Ensikoiden helteinen maanantai

Tänään sitten vihdoin ja viimein oli saapunut postin mukana ilmoitus, että äitiyspakkaus on noudettavissa lähipostista! Nyt vaan odottelen kärsimättömänä, että mies saapuisi kotiin ja toisi sen tullessaan, minnehän lie jäänyt kuppaamaan...



Mii- oli päättänyt sitten lähteä vauvan hakuun. Toivottavasti kaikki menee hyvin ja kipeät supistukset olisivat tuottaneet tulosta. bd



Miamikille nimiasiasta... Meillä myös miehen kanssa vähän eroavat mielipiteet nimistä, kun minä en haluaisi mitään tusinanimeä ja muutenkin suosin vanhoja perinteisiä suomalaisia nimiä. Yksi yhteinen suosikki meille on kyllä jo löytynyt, mutta haluaisin vielä muutaman vaihtoehdon sille. Pitäisi saada kirjastosta lainattua se " Eemu, Ukri, Amelie" -nimikirja, sieltä saattaisi löytyä joku kiva harvinaisempi nimi. Mulla rajoittaa noita nimivaihtoehtoja sekin, etten mielelläni laita lapselleni nimeksi jonkun hoitamaani lapsen nimeä, koska siihen aina liittyy tietty mielikuva. Ja kun niitä lapsia on tullut jo aika lailla hoidettua niin nimivaihtoehdot vaan kutistuvat kutistumistaan :(



Fiorellalle ja muille äitiysvaatteista. Minä käytin ennen raskautta H&M:n vaatteista kokoa M tai 38 ja äitiysvaatteissa sopiva koko on ollut xs ja sekin välillä tuntunut liian isolta. Nyt viime aikoina on vaan ollut se ongelma, että masun kasvettua on paidat alkanut rullaantua ylös kainaloihin. Ilmeisesti tässä loppuraskaudessa on vielä hommattava muutama paita, jos ei ihan napa paljaana halua kuljeksia.



Osselle onnittelut siivousurakan loppuunsaamisesta! Minähän en ole ikinä ollut mikään siivousihminen, mutta nyt kun on tämä ihana uusi koti niin kyllä sen haluaa pitää koko ajan siistinä. Onneksi tuo mieskin on kunnostautunut pitämään siisteyttä yllä. Sitä en tosin tiedä miten pitkään tätä siisteysintoutta kestää ;)



Muutama enska oli käynyt alkuraskauden ultrissa ja pikkuiset olivat löytyneet oikeasta paikasta, onnea! Seuraavan kerran se pieni toukka näyttääkin jo ihan pieneltä vauvalta :)



Niamey ja -Q- taitavatkin sitten olla seuraavat synnärille lähtijät. Minä voisin lähettää itseltäni näitä supistuksia teille, olkaapa hyvät.



(.) Tosiaan supistelee. Suurimmaksi osaksi kivuttomia, mutta nyt on viime päivinä ollut ajoittain sellaista inhottavaa alavatsakipua ja supistellessa tulee tukala olo. Eilen supisteli illasta levossakin, mutta onneksi se sitten lämmitetyllä kauratyynyllä ja sohvalla makoilulla rauhoittui. Tänään yritin saada neuvolasta neuvoa, miten toimia tämän supistelun suhteen, mutta sain taas niin hyödyllisen vastauksen, että olisi voinut jättää kysymättä. " Hakeudu lääkäriin sitten kun sinusta sille tuntuu." Minä hakeudun yleensä lääkäriin vasta pää kainalossa ja näiden supistelujenkin suhteen mietin, että jos hakeudun lääkäriin vasta sitten kun supistukset laittavat minut huutamaan tai tulevat säännöllisinä niin siinä käy vielä niin, että lapsi syntyy ennen aikojaan :( Sekin mietityttää, että minkä verran nämä mahan kovettumiset sitten johtuvat vauvan liikkeistä? *pohdiskelee* Töissähän minä vielä olen, mutta nyt alkuviikon teen suunnittelutyötä eli ei tule niin fyysistä rasitusta.



Vauva on joka tapauksessa liikkunut erittäin paljon ja tuntuvasti koko viikonlopun, että olisiko sitten viime viikolla ollut jotenkin ahtaasti kun silloin ne liikkeet tuntuivat niin vaimeina. Eilen mittasin masun ympäryksen ja komiat 97cm oli kertynyt mittaa, kohta menee metrin raja rikki, IIIK!



No nyt varmaan pitää jo rueta soittelemaan miehen perään, että minne se tosiaan on jäänyt. Tässä vielä vinkki suht kevyestä, helposta ja erittäin herkullisesta herkusta: Soseuta hieman jäisiä mansikoita soseeksi ja nauti vaahdotetun creme vanillan kanssa. Mulle maistui ainakin ;)



Terkuin,



Mörötin ja Otso rv27+3

Nauku: Mulla oli alkuraskaudessa just toi sama, että iltapäivällä alko pahoinvointi ja se oli sitten sitä iltaan asti. Munkaan ei tehny makeeta mieli yhtään.. mikä oli kyllä ihan hyvä! =) Enpähän lihonu alussa... nyt sitten on kyllä alkanu kaikki makee maistumaan vähän turhankin hyvin. :)



Ainoaurora: Juu olen Hankasalmelta kotosin. On se ihan kiva paikka, mutta en sinne kyllä takasin muuttais. Just oltiin perjantaina siellä hanganlavalla YÖ:n keikalla ja voi jee... Oli hiukan järkyttävää nähdä kuin puolet tutuista/puoli tutuista oli ihan samanlaisia ja samannäkösiä ku melkeen kymmenen vuotta sitten. =S



Serenity: Kyselit, että kauanko yritettiin -> yli vuosi yritettiin ja hoitojen avulla raskauduin. Hoidoissa päästiin onneks aika helpolla -> 2.kierrosta tärppäs. =)



Queiro: Hienoa, että synnytystapa-arviossa kaikki meni hienosti ja oli ihana kätilö! =) Nyt ei muuta kun rauhassa, levollisin mielin odottamaan synnytystä. :D



ÄIPPÄVAATTEISTA: Mulle on tullu sama ilmiö ku Möröttimellekin... eli paidat nousee ylös ja näky on kuin olis keski-ikäinen kaljamahainen mies! =S Muutenkin alkaa kaikki vaatteet käymään ahtaaksi.. äitiysvaatteetkin. =(



Apua! Näkijä on jo alkanu... pitää mennä. Heippa!



Burde ja Pannari-pennari 32+1

piti Fiolle sanoa siitä pärekorista, että sehän on ihan mahtava vauvan nukkumapaikka! itsekin haeskelin sellaista pitkään, mutta kenenkään nurkista ei löytynyt, mutta eilen onnekseni vahingossa törmäsin yhdelle pihakirppikselle ja siellä oli sellainen, ei kylläkään oikeasti ollut myynnissä vaan siinä oli jotain sälää mutta myivät kuitenkin sen mulle edullisesti. Nyt on sitten meilläkin pärekori vauvaa odottamassa, ajattelimme laittaa sen aluksi pinnikseen vähän pienentämään sitä. Ja pöh siitä mitään tikkuja lähde... ja voishan siihen ehkä laittaa jonkin matalan reunasuojuksen? pitääkin miettiä... mutta eihän siihen kovin isoa vauvaa jokatapauksessa mene ja ihan vastasyntyneet ei kauheesti heilu, joten eipä hätiä.. :) ompa sun kaveri ollut kummallisella tulella, jospa se on kateellinen?



Muuten, joku kyseli tässä joku päivä että onko hyviä ja edullisia yhdistelmävaunuja olemassakaan... niin yksi kaveri kehui, että niillä on ollut ihan yllättävän hyvät Carena-yhdistelmävaunut, sanoi ettei olis itsekään uskonut että ne olis niin hyvät ja kevyet ja menee aika pieneen tilaan kasassa mut kuitenkin tukevat. Katselin että niitä saa alle 200 euron... niin ja vauvatar . fi :ssä oli myös aika edulliset ne jovit...



Itse en ole vielä tarkemmin perehtynyt vaunuihin, kun ehka saadaan viimevuoden briot miehen siskolta lainaksi, mutta olen ehkä tullut siihen tulokseen että jos ostamme niin ostamme aika edulliset tai käytetyt jotkut, tuntuu niin hurjalta tämä kaikki avaramäärä johon pitäis rahaa laittaa, epäilen että halvemmallakin pääsisi, sitäpaitsi ei vaunuja edes käytetä ihan kauhean kauaa niin ihmettelen mitä ihmiset niillä oikein tekevät kun niissä on semmoisia hifiominaisuuksia nykyään... Mutta toisaalta taas kuitenkin itsekin haluan että ne on käytännlliset ja liikun aika paljon (toivottavasti myös vaunujen kanssa..) joten pitäis niiden kulkeakin... No, pitää miettiä tätä juttua vielä...

Mutta pakko vaan sanoa, että nykyvaunut varusteluineen näyttävät hieman liikaa lenkkareilta tai tuulipuvulta jossa on auton renkaat... ehk oon vähän nirso olevinani tässä asiassa, mutta kaipaisin vähän pelkistetympää mallia kehiin.. :) hihiiiii.....



jeps, mutta palaillaan, enskattaret!

-i-

Voi vitsi,tossa äskön kuulin että yks tuttu oli saanut juuri vauvan..Näen tätä naista päivittäin mutta oletin vauvan la:n olevan vasta kuukausien päästä kun masu oli niin siro ja pieni..olin sitte ihan pöllähtäny kun toinen tuttu kertoi vauvan syntyneen ja vielä yliaikaisena:)



Neljännellä kierrolla ilman ehkäisyä tärppäs meillä, niistä kaksi kiertoa oli varsinaista yritystä koska ekassa kierrossa ei puuhailtu otolliseen aikaan ja seuraavassa mies oli kipeänä ja jäi taas puuhailut väliin, kolmas kierto ei tuottanut tulosta, neljännessä tikutin oviksen mikä olikin myöhemmin kuin luulin. (edellisessä kierrossa oli jo lopetettu vauvapuuhat siinä vaiheessa) Siitä kierrosta sitten tärppäsi:)

Ehkäisynä söin pillereitä monta vuotta teini-ikäisestä asti ja ennen raskautta käytin ehkäisyrengasta vajaan vuoden ajan.



Olipa kiva kun äskön koirien kanssa iltalenkillä ollessa joku muija tuli vastaan vapaana olevan rottweilerin kanssa,muija oli muutenkin ihan pöllyssä ja se koira poukkoili ees taas..no onneks samaan aikaan tuli muitakin koiria ja se rotikka säntäs joidenkin isojen koirien luo..pääsin pujahtamaan meidän pikku koirien kanssa sivutielle. Pelottaa ihan sairaasti tommoset, käy muutaman kilon painoiselle koiralle huonosti kun tollanen juoksee vapaana niskaan, oli vihainen tai ei:/ ..eihän se koiran vika oo vaan sen ihmisen.



Huokaus,mulla on nyt pyörinyt Miin synnytys mielessä koko päivän, siks tietty kun omakin alkaa lähestyä..*hirmuisesti voimia ja tsemppiä Miille*



Queen

Ajattelin minäkin tuppautua masussa kasvavan esikoiseni kanssa tänne teitin joukkoon. Jonkun verran olen kirjoittanut joulutähdissä jossa suurimmalla osalla on jo aikaisempaa kokemusta tästä kaikesta, joten ihan keltanokaksi olen välillä itseni tuntenut. Täällä näyttää olevan ihan mukavaa porukkaa ja vilkasta keskustelu, joten toivottavasti huolitte mukaan.



Viikkoja on kasassa nyt 20+3 ja pikkuhiljaa vauvan tuleminen alkaa tuntua todelliselta. Voin alkuaikoina aika huonosti ja ehkä tästäkin syystä asiasta innostuminen kesti. Lisäksi huonoa tuuria oli mukana vielä sen verran, että viikolla 10+jotain tipuin hevosen selästä ja mursin jalkani. Tämän tapaturman vaikutus sikiöön (röntgen kuvineen kaikkineen) myös mietitytti ja mietityttää ajoittain vieläkin. No, kaiken pitäisi kuitenkin olla kunnossa eikä tapahtunutta saa peruttua, joten positiivisella mielellä täytyy mennä eteenpäin.



Paljon on tosiaan asioita jotka tuntuvat uusilta, oudoilta ja ihmellisiltä. Hankittavaa vaikka millä mitalla (tiedänköhän vielä itsekään mitä kaikkea?), joten ihan kiva löytää porukka jossa näitä asioita voi pohtia ja ihmetellä. Ajan kanssa varmasti nimimerkitkin tulevat tutuiksi vaikka tällä hetkellä ovatkin täysin hämärän peitossa.



Tästä korista mistä mukamas saa tikkuja vielä sen verran, että minunkin alkoi heti tekemään mieli semmoista. Mistäköhän löytäisin? Muuta kommentoitavaa ei sitten vielä olekaan, ehkä ensi kerralla.



Nauttikaa masuistanne, pienistä ja isoista!



Zen

Mutta piti noista supistuksista kysyä, että mistäs ne tunnistaa? Pari kertaa olen tunnistanut mahan kovettumisen, mutta nytkin tässä työvauhdissa maha on tuntunut kovahkolta melkein koko ajan. Eihän se nyt koko ajan tietenkään supistele, mutta kuinka kova se siis on, kun supistaa? Ne kerrat kun tunsin supistelun oli selviä, koska olin muuten levossa. Jäi vain mietityttämään, että tunnenkohan niitä joka kerta vai en...



Yritysgallupiin: meillä tärppäsi ensimmäisestä yrityskierrosta. Olin jättänyt minipillerit pois helmikuun viimeinen päivä, maaliskuun loppupuolella tuli " tyhjennyskierto" , ja sitten ei seuraavia menkkoja kuulunutkaan. Itse luulin kierron pituudeksi reilusti päälle 30 päivää joten oviksen aikaan ei erityisesti yritetty, mutta näköjään se 2-3 kertaa viikossa riitti. Eka yrityskierto kp28 testasin haalean plussan :) Helpolla pääsin, ja paljon rankempaan yritysrupeamaan olin varautunut. Arvelin, että jos maaliskuussa aloitetaan, niin ehkä syksyksi plussaan...



Voi kun huolestuttaa kun muhku on nyt parina päivänä potkinut niin vähän. Eiköhän se ole ihan normaalia, mutta sitä nyt tietenkin huolestuu ihan mistä vain :) Lähinnä pelkään, että miten tämä stressi vaikuttaa sikiöön. Ei se kauhean terveellistä voi olla. No, enää kolme päivää, ja sitten pääsen lomalle viikoksi.



Huomenna aamulla rakenneultra! Tulen sitten kertomaan kuulumisia, varsinkin jos ne ovat hyviä :)



Kandi & muhku, huomenna raskauden virallisessa puolivälissä!

Ekassa ultrassa ne viikot ja laskettuaika varmistuu yleensä, eli mä varasin samalla käynnillä np-ultra-ajan kun kävin siellä alkuraskauden ultrassa. Tuppaa noi Femedan ja Felicitaksen noita ultria tekevät lääkärit olla niin varattuja, et paras oli varata heti. Tosin en saanut sopivalle päivälle heti aikaa ja nyt vihdoin sain peruutusajan. Eli vaikka olin ajoissa niin ei meinannutkaan aikaa löytyä.



Luulen että ihan hyvin hoidetaan sekä polilla et yksityisellä ultrat. Mut mä haluan käydä samalla lääkärillä koko odotusajan ja siksi valitsin yksityisen tien. Femeda ja Felicitas oli vaihtoehtoja ja jälkimmäisen valitsin:=)



Öitä!

Voimia Mii:lle! Mukavaa kun alkaa vauvoja syntyä :) Meillä varmaan mennään sinne 42 viikolle asti..



jmi. " Mukavaa" huomata että ei sielläkään vielä olla jakauduttu!!

olo alkaa olla hieman tukala näin lämpimällä!



Hyviä ultrakuulumisia oli monella! Onnittelut kaikille :)



Burdellakin aivan ihana massu! Kerkeää kasvaa aika kokoseks vielä ;)



Querolla siellä onkin aika " pikkuinen" massussa. Meidän tiiti oli rv 39+4 3,280 kg. Ja sillon mulla kohdunk. pituus 3cm ja sormelle auki! Oikeesti saatat vielä jakaantua ennen mua!



miauuu. Olen kuullut kans että äidin ja tyttären synnytykset ym. olis samanlaisia. Toki tiedän poikkeuksia olevan!! Veljen vaimolla todella nopeat synnytykset ja sen äiti taas punnannut jokaista yli vuorokauden ;)



Mulla näyttäis tieten menevän samalla lailla ku omalla äidillä.. Isoveljet on molemmat käynnistetty ja minä oon sit vaan tullu rv 40+4! Äiti oli lähteny varalta näytille kun oli selkää särkeny päivän ajan.. No oli kerenny olla sairaalassa tunnin ku mä sit synnyin! Muuta kipuja sillä sit ei minusta ollutkaan.. kaikki selässä! Ja selässä mullaki supparit enempi tuntuu ;)



Meillä raskautta kerettiin yrittää 4-5 kiertoa kunnes plussa pamahti. Se raskaus keskeytyi heti alussa, mutta sitten odotettiin yksi lääkärin määräämä kierto ja uutta yritystä. Sitten ei kerennyt tullakkaan kun yksi tädin vierailu ja uusi pysyvä plussa ;)



Tänään kaupungilla ollessa tuli kipeitä suppareita, vihloi jalkoihin ja selkään.. oli aikasta tuskallista kävellä, mutta niin ihanaa kun tietää että jotain siellä tapahtuu ;)



Kotia ku päästiin olin niin poikki että nukahin samantien.. No arvata saattaa että kivut loppu! Supistelee kyllä edelleen :)



Ihanaa kun vähän ilma viilenee.. (edes yön ajaksi) Meillä onki nyt unirytmi vähän niin että yöllä valvotaan jonnekki puol kolmeen ja herätään sit puolen päivän aikaan :)



Mä tässä samalla kopioin lasten levyjä koneelle.. kävin kirjastossa lainaamassa! Ihana kun tiiti vispaa menemään mörri möykyn tahtiin..



Kuinka muuten muilla loppusuoralaisilla liikkeet tuntuu?? Meillä kun mennään niin vimmatusti koko ajan että maha vaan rytkyy.. Naapurikin huomas ja aika kaukaa että o vilkas vauva masussa ;) pitäiskö sen vaavin rauhoittua ennen syntymää?!



Mutta nyt aletaan vielä grillaan!! Siis miten niin rytmit sekasin..





Niamey ja tiiti rv 40+4

Hei kaikille,



Olen seuraillut tätä palstaa nyt parisen viikkoa ja sain äsken rekisteröidyttäkin. Olen pääkaupunkiseudulta, kolmikymppinen. Ollaan mekin mieheni kanssa siis ensi kertaa pappia kyydissä tässä vauva-asiassa. Meillä tärppäsi heti ekasta kierrosta yrityksen aloittamisen jälkeen, joten tunnelmat ovat lähinnä hämmentyneet ja epäuskoiset - monilla tutuillamme yrittämiseen on mennyt vuosia ja ovat olleet hoidoissakin.. Tässä mielessä tunnen jopa syyllisyyttä pikaraskautumisesta.



Nyt on laskelmieni mukaan menossa viikko 7 ja monen mutkan kautta onnistuttu varaamaan aika neuvolaan loppukuuksi. Olin jo menettää toivoni siinä soittelussa: päivystävässä terveyspuhelimessa käskettiin soittamaan terveyskeskukseen, sieltä neuvolaan, sieltä toiseen jne. Oli jo tippa linssissä kun kukaan ei tuntunut olevan kiinnostunut ja tunsin itteni niin tyhmäksi kun en tiennyt mitä tehdä.. Onneksi lopulta luurin päähän löytyi ihana terveydenhoitaja, jolla oli aikaa selittää asiaa rauhassa ja antaa toimintaohjeita.



Kun tämä raskausasia oli varmistunut, ihmettelin, että eihän tämä tunnu oikeastaan missään. No, se etova olo tuli sitten viikolla 6 ja on nyt onneksi harvenemassa ainakin väliaikaisesti. Tästä ja muista nettisivuista on ollut hyötyä tuntemuksia vertaillessa ja jotkut ruokavinkit ovat toimineet.



Minua askarruttaa tässä alkuvaiheessa lähinnä se, koska asia pitäisi julkistaa töissä ja perhe-/ystäväpiirissä. Keskenmenon riski ensimmäisinä kuukausina on jopa 20%; toisaalta joudun jatkuvasti kiusallisiin tilanteisiin, kun en juokaan viinilasia tai koskekaan rakastamaani homejuustoon.. Lähimmät kaverit arvasivatkin asian jo, mutta muille en ole kertonut:).



Työhön olen huomannut raskauden vaikuttava siten, että asioita unohtuu. Onneksi tähän on olemassa selkeä fysiologinen selitys: muistille tärkeiden välittäjäaineiden tuotantotaso laskee raskauden aikana ja erityisesti se vaikuttaa 1. raskauskolmanneksen aikana. Muisti palautuu normaaliksi synnytyksen jälkeen. Näin kertoo Kunto Plus -lehti viitaten asiasta tehtyihin tutkimuksiin.



No, tässä vaiheessa siis onnellista odotusta vain kaikille ja palstailemisiin!



t. Feonia:-)