitä että uteli jonkun salaisuuden ja meni kertomaan sen heti eteenpäin ja naureskelivat minulle. Eipä tuota silti opettajat huomanneet. Kiusaaminen minua kohtaan yltyi yläasteella.
Nykyään tuo tyttö on aikuinen nainen joka julistaa että koulukiusaamista vastaan, ja kertoo tarinaa että oli itse kiusattu, ja yrittää silti hakeutua seuraani. Ehkä näillä on joku luonnehäiriö. Enhän minäkään oikein silloin kerran toiminut kun haukuin, mutta pyysin anteeksi ja otin vastuun hommasta. Enkä edes kertonut opettajalle että niin tämä tyttö on ollut minua kohtaan ikävä oikeastaan koko kouluajan, koska sitä oli vaikea todistaa mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa koululaisista ei ole kiusaajia eikä kiusattuja vaan pyörii niissä omissa porukoissaan. Minulle ainakin riitti kouluaikana sekä peruskoulussa että lukiossa 3-4 hyvää kaveria samalta luokalta enkä ollut edes kiinnostunut mistään ylimääräisestä suosion tavoittelusta. Olisi ollut vain rasittavaa ylläpitää jotain laajaa sosiaalista verkostoa. Olin suhteellisen hyvä sekä lukuaineissa että liikunnassa ja minulla oli fiksuja kavereita, jotka jatkoivat sittemmin opintojaan yliopistossa itseni lailla.
Tuo olisi toki ihanne. Mutta jos joku narsisti psykopaatti ottaa yhden silmätikuksi ja rääkkää häntä ilman syytä, eikä kukaan uskalla puolustaa uhria/olla kaveri, jotta ei joutuisi itse samaan kohteluun, niin paljopa tuo uhri siinä voi mitään valita.
Ole onnellinen, ettet ole joutunut kokemaan tuollaista kidutusta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa koululaisista ei ole kiusaajia eikä kiusattuja vaan pyörii niissä omissa porukoissaan. Minulle ainakin riitti kouluaikana sekä peruskoulussa että lukiossa 3-4 hyvää kaveria samalta luokalta enkä ollut edes kiinnostunut mistään ylimääräisestä suosion tavoittelusta. Olisi ollut vain rasittavaa ylläpitää jotain laajaa sosiaalista verkostoa. Olin suhteellisen hyvä sekä lukuaineissa että liikunnassa ja minulla oli fiksuja kavereita, jotka jatkoivat sittemmin opintojaan yliopistossa itseni lailla.
Suurin osa on hiljaisia hyväksyjiä ja siten mukana kiusaamassa, koska jättävät puuttumatta silloin kun on velvollisuus puuttua tilanteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa koululaisista ei ole kiusaajia eikä kiusattuja vaan pyörii niissä omissa porukoissaan. Minulle ainakin riitti kouluaikana sekä peruskoulussa että lukiossa 3-4 hyvää kaveria samalta luokalta enkä ollut edes kiinnostunut mistään ylimääräisestä suosion tavoittelusta. Olisi ollut vain rasittavaa ylläpitää jotain laajaa sosiaalista verkostoa. Olin suhteellisen hyvä sekä lukuaineissa että liikunnassa ja minulla oli fiksuja kavereita, jotka jatkoivat sittemmin opintojaan yliopistossa itseni lailla.
Suurin osa on hiljaisia hyväksyjiä ja siten mukana kiusaamassa, koska jättävät puuttumatta silloin kun on velvollisuus puuttua tilanteeseen.
Joo, minua kiusattiin niin pahasti, että mieli sulki osan asioista pois tietoisuudesta. Vasta aikuisena muistoja alkoi tulvahtelemaan tietoisuuteen. Ei olisi ollut mitään jakoja edes kyetä kertomaan siitä kotona, kun en itsekään ”tiennyt”, mitä tapahtui. Jäi vain epämääräinen paha olo vellomaan sisälle.
Kotona ei tosin keskusteltu koulupäivistä mitään, että en sitten tiedä, olisinko muistanut, jos vanhemmat olisivat kyselleet asioista kohta kohdalta yksityiskohtaisesti, että mitä päivän aikana on tapahtunut. Varovainen ja herkillä saa olla, jos/kun kyselee, kun se on niin sairaan kipeä asia uhrille itselleenkin.
Jos minun olisi lapsena pitänyt sanoa aikuiselle, että minua kiusataan, se olisi tuntunut karmealta. Siltä kuin olisi pitänyt myöntää olevani niin p*ska, etten kelpaa kenenkään kaveriksi. Jälkikäteen ymmärrän toki, ettei ollut minun vika, vaan ennemmin olin ylikiltti kaikille, ja annoin talloa itseäni.
Tsemppiä vaan kaikille kiusaamisen kanssa kamppaileville!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käske lapsen varmuuden vuoksi vältellä kouluruokaa kiusauspäivinä. Kuulemma janssoninkiusaus aiheuttaa eniten uhreja.
Ja tämän vuoksi heidän kurkkunsa viillellään auki, ettäs tiedätte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi kouluissa ei ole valvontakameroita?
Yksityisyys. Ei kameroita saa työpaikoillekkaan kun ihan poikkeustapauksessa.
Minulla oli ala-asteella pahasti riitaa erään luokkakaverin kanssa. Nyt jälkeenpäin sääliksi käy opettajaa joka joutui asiaa selvittelemään, kun kumpikin meistä oli sitä mieltä, että itse oli kiusaamisen uhri ja se toinen kiusaaja. Jotenkin sitä piti itseään altavastaajana ja kaikki mitä itse teki oli "itsepuolustusta". Nyt aikuisena tietty on asiaan perspektiiviä ja tajuaa että ei ollut niin viaton lapsi mitä itse itsestään silloin ajatteli.
Lapsen maailma on aika mustavalkoinen, mutta todellisuus ei ole. Voi olla oikeasti vaikea määritellä kuka on kiusaaja ja kuka on kiusattu. Joskus lapsi on molempia yhtä aikaa. Siksi näihin konflikteihin puuttumisen täytyy olla ammattimaista ja jämäkkää. Asiaa ei pidä painaa villaisella, mutta opettajan täytyy yrittää nähdä kuvio myös asianosaisten itsensä antamien roolien ulkopuolelta.
Kyllä kiusatun lapsen paha olo näkyy. Muuttuu vetäytyväksi, ei käy kavereilla, mikään ei kiinnosta. Itku herkässä, tiuskii.
Onneksi nuori alkoi puhua kiusatuksi tulemisesta. Otettiin heti yhteys terveyskeskukseen, jossa sai puhua kokemuksista, olin mukana. Tieto myös kouluun, jossa luokan ohjaaja puuttui peliin. Jättää jäljen, miettii mihin lukioon hakee, jotta ei kiusaaja/t tulisi perässä. Surullista 😔
On saanut kuitenkin iloisuutensa takaisin, käy kylillä, tapaa kavereita, käy syömässä ym. kaikkea kivaa.
Näissä usein tilanne on se, että oppilas on sekä kiusattu, että kiusaaja. Sitten väitellään (vanhempien) kanssa siitä kuka aloitti ja kuka vaan puolustautui.
Vanhemmat automaattisesti puolustavat lastaan, vaikka fyysisiäkin todisteita olisi. Esim. viestejä, videokuvaa tai fyysisiä vammoja. Oman lapsen lähettämät viestit ovat vain vitsejä ja ne on ymmärretty väärin. Tai lapsi vaan puolustautui lyödessään toista tai rikottuaan hänen tavaransa.
Valvontakameran kuvassa kiusaaminenharvoin näkyy. Esim. nälvivät kommentit, viestit jne.
Tarkkaile ruokapöydässä. Jos Janssonin kiusaus sattuu olemaan mieliruokaa, merkit ovat mielestäni selvät.
Kouluissa on käytävillä ja ulkona valvontakamerat, mutta ovat usein vanhoja ja kuva huonolaatuista.
No näin juuri. Tytöissä on paljon sellaisia prinsessoja jotka haukkuvat ja ilkeilevät minkä ehtivät ja sitten kun joku kyllästyy ja sanoo takaisin niin nousee kauhea haloo että kiusataan. Tällaisia juttuja sitten selvitellään ja oikeat kiusaamistapaukset saattaa jäädä aivan pimentoon kun niistä ei häpeän takia uskalleta kertoa.