En halua poikaystävän kissaa sängylle tai sohvalle
Olen muuttanut poikaystävän luokse ja sillä on sisäkissa joka nukkuu yöllä sängyssä ja iltaisin sohvalla. Oon enemmän koiraihminen ja mua ällöttää että kissa nukkuu sängyssä tai sohvan tyynyn päällä. Miten sen saa opetettua nukkumaan muualla?
Kommentit (21)
Jaa että sisäkissa saisi olla vain lattialla? Aika ankea elämä...
Tulet huomaamaan että kissat nukkuu just sielä missä ne haluaa.
Muakin ärsyttää karvat sängyssä, siks kissa ei saa tulla sänkyyn vaan se häädetään aina pois sieltä. Mutta kyllä se saa sohvalla ja muualla olla, olis aika kurjaa kissalle jos ei saa olla missään muualla kun lattialla.
Ei kyl mitenkään.
Kovalla vaivalla voit opettaa sen olemaan menemättä pöydälle silloin kun itse olet paikalla. Silloinkin se menee sinne pöydälle heti kun kukaan ei näe.
Kissahuushollissa kissan karvat kuuluu sisustukseen. Ja ruoanlaittoon. Ja henkilökohtaiseen hygieniaan. Kissankarvoja saattaa löytyä kananmunankuoren sisältä, hammasharjasta tai suljetusta kondomipakkauksesta. Kissankarva on hämmästyttävän tunkeutuva luonnontuote, ja ihmettelen vain, miten ihminen ei ole keksinyt hyödyntää sitä millään tavalla.
Voit valita vain asenteesi. Parasta on oppia ihailemaan kissaa ja ottamaan oppia sen asenteesta. Sitä ei voi kouluttaa, sitä ei voi ymmärtää mutta voi olla kiitollinen, jos kissajumala joskus suo sen armon, että antaa silittää itseään ja vielä ehkä kehrää.
Muutit kissan reviirille, joten olet kissan alamainen. Muuta pois jos ei kissa miellytä, kissa oli ensin.
N27
Ja luulet että kissa ei nuku sängyllä kun olette esim. töissä tai kaupassa? Kissa nukkuu missä haluaa ja oikein kohdeltuna pitää huolta omistajastaan.
Lattialla vetää ja on kova pinta. Kissan on pakko olla ylätasoilla, myös haluaa seurustella ihmisten kanssa joskus. Ehkä voit järjestää oman kahdenistuttavan sohvan kissalle ja erillisen sängyn, kiipeilytasoja, ikkunalautapaikan. Tai sitten asua erillään omassa asunnossa, koska kissa elää vielä kauan. "Poikaystävä" ei kuulosta mieheltä eli on nuori, ehkä itsekin olet – siinä iässä ehtii erotakin vielä moneen kertaan. Miehelle jää se kissa aina. Kun opit kommunikoimaan kissojen kanssa ja kissakuiskaajaksi, kissa ei ole tylsä eikä harmaa olento.
Vierailija kirjoitti:
Ei kyl mitenkään.
Kovalla vaivalla voit opettaa sen olemaan menemättä pöydälle silloin kun itse olet paikalla. Silloinkin se menee sinne pöydälle heti kun kukaan ei näe.
Kissahuushollissa kissan karvat kuuluu sisustukseen. Ja ruoanlaittoon. Ja henkilökohtaiseen hygieniaan. Kissankarvoja saattaa löytyä kananmunankuoren sisältä, hammasharjasta tai suljetusta kondomipakkauksesta. Kissankarva on hämmästyttävän tunkeutuva luonnontuote, ja ihmettelen vain, miten ihminen ei ole keksinyt hyödyntää sitä millään tavalla.
Voit valita vain asenteesi. Parasta on oppia ihailemaan kissaa ja ottamaan oppia sen asenteesta. Sitä ei voi kouluttaa, sitä ei voi ymmärtää mutta voi olla kiitollinen, jos kissajumala joskus suo sen armon, että antaa silittää itseään ja vielä ehkä kehrää.
Tiivistää kissan kanssa elämisen erinomaisesti 😂
Kuinka usein mies harjaa kissaa. Siis siten että kissa tykkää, eikä ahdista. Entä imuroi.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka usein mies harjaa kissaa. Siis siten että kissa tykkää, eikä ahdista. Entä imuroi.
Kissan imurointi?
Parisuhteessa ja elämässä ylipäätään kannattaa valita taistelunsa, eikä lähteä soitellen sotaan heti kun joku asia vähän ärsyttää. On nimittäin paljon taisteluita, jotka olet tuomittu häviämään jo ennen sen alkamista. Kissan kieltäminen oleskelemasta kotonaan paikoissa, joissa se on ennen saanut oleskella, on yksi näistä tuhoontuomituista taisteluista.
Tuosta ei oikeasti hyvää seuraa kenenkään kannalta. Ei kissaa saa pysymään poissa sellaisilta paikoilta, joissa se viihtyy, vaikka aina olisi pennusta asti kiellettykin. Korkeintaan sen saa oppimaan sen verran seurakoreaksi, ettei tunge kielletyille paikoille tahallaan ärsyttämään, mutta ihan varmasti kulkee kyllä just missä mieli tekee, silloin kun ihmisten silmä välttää.
Kissa on itsetietoinen ja itsepäinen oman tiensä kulkija ja parasta on rakastaa kissaa rakastamalla sen kissamaisuutta. Jos kissa kokee ettei se saa olla oma itsensä, jos sen elämästä yrittää tehdä jonkinlaista koristeena tai harmittomana seuraneitinä/-herrana olemista pelkästään ihmisen ehdoilla, kissa stressaantuu ja ahdistuu. Siitä sitten puolestaan voi seurata kaikenlaista ikävää, kuten sairastumista, vetäytymistä ja ns. "käytöshäiriöitä", joita kissa ei kuitenkaan tee tahallaan. Esimerkiksi tarpeiden tekeminen väärään paikkaan on varsin yleinen seuraus stressistä ja ahdistuksesta, samoin se, että kissa lakkaa tulemasta lähelle eikä enää siedä kosketusta.
Sinuna miettisin, että pystytkö hyväksymään kissan sellaisena kuin se on, vai olisiko sinun ja poikaystäväsi parasta kuitenkin asua erillänne. Meillä kissat ovat aina saaneet tulla sekä sänkyyn että sohvalle enkä itse todellakaan alkaisi kumpaakaan kieltämään jonkun uuden mieskaverin takia. Onneksi ei tartte tällaista omalla kohdalla edes miettiä.
Ei se kissakaan halua sinun mirriäsi sängylleen eikä sohvalleen.
Vierailija kirjoitti:
Ei se kissakaan halua sinun mirriäsi sängylleen eikä sohvalleen.
Tämä. Se sänky ja sohva ovat todennäköisesti enemmän kissan kuin aloittajan, eikä ilmeisesti kukaan kysynyt kissalta haluaako se ap:tä kotiinsa ja sänkyynsä loikoilemaan.
Veikkaan ettei kissa tykkää aloittajasta.
Kissa ei varmaan halua omistajansa narttua sänkyyn tai sohvalle.
Vierailija kirjoitti:
Ei kyl mitenkään.
Kovalla vaivalla voit opettaa sen olemaan menemättä pöydälle silloin kun itse olet paikalla. Silloinkin se menee sinne pöydälle heti kun kukaan ei näe.
Kissahuushollissa kissan karvat kuuluu sisustukseen. Ja ruoanlaittoon. Ja henkilökohtaiseen hygieniaan. Kissankarvoja saattaa löytyä kananmunankuoren sisältä, hammasharjasta tai suljetusta kondomipakkauksesta. Kissankarva on hämmästyttävän tunkeutuva luonnontuote, ja ihmettelen vain, miten ihminen ei ole keksinyt hyödyntää sitä millään tavalla.
Voit valita vain asenteesi. Parasta on oppia ihailemaan kissaa ja ottamaan oppia sen asenteesta. Sitä ei voi kouluttaa, sitä ei voi ymmärtää mutta voi olla kiitollinen, jos kissajumala joskus suo sen armon, että antaa silittää itseään ja vielä ehkä kehrää.
Ei vaan meillä menny pöydillä. Koskaan. Samantien tuli lähtö. Muuten saivat mennä vapaasti. Kyllä niillekin kuria saa ja pitää olla.
Vierailija kirjoitti:
Ei kyl mitenkään.
Kovalla vaivalla voit opettaa sen olemaan menemättä pöydälle silloin kun itse olet paikalla. Silloinkin se menee sinne pöydälle heti kun kukaan ei näe.
Kissahuushollissa kissan karvat kuuluu sisustukseen. Ja ruoanlaittoon. Ja henkilökohtaiseen hygieniaan. Kissankarvoja saattaa löytyä kananmunankuoren sisältä, hammasharjasta tai suljetusta kondomipakkauksesta. Kissankarva on hämmästyttävän tunkeutuva luonnontuote, ja ihmettelen vain, miten ihminen ei ole keksinyt hyödyntää sitä millään tavalla.
Voit valita vain asenteesi. Parasta on oppia ihailemaan kissaa ja ottamaan oppia sen asenteesta. Sitä ei voi kouluttaa, sitä ei voi ymmärtää mutta voi olla kiitollinen, jos kissajumala joskus suo sen armon, että antaa silittää itseään ja vielä ehkä kehrää.
Kaksi kissaa eikä kumpikaan oleile keittiön tasoilla. Ei tosiaan ole karvoja ruoissa eikä sen enempää hammasharjassakaan. Työpöydällä viihtyvät etätyöläisen seurana, mutta ei na sentään mihin tahansa itseään sijoita. mukavimmat paikat on lämpöpatterien lähellä ja nettiboxin päällä.
Jos minun "puolisoni" kieltäsi kissaltani mitä tahansa niin lentäisi akka niska-perseotteella kadulle. Kissa oli täällä ennen nalkuttajaa.