Julkinen kosinta. Mitä mieltä siitä?

En toivoisi omalle kohdalle. Muiden kohdalla toivon, että asia olisi kohteelle mieluisa yllätys, mutta vähän kiusalliset vibathan siinä vieressä olisi olla..

Sopii sille joka siitä tykkää. Jos näen sellaisen jossain, ajattelen että onnea heille.

Itse pitäisin ehdottomasti kahdenkeskisestä kosinnasta jossain kivassa / meille merkityksellisessä paikassa. Mutta en ymmärrä ihan täysin myöskään suomalaisten ylpeilyä mahdollisimman arkisella kosinnalla - "no siinä me saunan jälkeen Peran kanssa oltiin alasti juomassa Karhua kun Sohvaperunat oli telkkarissa ja sitten Pera röyhtäisi ja mä nauraa räkätin ja sit mä sanoin että hei kun sun mutsis meitä painostaa niin pitäiskö mennä nyt sit naimisiin ens vuonna ja Pera röyhtäisi uudestaan ja sanoi että kai se on pakko". 

Tällaisia tarinoita olen kuullut lukuisia ja ne ihan todella on kerrottu ylpeinä siitä että meillä ei mitään romantiikkaa ikinä, ja hyi hyi jos mies kosii, minä en sellaiseen alennu.

Itse siis voisin kuvitella vaikkapa matkalla tai kauniissa luonnonmaisemassa, että olisi edes vaatteet päällä ja vähän panostettu vaikka shampanjan muodossa. Kyllä elämässä saa olla vähän juhlaakin, paitsi ehei, ei Suomessa :D.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei missään tapauksessa minun juttu.

Henkilökohtaisesti pidän kosinta turhana, naimisiin menosta voidaan hyvin sopia keskustellen, molempia osapuolia kuunnellen, ei siihen ulkopuolisia tarvita. En ota muihinkaan isoihin neuvotteluihin ulkopuolisia mukaan. Jos joku toinen kaipaa perinteistä kosintaa ja krumeluureja, ok, ei se minua haittaa. Jokainen tyylillään.

Anteeksi mutta kenen kosinnassa on _ulkopuolisia_ mukana neuvottelemassa? En ole koskaan kuullut että kosinta olisi tapahtunut jonkinlaisen välittäjän/erotuomarin läsnäollessa :D.

Toisekseen, se yhdessä keskustelukin on kosinta, koska siinä jotenkin jompikumpi sanoo että mentäiskö naimisiin. Se on se kosinta. Ei se mitään teatteria tarkoita.

Jos yleisöä on paikalla, siinä on kyllä ulkopuolisia läsnä. Moniko av-mamma pitäisi suunsa kiinni, kun Niko-Petteri kosisi suvun kesäjuhlissa Kukkamaariaansa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei missään tapauksessa minun juttu.

Henkilökohtaisesti pidän kosinta turhana, naimisiin menosta voidaan hyvin sopia keskustellen, molempia osapuolia kuunnellen, ei siihen ulkopuolisia tarvita. En ota muihinkaan isoihin neuvotteluihin ulkopuolisia mukaan. Jos joku toinen kaipaa perinteistä kosintaa ja krumeluureja, ok, ei se minua haittaa. Jokainen tyylillään.

Anteeksi mutta kenen kosinnassa on _ulkopuolisia_ mukana neuvottelemassa? En ole koskaan kuullut että kosinta olisi tapahtunut jonkinlaisen välittäjän/erotuomarin läsnäollessa :D.

Toisekseen, se yhdessä keskustelukin on kosinta, koska siinä jotenkin jompikumpi sanoo että mentäiskö naimisiin. Se on se kosinta. Ei se mitään teatteria tarkoita.

Jos yleisöä on paikalla, siinä on kyllä ulkopuolisia läsnä. Moniko av-mamma pitäisi suunsa kiinni, kun Niko-Petteri kosisi suvun kesäjuhlissa Kukkamaariaansa?

No en edelleenkään tunne ketään, joka tunkisi toisten kosintatilanteeseen mukaan, edes siellä kesäjuhlilla. Oikeastiko tilanne menee niin että Niko-Petteri kysyy, Kukkamaaria, tuletko vaimokseni, ja Aune, Liisukka ja Merja -tädit tunkevat siihen neuvottelemaan? "Älä nyt, Niko-Petteri ei tienaa tarpeeksi!" "Ei kannata, ero vaan tulee!" "Sano kyllä, Niksu-Peksu on ihana!" Outoa sukua teillä, jos näin on.

Meidän suvussa yhtään julkista kosintaa ei ole ollut, mutta voin taata että jos olisi, se ei olisi mikään neuvottelutilanne ulkopuolisten kanssa.

Kyllä Kurre ja Kirsi oli kuolemaan asti naimisissa, vaikka kosinta tapahtui ihan julkisesti koko Suomen kansan edessä telkkariohjelmassa. 

Vierailija kirjoitti:

Sopii sille joka siitä tykkää. Jos näen sellaisen jossain, ajattelen että onnea heille.

Itse pitäisin ehdottomasti kahdenkeskisestä kosinnasta jossain kivassa / meille merkityksellisessä paikassa. Mutta en ymmärrä ihan täysin myöskään suomalaisten ylpeilyä mahdollisimman arkisella kosinnalla - "no siinä me saunan jälkeen Peran kanssa oltiin alasti juomassa Karhua kun Sohvaperunat oli telkkarissa ja sitten Pera röyhtäisi ja mä nauraa räkätin ja sit mä sanoin että hei kun sun mutsis meitä painostaa niin pitäiskö mennä nyt sit naimisiin ens vuonna ja Pera röyhtäisi uudestaan ja sanoi että kai se on pakko". 

Tällaisia tarinoita olen kuullut lukuisia ja ne ihan todella on kerrottu ylpeinä siitä että meillä ei mitään romantiikkaa ikinä, ja hyi hyi jos mies kosii, minä en sellaiseen alennu.

Itse siis voisin kuvitella vaikkapa matkalla tai kauniissa luonnonmaisemassa, että olisi edes vaatteet päällä ja vähän panostettu vaikka shampanjan muodossa. Kyllä elämässä saa olla vähän juhlaakin, paitsi ehei, ei Suomessa :D.

Jep, joskus vuosia sitten lueskelin jotain hääfoorumia jossa oli miten sinua kosittiin -ketju. Se oli täynnä tällaista arkisuudella kehuskelua, ihan kuin oltaisiin kilpailtu siitä kenen kosinta oli kaikista tavallisin ja epäerityisin. Ihan kuin se olisi joku kunnia-asia, ettei vahingossakaan mies kosi, saati sitten polvistu, tai osta sormusta, tai kukkia, tai järjestä jotain spesiaalia kuten aarteenetsintää jne jne. Suurin saavutus oli tokaista mieluiten alasti ja laittautumattomana vähintään 10v parisuhteen jälkeen kun lapset tehty ja talot ostettu, että varasin muuten kirkon heinäkuuksi jotta saadaan hyvä syy ryypätä porukalla.

Näihin verrattuna jopa se julkinen kosinta kuulostaa houkuttelevalta... Miksi suomalaiset pelkäävät romantiikkaa ja juhlan tuntua? Ei se siis todellakaan ole välttämätöntä, mutta... Hämmästyttävän yleistä että sitä vastustetaan henkeen ja vereen.