Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Polttomoottoreiden valmistus ja bensa-autoilu loppuu
12.02.2021 |
Näin käy, mutta koska meitä köyhiäkin on, bensa-autoilla on kysyntää vielä kauan tuonkin jälkeen. https://www.iltalehti.fi/talous/a/f6621ba2-72a0-49b0-bc19-eb1ae0b0d9ed
Kommentit (45235)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin arveluttaa joku helvetin iso rakennus joka on täynnä jotain vanhoja litiumakkuja, joihin säilötään sähköä kun eivät enää kelpaa autokäyttöön. Jo pienen autopalon sammutus on yleensä sähköauton kanssa mahdotonta, joten miten sammutetaan litiuakuista kasattu omakotitalon kokoinen akkukasa kun se syttyy tuleen? Aletaan lähestyä Simpsonien loputonta rengaspaloa, mutta litiumakkujen kanssa.
Kun vanhat litiumakut valjastetaan teollisuuskäyttöön niin siinä poistuu samalla ne merkittävimmät rajoitteet jotka aiheuttavat ongelmia autokäytössä eli tilavuus ja paino eivät ole enää mitenkään kriittisiä.
Akkufarmilla akut jaetaan toisistaan eristettyihin palonkestäviin klustereihin joissa on valvonta- ja sammutusjärjestelmät. Tilanteesta riippuen palo voidaan joko sammuttaa tai sitten antaa sen palaa hallitusti loppuun. Lämpötiloja hallitaan yleensä sumuttamalla osasto täyteen vesisumua ja/tai jotain muuta tarkoitukseen sopivaa kaasua/nestettä (sumumuodossa vesi sitoo itseensä paljon tehokkaammin lämpöä kuin perinteisistä sprinklereistä holvaamalla) ja toinen olennainen juttu on että mahdolliset leimahdusherkät palokaasut pystytään tarvittaessa tuulettamaan osastosta ulos.
Vanhat litiumakut tuskin kestävät käytössä montaakaan vuotta, vaikka eivät syttyisi edes palamaan.
Toki kestävät. Sellainen 15 vuotta autossa, sen jälkeen esim 10 vuotta akkufarmilla ja nyt puhutaan jo akkujen "kolmannesta elämästä" eli kun eivät enää akkufarmikäyttöönkään kelpaa niin voisi vielä käyttää matalan käyttöasteen energiavarastoina (esim varavirtalähteinä) missä ei tarvitse purkaa eikä ladata jatkuvasti. Saattaa siis käyttöikää tulla akulle 30-40 vuotta yhteensä.
Hommaa tulee siis riittämään kun vanhojen sähköauton akkujen kanssa puljataan energiavarastoina. Ja koska vanha akku ottaa huonosti virtaa vastaan ja myös luovuttaa sitä huonommin, hukkaenergiankin määrä tulee kasvamaan paljon.
Aina yhtä huvittavaa kun täydet maallikot esiintyvät sähkötekniikan asiantuntijoina.
Jotkut tosiaan kuvittelevat, että vanhakin litiumakku ottaa virtaa vastaan ja luovuttaa sitä yhtä hyvin kuin uusikin akku.
Eihän vanhaa akkua olisi tarvetta koskaan vaihtaa jos vanhakin akku toimisi yhtä hyvin kuin uusikin.
Niinhän ne toimiikin, kunhan purku- ja latausvirrat pidetään maltillisina. Kapasiteetti tosin laskee ajoneuvokäyttöön riittämättömäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lietoon rakennetaan Suomen ensimmäinen vetytankkausasema
Julkaistu: 11.01.2023
Flexensistä irrotettu HydRe Oy valmistelee vetytankkausasemien verkoston rakentamista Suomeen ja Pohjois-Eurooppaan palvelemaan erityisesti raskasta liikennettä. Yhtiö aikoo avata Liedon aseman vuoden 2024 loppupuolella ja yhteensä kahdeksan asemaa vuoden 2025 loppuun mennessä.
.
Startup-yritys HydRe on perustettu vuoden 2022 alussa suomalaisen uusiutuvan energian hankekehittäjän Flexens Oy Ab:n spinout-yrityksenä. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana yritys on kehittänyt hankeportfoliota ja haki marraskuussa 2022 Energiaviraston infrastruktuuritukea ensimmäisen aseman rakentamiseksi Avantin logistiikkakeskukseen Lietoon.
.
Energiavirasto myönsi hankkeelle 796 000 euron investointituen joulukuussa 2022. HydRe tähtää tuen myötä aseman investointipäätökseen vuoden 2023 toisella tai kolmannella neljänneksellä. Vuoteen 2030 mennessä yritys pyrkii ottamaan käyttöön jopa 50 asemaa, joista suurimman osan Suomeen.
.
Ilmastohyötyjen lisäksi puhtaan vedyn käyttö liikenteen käyttövoimana kasvattaa energiaomavaraisuutta, koska sillä korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita. HydRe toimittaa asemiltaan ainoastaan paikallisesti tuotettua puhdasta vetyä sekä raskaalle kalustolle että kevyemmille kulkuneuvoille.
.
Liedon tankkausaseman vety on kaavailtu hankittavaksi Naantalista Green North Energy Oy:n suunnittelemalta 100 MW:n tehoiselta vihreän vedyn tuotantolaitokselta. Naantalin laitos ollaan ottamassa käyttöön vuonna 2026, joten aluksi vety hankitaan Lietoon muilta Suomen vihreän vedyn tuotantolaitoksilta. HydRe ja Green North Energy ovat vuonna 2022 solmineet aiesopimuksen yhteistyöstä.
.
Vedyn liikennekäyttöä edistetään Euroopassa voimakkaasti. Lokakuussa 2022 Euroopan Parlamentti äänesti kunnianhimoisten sähkö- ja vetyliikennetavoitteiden puolesta: MEPit ehdottavat vetytankkausasemien rakentamista pääteiden varsille enintään 100 kilometrin välein vuoteen 2028 mennessä. Tämä tarkoittaisi jopa 1780 vetytankkausaseman ja 59 000 vetykuorma-auton käyttöönottoa. Lisäksi useissa selvityksissä12 ennakoidaan, että vuonna 2030 Euroopassa on käytössä jopa 100 000 vetykuorma-autoa.
Eka tulee ensi vuonna. Jippii!
Lieto ostaa vetypakettiautoja kaupungin käyttöön.
Vetypakettiautossa 600 kilometrin "range" ja muutaman minuutin tankkausaika on hyvä yhdistelmä vaikkapa kaupungin huoltoajoihin.
Sarvi-Jaakko on hyvä ja ostaa vetypakettiauton, jos se kerran on niin hyvä 😈
Hei sebbo. Polttoainevety on siis bensan hinnoissa. Ei ole paha hinta.
Ja vetyauton hinta on sähköauton hinta + polttiksen hinta. Usko jo, niitä ei tulla koskaan myymään henkilöliikenteeseen kuin marginaalisia määriä.
Kun vetyä on polttoaineeksi saatavilla, tulee firmoja jotka muuttavat bensa-autoja vetyautoiksi. Nytkin muutetaan autoja kaasuautoiksi, eikä se ole vaikeaa, eikä maksa kuin muutaman satasen.
Teppo muuttaa muutamalla satasella auton vaikka kuuraketiksi 🚀
Ei ole vaikeaa muuttaa polttomoottoria käyttämään vetyä. Ei sen vaikeampaa kuin muuttaa bensakäyttöinen polttomoottori käyttämään biokaasua. Muutostyö maksaa muutaman satasen.
En ihan usko että vedyn korkeaa painetta ja alhaista lämpötilaa kestävät vetytankit ja tankkausaukon saa asennettua muutamalla satasella. Biokaasun käyttämät paineet ja lämpötilat ovat paljon helpompia hallita.
Vetyhän varastoidaan äärimmäisen paineen alaisena valtaviin, erittäin kalliisiin komposiittirakenteisiin säiliöihin.
Ja paljonko kaasusäiliö siis maksaa ja painaa?
Enemmän kuin polttomoottoriauto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lietoon rakennetaan Suomen ensimmäinen vetytankkausasema
Julkaistu: 11.01.2023
Flexensistä irrotettu HydRe Oy valmistelee vetytankkausasemien verkoston rakentamista Suomeen ja Pohjois-Eurooppaan palvelemaan erityisesti raskasta liikennettä. Yhtiö aikoo avata Liedon aseman vuoden 2024 loppupuolella ja yhteensä kahdeksan asemaa vuoden 2025 loppuun mennessä.
.
Startup-yritys HydRe on perustettu vuoden 2022 alussa suomalaisen uusiutuvan energian hankekehittäjän Flexens Oy Ab:n spinout-yrityksenä. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana yritys on kehittänyt hankeportfoliota ja haki marraskuussa 2022 Energiaviraston infrastruktuuritukea ensimmäisen aseman rakentamiseksi Avantin logistiikkakeskukseen Lietoon.
.
Energiavirasto myönsi hankkeelle 796 000 euron investointituen joulukuussa 2022. HydRe tähtää tuen myötä aseman investointipäätökseen vuoden 2023 toisella tai kolmannella neljänneksellä. Vuoteen 2030 mennessä yritys pyrkii ottamaan käyttöön jopa 50 asemaa, joista suurimman osan Suomeen.
.
Ilmastohyötyjen lisäksi puhtaan vedyn käyttö liikenteen käyttövoimana kasvattaa energiaomavaraisuutta, koska sillä korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita. HydRe toimittaa asemiltaan ainoastaan paikallisesti tuotettua puhdasta vetyä sekä raskaalle kalustolle että kevyemmille kulkuneuvoille.
.
Liedon tankkausaseman vety on kaavailtu hankittavaksi Naantalista Green North Energy Oy:n suunnittelemalta 100 MW:n tehoiselta vihreän vedyn tuotantolaitokselta. Naantalin laitos ollaan ottamassa käyttöön vuonna 2026, joten aluksi vety hankitaan Lietoon muilta Suomen vihreän vedyn tuotantolaitoksilta. HydRe ja Green North Energy ovat vuonna 2022 solmineet aiesopimuksen yhteistyöstä.
.
Vedyn liikennekäyttöä edistetään Euroopassa voimakkaasti. Lokakuussa 2022 Euroopan Parlamentti äänesti kunnianhimoisten sähkö- ja vetyliikennetavoitteiden puolesta: MEPit ehdottavat vetytankkausasemien rakentamista pääteiden varsille enintään 100 kilometrin välein vuoteen 2028 mennessä. Tämä tarkoittaisi jopa 1780 vetytankkausaseman ja 59 000 vetykuorma-auton käyttöönottoa. Lisäksi useissa selvityksissä12 ennakoidaan, että vuonna 2030 Euroopassa on käytössä jopa 100 000 vetykuorma-autoa.
Eka tulee ensi vuonna. Jippii!
Lieto ostaa vetypakettiautoja kaupungin käyttöön.
Vetypakettiautossa 600 kilometrin "range" ja muutaman minuutin tankkausaika on hyvä yhdistelmä vaikkapa kaupungin huoltoajoihin.
Sarvi-Jaakko on hyvä ja ostaa vetypakettiauton, jos se kerran on niin hyvä 😈
Hei sebbo. Polttoainevety on siis bensan hinnoissa. Ei ole paha hinta.
Ja vetyauton hinta on sähköauton hinta + polttiksen hinta. Usko jo, niitä ei tulla koskaan myymään henkilöliikenteeseen kuin marginaalisia määriä.
Kun vetyä on polttoaineeksi saatavilla, tulee firmoja jotka muuttavat bensa-autoja vetyautoiksi. Nytkin muutetaan autoja kaasuautoiksi, eikä se ole vaikeaa, eikä maksa kuin muutaman satasen.
Teppo muuttaa muutamalla satasella auton vaikka kuuraketiksi 🚀
Ei ole vaikeaa muuttaa polttomoottoria käyttämään vetyä. Ei sen vaikeampaa kuin muuttaa bensakäyttöinen polttomoottori käyttämään biokaasua. Muutostyö maksaa muutaman satasen.
En ihan usko että vedyn korkeaa painetta ja alhaista lämpötilaa kestävät vetytankit ja tankkausaukon saa asennettua muutamalla satasella. Biokaasun käyttämät paineet ja lämpötilat ovat paljon helpompia hallita.
Vetyhän varastoidaan äärimmäisen paineen alaisena valtaviin, erittäin kalliisiin komposiittirakenteisiin säiliöihin.
Ja paljonko kaasusäiliö siis maksaa ja painaa?
Enemmän kuin polttomoottoriauto.
Kylläpä olet lapsellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin arveluttaa joku helvetin iso rakennus joka on täynnä jotain vanhoja litiumakkuja, joihin säilötään sähköä kun eivät enää kelpaa autokäyttöön. Jo pienen autopalon sammutus on yleensä sähköauton kanssa mahdotonta, joten miten sammutetaan litiuakuista kasattu omakotitalon kokoinen akkukasa kun se syttyy tuleen? Aletaan lähestyä Simpsonien loputonta rengaspaloa, mutta litiumakkujen kanssa.
Kun vanhat litiumakut valjastetaan teollisuuskäyttöön niin siinä poistuu samalla ne merkittävimmät rajoitteet jotka aiheuttavat ongelmia autokäytössä eli tilavuus ja paino eivät ole enää mitenkään kriittisiä.
Akkufarmilla akut jaetaan toisistaan eristettyihin palonkestäviin klustereihin joissa on valvonta- ja sammutusjärjestelmät. Tilanteesta riippuen palo voidaan joko sammuttaa tai sitten antaa sen palaa hallitusti loppuun. Lämpötiloja hallitaan yleensä sumuttamalla osasto täyteen vesisumua ja/tai jotain muuta tarkoitukseen sopivaa kaasua/nestettä (sumumuodossa vesi sitoo itseensä paljon tehokkaammin lämpöä kuin perinteisistä sprinklereistä holvaamalla) ja toinen olennainen juttu on että mahdolliset leimahdusherkät palokaasut pystytään tarvittaessa tuulettamaan osastosta ulos.
Vanhat litiumakut tuskin kestävät käytössä montaakaan vuotta, vaikka eivät syttyisi edes palamaan.
Toki kestävät. Sellainen 15 vuotta autossa, sen jälkeen esim 10 vuotta akkufarmilla ja nyt puhutaan jo akkujen "kolmannesta elämästä" eli kun eivät enää akkufarmikäyttöönkään kelpaa niin voisi vielä käyttää matalan käyttöasteen energiavarastoina (esim varavirtalähteinä) missä ei tarvitse purkaa eikä ladata jatkuvasti. Saattaa siis käyttöikää tulla akulle 30-40 vuotta yhteensä.
Hommaa tulee siis riittämään kun vanhojen sähköauton akkujen kanssa puljataan energiavarastoina. Ja koska vanha akku ottaa huonosti virtaa vastaan ja myös luovuttaa sitä huonommin, hukkaenergiankin määrä tulee kasvamaan paljon.
Aina yhtä huvittavaa kun täydet maallikot esiintyvät sähkötekniikan asiantuntijoina.
Jotkut tosiaan kuvittelevat, että vanhakin litiumakku ottaa virtaa vastaan ja luovuttaa sitä yhtä hyvin kuin uusikin akku.
Eihän vanhaa akkua olisi tarvetta koskaan vaihtaa jos vanhakin akku toimisi yhtä hyvin kuin uusikin.
Niinhän ne toimiikin, kunhan purku- ja latausvirrat pidetään maltillisina. Kapasiteetti tosin laskee ajoneuvokäyttöön riittämättömäksi.
Ja jotkut tosiaan kuvittelevat, että vanhakin litiumakku ottaa virtaa vastaan ja luovuttaa sitä yhtä hyvin kuin uusikin akku
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lietoon rakennetaan Suomen ensimmäinen vetytankkausasema
Julkaistu: 11.01.2023
Flexensistä irrotettu HydRe Oy valmistelee vetytankkausasemien verkoston rakentamista Suomeen ja Pohjois-Eurooppaan palvelemaan erityisesti raskasta liikennettä. Yhtiö aikoo avata Liedon aseman vuoden 2024 loppupuolella ja yhteensä kahdeksan asemaa vuoden 2025 loppuun mennessä.
.
Startup-yritys HydRe on perustettu vuoden 2022 alussa suomalaisen uusiutuvan energian hankekehittäjän Flexens Oy Ab:n spinout-yrityksenä. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana yritys on kehittänyt hankeportfoliota ja haki marraskuussa 2022 Energiaviraston infrastruktuuritukea ensimmäisen aseman rakentamiseksi Avantin logistiikkakeskukseen Lietoon.
.
Energiavirasto myönsi hankkeelle 796 000 euron investointituen joulukuussa 2022. HydRe tähtää tuen myötä aseman investointipäätökseen vuoden 2023 toisella tai kolmannella neljänneksellä. Vuoteen 2030 mennessä yritys pyrkii ottamaan käyttöön jopa 50 asemaa, joista suurimman osan Suomeen.
.
Ilmastohyötyjen lisäksi puhtaan vedyn käyttö liikenteen käyttövoimana kasvattaa energiaomavaraisuutta, koska sillä korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita. HydRe toimittaa asemiltaan ainoastaan paikallisesti tuotettua puhdasta vetyä sekä raskaalle kalustolle että kevyemmille kulkuneuvoille.
.
Liedon tankkausaseman vety on kaavailtu hankittavaksi Naantalista Green North Energy Oy:n suunnittelemalta 100 MW:n tehoiselta vihreän vedyn tuotantolaitokselta. Naantalin laitos ollaan ottamassa käyttöön vuonna 2026, joten aluksi vety hankitaan Lietoon muilta Suomen vihreän vedyn tuotantolaitoksilta. HydRe ja Green North Energy ovat vuonna 2022 solmineet aiesopimuksen yhteistyöstä.
.
Vedyn liikennekäyttöä edistetään Euroopassa voimakkaasti. Lokakuussa 2022 Euroopan Parlamentti äänesti kunnianhimoisten sähkö- ja vetyliikennetavoitteiden puolesta: MEPit ehdottavat vetytankkausasemien rakentamista pääteiden varsille enintään 100 kilometrin välein vuoteen 2028 mennessä. Tämä tarkoittaisi jopa 1780 vetytankkausaseman ja 59 000 vetykuorma-auton käyttöönottoa. Lisäksi useissa selvityksissä12 ennakoidaan, että vuonna 2030 Euroopassa on käytössä jopa 100 000 vetykuorma-autoa.
Eka tulee ensi vuonna. Jippii!
Lieto ostaa vetypakettiautoja kaupungin käyttöön.
Vetypakettiautossa 600 kilometrin "range" ja muutaman minuutin tankkausaika on hyvä yhdistelmä vaikkapa kaupungin huoltoajoihin.
Sarvi-Jaakko on hyvä ja ostaa vetypakettiauton, jos se kerran on niin hyvä 😈
Hei sebbo. Polttoainevety on siis bensan hinnoissa. Ei ole paha hinta.
Ja vetyauton hinta on sähköauton hinta + polttiksen hinta. Usko jo, niitä ei tulla koskaan myymään henkilöliikenteeseen kuin marginaalisia määriä.
Kun vetyä on polttoaineeksi saatavilla, tulee firmoja jotka muuttavat bensa-autoja vetyautoiksi. Nytkin muutetaan autoja kaasuautoiksi, eikä se ole vaikeaa, eikä maksa kuin muutaman satasen.
Teppo muuttaa muutamalla satasella auton vaikka kuuraketiksi 🚀
Ei ole vaikeaa muuttaa polttomoottoria käyttämään vetyä. Ei sen vaikeampaa kuin muuttaa bensakäyttöinen polttomoottori käyttämään biokaasua. Muutostyö maksaa muutaman satasen.
En ihan usko että vedyn korkeaa painetta ja alhaista lämpötilaa kestävät vetytankit ja tankkausaukon saa asennettua muutamalla satasella. Biokaasun käyttämät paineet ja lämpötilat ovat paljon helpompia hallita.
Vetyhän varastoidaan äärimmäisen paineen alaisena valtaviin, erittäin kalliisiin komposiittirakenteisiin säiliöihin.
Ja paljonko kaasusäiliö siis maksaa ja painaa?
Enemmän kuin polttomoottoriauto.
Kylläpä olet lapsellinen.
Lisää kannabista tepolle, niin bensa-autot muuttuvat vetoautoiksi vartin työllä ja suomi on pullollaan vetyasemia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://etn.fi/index.php/13-news/14448-lietoon-rakennetaan-suomen-ensim…
Lietoon rakennetaan Suomen ensimmäinen vetytankkausasema
.
Flexensistä irrotettu HydRe Oy valmistelee vetytankkausasemien verkoston rakentamista Suomeen ja Pohjois-Eurooppaan palvelemaan erityisesti raskasta liikennettä. Yhtiö aikoo avata Liedon aseman vuoden 2024 loppupuolella ja yhteensä kahdeksan asemaa vuoden 2025 loppuun mennessä.
.
Startup-yritys HydRe on perustettu vuoden 2022 alussa suomalaisen uusiutuvan energian hankekehittäjän Flexens Oy Ab:n spinout-yrityksenä. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana yritys on kehittänyt hankeportfoliota ja haki marraskuussa 2022 Energiaviraston infrastruktuuritukea ensimmäisen aseman rakentamiseksi Avantin logistiikkakeskukseen Lietoon.
.
Energiavirasto myönsi hankkeelle 796 000 euron investointituen joulukuussa 2022. HydRe tähtää tuen myötä aseman investointipäätökseen vuoden 2023 toisella tai kolmannella neljänneksellä. Vuoteen 2030 mennessä yritys pyrkii ottamaan käyttöön jopa 50 asemaa, joista suurimman osan Suomeen.
.
Ilmastohyötyjen lisäksi puhtaan vedyn käyttö liikenteen käyttövoimana kasvattaa energiaomavaraisuutta, koska sillä korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita. HydRe toimittaa asemiltaan ainoastaan paikallisesti tuotettua puhdasta vetyä sekä raskaalle kalustolle että kevyemmille kulkuneuvoille.
.
Liedon tankkausaseman vety on kaavailtu hankittavaksi Naantalista Green North Energy Oy:n suunnittelemalta 100 MW:n tehoiselta vihreän vedyn tuotantolaitokselta. Naantalin laitos ollaan ottamassa käyttöön vuonna 2026, joten aluksi vety hankitaan Lietoon muilta Suomen vihreän vedyn tuotantolaitoksilta. HydRe ja Green North Energy ovat vuonna 2022 solmineet aiesopimuksen yhteistyöstä.
.
Vedyn liikennekäyttöä edistetään Euroopassa voimakkaasti. Lokakuussa 2022 Euroopan Parlamentti äänesti kunnianhimoisten sähkö- ja vetyliikennetavoitteiden puolesta: MEPit ehdottavat vetytankkausasemien rakentamista pääteiden varsille enintään 100 kilometrin välein vuoteen 2028 mennessä. Tämä tarkoittaisi jopa 1780 vetytankkausaseman ja 59 000 vetykuorma-auton käyttöönottoa. Lisäksi useissa selvityksissä12 ennakoidaan, että vuonna 2030 Euroopassa on käytössä jopa 100 000 vetykuorma-autoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin arveluttaa joku helvetin iso rakennus joka on täynnä jotain vanhoja litiumakkuja, joihin säilötään sähköä kun eivät enää kelpaa autokäyttöön. Jo pienen autopalon sammutus on yleensä sähköauton kanssa mahdotonta, joten miten sammutetaan litiuakuista kasattu omakotitalon kokoinen akkukasa kun se syttyy tuleen? Aletaan lähestyä Simpsonien loputonta rengaspaloa, mutta litiumakkujen kanssa.
Kun vanhat litiumakut valjastetaan teollisuuskäyttöön niin siinä poistuu samalla ne merkittävimmät rajoitteet jotka aiheuttavat ongelmia autokäytössä eli tilavuus ja paino eivät ole enää mitenkään kriittisiä.
Akkufarmilla akut jaetaan toisistaan eristettyihin palonkestäviin klustereihin joissa on valvonta- ja sammutusjärjestelmät. Tilanteesta riippuen palo voidaan joko sammuttaa tai sitten antaa sen palaa hallitusti loppuun. Lämpötiloja hallitaan yleensä sumuttamalla osasto täyteen vesisumua ja/tai jotain muuta tarkoitukseen sopivaa kaasua/nestettä (sumumuodossa vesi sitoo itseensä paljon tehokkaammin lämpöä kuin perinteisistä sprinklereistä holvaamalla) ja toinen olennainen juttu on että mahdolliset leimahdusherkät palokaasut pystytään tarvittaessa tuulettamaan osastosta ulos.
Vanhat litiumakut tuskin kestävät käytössä montaakaan vuotta, vaikka eivät syttyisi edes palamaan.
Toki kestävät. Sellainen 15 vuotta autossa, sen jälkeen esim 10 vuotta akkufarmilla ja nyt puhutaan jo akkujen "kolmannesta elämästä" eli kun eivät enää akkufarmikäyttöönkään kelpaa niin voisi vielä käyttää matalan käyttöasteen energiavarastoina (esim varavirtalähteinä) missä ei tarvitse purkaa eikä ladata jatkuvasti. Saattaa siis käyttöikää tulla akulle 30-40 vuotta yhteensä.
Hommaa tulee siis riittämään kun vanhojen sähköauton akkujen kanssa puljataan energiavarastoina. Ja koska vanha akku ottaa huonosti virtaa vastaan ja myös luovuttaa sitä huonommin, hukkaenergiankin määrä tulee kasvamaan paljon.
Aina yhtä huvittavaa kun täydet maallikot esiintyvät sähkötekniikan asiantuntijoina.
Jotkut tosiaan kuvittelevat, että vanhakin litiumakku ottaa virtaa vastaan ja luovuttaa sitä yhtä hyvin kuin uusikin akku.
Eihän vanhaa akkua olisi tarvetta koskaan vaihtaa jos vanhakin akku toimisi yhtä hyvin kuin uusikin.
Niinhän ne toimiikin, kunhan purku- ja latausvirrat pidetään maltillisina. Kapasiteetti tosin laskee ajoneuvokäyttöön riittämättömäksi.
Ja jotkut tosiaan kuvittelevat, että vanhakin litiumakku ottaa virtaa vastaan ja luovuttaa sitä yhtä hyvin kuin uusikin akku
Niinhän ne ottaakin, kunhan lataus- ja purkuvirrat pidetään maltillisina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lietoon rakennetaan Suomen ensimmäinen vetytankkausasema
Julkaistu: 11.01.2023
Flexensistä irrotettu HydRe Oy valmistelee vetytankkausasemien verkoston rakentamista Suomeen ja Pohjois-Eurooppaan palvelemaan erityisesti raskasta liikennettä. Yhtiö aikoo avata Liedon aseman vuoden 2024 loppupuolella ja yhteensä kahdeksan asemaa vuoden 2025 loppuun mennessä.
.
Startup-yritys HydRe on perustettu vuoden 2022 alussa suomalaisen uusiutuvan energian hankekehittäjän Flexens Oy Ab:n spinout-yrityksenä. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana yritys on kehittänyt hankeportfoliota ja haki marraskuussa 2022 Energiaviraston infrastruktuuritukea ensimmäisen aseman rakentamiseksi Avantin logistiikkakeskukseen Lietoon.
.
Energiavirasto myönsi hankkeelle 796 000 euron investointituen joulukuussa 2022. HydRe tähtää tuen myötä aseman investointipäätökseen vuoden 2023 toisella tai kolmannella neljänneksellä. Vuoteen 2030 mennessä yritys pyrkii ottamaan käyttöön jopa 50 asemaa, joista suurimman osan Suomeen.
.
Ilmastohyötyjen lisäksi puhtaan vedyn käyttö liikenteen käyttövoimana kasvattaa energiaomavaraisuutta, koska sillä korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita. HydRe toimittaa asemiltaan ainoastaan paikallisesti tuotettua puhdasta vetyä sekä raskaalle kalustolle että kevyemmille kulkuneuvoille.
.
Liedon tankkausaseman vety on kaavailtu hankittavaksi Naantalista Green North Energy Oy:n suunnittelemalta 100 MW:n tehoiselta vihreän vedyn tuotantolaitokselta. Naantalin laitos ollaan ottamassa käyttöön vuonna 2026, joten aluksi vety hankitaan Lietoon muilta Suomen vihreän vedyn tuotantolaitoksilta. HydRe ja Green North Energy ovat vuonna 2022 solmineet aiesopimuksen yhteistyöstä.
.
Vedyn liikennekäyttöä edistetään Euroopassa voimakkaasti. Lokakuussa 2022 Euroopan Parlamentti äänesti kunnianhimoisten sähkö- ja vetyliikennetavoitteiden puolesta: MEPit ehdottavat vetytankkausasemien rakentamista pääteiden varsille enintään 100 kilometrin välein vuoteen 2028 mennessä. Tämä tarkoittaisi jopa 1780 vetytankkausaseman ja 59 000 vetykuorma-auton käyttöönottoa. Lisäksi useissa selvityksissä12 ennakoidaan, että vuonna 2030 Euroopassa on käytössä jopa 100 000 vetykuorma-autoa.
Eka tulee ensi vuonna. Jippii!
Lieto ostaa vetypakettiautoja kaupungin käyttöön.
Vetypakettiautossa 600 kilometrin "range" ja muutaman minuutin tankkausaika on hyvä yhdistelmä vaikkapa kaupungin huoltoajoihin.
Sarvi-Jaakko on hyvä ja ostaa vetypakettiauton, jos se kerran on niin hyvä 😈
Hei sebbo. Polttoainevety on siis bensan hinnoissa. Ei ole paha hinta.
Ja vetyauton hinta on sähköauton hinta + polttiksen hinta. Usko jo, niitä ei tulla koskaan myymään henkilöliikenteeseen kuin marginaalisia määriä.
Kun vetyä on polttoaineeksi saatavilla, tulee firmoja jotka muuttavat bensa-autoja vetyautoiksi. Nytkin muutetaan autoja kaasuautoiksi, eikä se ole vaikeaa, eikä maksa kuin muutaman satasen.
Teppo muuttaa muutamalla satasella auton vaikka kuuraketiksi 🚀
Ei ole vaikeaa muuttaa polttomoottoria käyttämään vetyä. Ei sen vaikeampaa kuin muuttaa bensakäyttöinen polttomoottori käyttämään biokaasua. Muutostyö maksaa muutaman satasen.
En ihan usko että vedyn korkeaa painetta ja alhaista lämpötilaa kestävät vetytankit ja tankkausaukon saa asennettua muutamalla satasella. Biokaasun käyttämät paineet ja lämpötilat ovat paljon helpompia hallita.
Vetyhän varastoidaan äärimmäisen paineen alaisena valtaviin, erittäin kalliisiin komposiittirakenteisiin säiliöihin.
Ja paljonko kaasusäiliö siis maksaa ja painaa?
Enemmän kuin polttomoottoriauto.
Kylläpä olet lapsellinen.
Lisää kannabista tepolle, niin bensa-autot muuttuvat vetoautoiksi vartin työllä ja suomi on pullollaan vetyasemia
Kylläpä olet edelleenkin tosi lapsellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin arveluttaa joku helvetin iso rakennus joka on täynnä jotain vanhoja litiumakkuja, joihin säilötään sähköä kun eivät enää kelpaa autokäyttöön. Jo pienen autopalon sammutus on yleensä sähköauton kanssa mahdotonta, joten miten sammutetaan litiuakuista kasattu omakotitalon kokoinen akkukasa kun se syttyy tuleen? Aletaan lähestyä Simpsonien loputonta rengaspaloa, mutta litiumakkujen kanssa.
Kun vanhat litiumakut valjastetaan teollisuuskäyttöön niin siinä poistuu samalla ne merkittävimmät rajoitteet jotka aiheuttavat ongelmia autokäytössä eli tilavuus ja paino eivät ole enää mitenkään kriittisiä.
Akkufarmilla akut jaetaan toisistaan eristettyihin palonkestäviin klustereihin joissa on valvonta- ja sammutusjärjestelmät. Tilanteesta riippuen palo voidaan joko sammuttaa tai sitten antaa sen palaa hallitusti loppuun. Lämpötiloja hallitaan yleensä sumuttamalla osasto täyteen vesisumua ja/tai jotain muuta tarkoitukseen sopivaa kaasua/nestettä (sumumuodossa vesi sitoo itseensä paljon tehokkaammin lämpöä kuin perinteisistä sprinklereistä holvaamalla) ja toinen olennainen juttu on että mahdolliset leimahdusherkät palokaasut pystytään tarvittaessa tuulettamaan osastosta ulos.
Vanhat litiumakut tuskin kestävät käytössä montaakaan vuotta, vaikka eivät syttyisi edes palamaan.
Toki kestävät. Sellainen 15 vuotta autossa, sen jälkeen esim 10 vuotta akkufarmilla ja nyt puhutaan jo akkujen "kolmannesta elämästä" eli kun eivät enää akkufarmikäyttöönkään kelpaa niin voisi vielä käyttää matalan käyttöasteen energiavarastoina (esim varavirtalähteinä) missä ei tarvitse purkaa eikä ladata jatkuvasti. Saattaa siis käyttöikää tulla akulle 30-40 vuotta yhteensä.
Hommaa tulee siis riittämään kun vanhojen sähköauton akkujen kanssa puljataan energiavarastoina. Ja koska vanha akku ottaa huonosti virtaa vastaan ja myös luovuttaa sitä huonommin, hukkaenergiankin määrä tulee kasvamaan paljon.
Aina yhtä huvittavaa kun täydet maallikot esiintyvät sähkötekniikan asiantuntijoina.
Jotkut tosiaan kuvittelevat, että vanhakin litiumakku ottaa virtaa vastaan ja luovuttaa sitä yhtä hyvin kuin uusikin akku.
Eihän vanhaa akkua olisi tarvetta koskaan vaihtaa jos vanhakin akku toimisi yhtä hyvin kuin uusikin.
Niinhän ne toimiikin, kunhan purku- ja latausvirrat pidetään maltillisina. Kapasiteetti tosin laskee ajoneuvokäyttöön riittämättömäksi.
Ja jotkut tosiaan kuvittelevat, että vanhakin litiumakku ottaa virtaa vastaan ja luovuttaa sitä yhtä hyvin kuin uusikin akku
Niinhän ne ottaakin, kunhan lataus- ja purkuvirrat pidetään maltillisina.
Kuinka maltillisina?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin arveluttaa joku helvetin iso rakennus joka on täynnä jotain vanhoja litiumakkuja, joihin säilötään sähköä kun eivät enää kelpaa autokäyttöön. Jo pienen autopalon sammutus on yleensä sähköauton kanssa mahdotonta, joten miten sammutetaan litiuakuista kasattu omakotitalon kokoinen akkukasa kun se syttyy tuleen? Aletaan lähestyä Simpsonien loputonta rengaspaloa, mutta litiumakkujen kanssa.
Kun vanhat litiumakut valjastetaan teollisuuskäyttöön niin siinä poistuu samalla ne merkittävimmät rajoitteet jotka aiheuttavat ongelmia autokäytössä eli tilavuus ja paino eivät ole enää mitenkään kriittisiä.
Akkufarmilla akut jaetaan toisistaan eristettyihin palonkestäviin klustereihin joissa on valvonta- ja sammutusjärjestelmät. Tilanteesta riippuen palo voidaan joko sammuttaa tai sitten antaa sen palaa hallitusti loppuun. Lämpötiloja hallitaan yleensä sumuttamalla osasto täyteen vesisumua ja/tai jotain muuta tarkoitukseen sopivaa kaasua/nestettä (sumumuodossa vesi sitoo itseensä paljon tehokkaammin lämpöä kuin perinteisistä sprinklereistä holvaamalla) ja toinen olennainen juttu on että mahdolliset leimahdusherkät palokaasut pystytään tarvittaessa tuulettamaan osastosta ulos.
Vanhat litiumakut tuskin kestävät käytössä montaakaan vuotta, vaikka eivät syttyisi edes palamaan.
Niitä on jo aika monessa paikassa käytössä sähkövarastoina enkä itse ole kuullut että paloja olisi syttynyt.
Linkki?
Ihan jo kerrostaloistakin löytyy:
https://www.is.fi/asuminen/art-2000009253816.html
"Puurakenteinen asuinkerrostalo saa siis virtaa aurinkopaneeleista, ja alkuperäiskäytöstä poistetut Teslan akut varastoivat energian. Akkujärjestelmä vuoroin lataa ja vuoroin purkaa kuormaa sähkömarkkinoilla vallitsevan tilanteen mukaan."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lietoon rakennetaan Suomen ensimmäinen vetytankkausasema
Julkaistu: 11.01.2023
Flexensistä irrotettu HydRe Oy valmistelee vetytankkausasemien verkoston rakentamista Suomeen ja Pohjois-Eurooppaan palvelemaan erityisesti raskasta liikennettä. Yhtiö aikoo avata Liedon aseman vuoden 2024 loppupuolella ja yhteensä kahdeksan asemaa vuoden 2025 loppuun mennessä.
.
Startup-yritys HydRe on perustettu vuoden 2022 alussa suomalaisen uusiutuvan energian hankekehittäjän Flexens Oy Ab:n spinout-yrityksenä. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana yritys on kehittänyt hankeportfoliota ja haki marraskuussa 2022 Energiaviraston infrastruktuuritukea ensimmäisen aseman rakentamiseksi Avantin logistiikkakeskukseen Lietoon.
.
Energiavirasto myönsi hankkeelle 796 000 euron investointituen joulukuussa 2022. HydRe tähtää tuen myötä aseman investointipäätökseen vuoden 2023 toisella tai kolmannella neljänneksellä. Vuoteen 2030 mennessä yritys pyrkii ottamaan käyttöön jopa 50 asemaa, joista suurimman osan Suomeen.
.
Ilmastohyötyjen lisäksi puhtaan vedyn käyttö liikenteen käyttövoimana kasvattaa energiaomavaraisuutta, koska sillä korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita. HydRe toimittaa asemiltaan ainoastaan paikallisesti tuotettua puhdasta vetyä sekä raskaalle kalustolle että kevyemmille kulkuneuvoille.
.
Liedon tankkausaseman vety on kaavailtu hankittavaksi Naantalista Green North Energy Oy:n suunnittelemalta 100 MW:n tehoiselta vihreän vedyn tuotantolaitokselta. Naantalin laitos ollaan ottamassa käyttöön vuonna 2026, joten aluksi vety hankitaan Lietoon muilta Suomen vihreän vedyn tuotantolaitoksilta. HydRe ja Green North Energy ovat vuonna 2022 solmineet aiesopimuksen yhteistyöstä.
.
Vedyn liikennekäyttöä edistetään Euroopassa voimakkaasti. Lokakuussa 2022 Euroopan Parlamentti äänesti kunnianhimoisten sähkö- ja vetyliikennetavoitteiden puolesta: MEPit ehdottavat vetytankkausasemien rakentamista pääteiden varsille enintään 100 kilometrin välein vuoteen 2028 mennessä. Tämä tarkoittaisi jopa 1780 vetytankkausaseman ja 59 000 vetykuorma-auton käyttöönottoa. Lisäksi useissa selvityksissä12 ennakoidaan, että vuonna 2030 Euroopassa on käytössä jopa 100 000 vetykuorma-autoa.
Eka tulee ensi vuonna. Jippii!
Lieto ostaa vetypakettiautoja kaupungin käyttöön.
Vetypakettiautossa 600 kilometrin "range" ja muutaman minuutin tankkausaika on hyvä yhdistelmä vaikkapa kaupungin huoltoajoihin.
Sarvi-Jaakko on hyvä ja ostaa vetypakettiauton, jos se kerran on niin hyvä 😈
Hei sebbo. Polttoainevety on siis bensan hinnoissa. Ei ole paha hinta.
Ja vetyauton hinta on sähköauton hinta + polttiksen hinta. Usko jo, niitä ei tulla koskaan myymään henkilöliikenteeseen kuin marginaalisia määriä.
Kun vetyä on polttoaineeksi saatavilla, tulee firmoja jotka muuttavat bensa-autoja vetyautoiksi. Nytkin muutetaan autoja kaasuautoiksi, eikä se ole vaikeaa, eikä maksa kuin muutaman satasen.
Teppo muuttaa muutamalla satasella auton vaikka kuuraketiksi 🚀
Ei ole vaikeaa muuttaa polttomoottoria käyttämään vetyä. Ei sen vaikeampaa kuin muuttaa bensakäyttöinen polttomoottori käyttämään biokaasua. Muutostyö maksaa muutaman satasen.
En ihan usko että vedyn korkeaa painetta ja alhaista lämpötilaa kestävät vetytankit ja tankkausaukon saa asennettua muutamalla satasella. Biokaasun käyttämät paineet ja lämpötilat ovat paljon helpompia hallita.
Vetyhän varastoidaan äärimmäisen paineen alaisena valtaviin, erittäin kalliisiin komposiittirakenteisiin säiliöihin.
Ja paljonko kaasusäiliö siis maksaa ja painaa?
Enemmän kuin polttomoottoriauto.
Kylläpä olet lapsellinen.
Lisää kannabista tepolle, niin bensa-autot muuttuvat vetoautoiksi vartin työllä ja suomi on pullollaan vetyasemia
Ja paljonko se kaasusäiliö siis maksaa ja painaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lietoon rakennetaan Suomen ensimmäinen vetytankkausasema
Julkaistu: 11.01.2023
Flexensistä irrotettu HydRe Oy valmistelee vetytankkausasemien verkoston rakentamista Suomeen ja Pohjois-Eurooppaan palvelemaan erityisesti raskasta liikennettä. Yhtiö aikoo avata Liedon aseman vuoden 2024 loppupuolella ja yhteensä kahdeksan asemaa vuoden 2025 loppuun mennessä.
.
Startup-yritys HydRe on perustettu vuoden 2022 alussa suomalaisen uusiutuvan energian hankekehittäjän Flexens Oy Ab:n spinout-yrityksenä. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana yritys on kehittänyt hankeportfoliota ja haki marraskuussa 2022 Energiaviraston infrastruktuuritukea ensimmäisen aseman rakentamiseksi Avantin logistiikkakeskukseen Lietoon.
.
Energiavirasto myönsi hankkeelle 796 000 euron investointituen joulukuussa 2022. HydRe tähtää tuen myötä aseman investointipäätökseen vuoden 2023 toisella tai kolmannella neljänneksellä. Vuoteen 2030 mennessä yritys pyrkii ottamaan käyttöön jopa 50 asemaa, joista suurimman osan Suomeen.
.
Ilmastohyötyjen lisäksi puhtaan vedyn käyttö liikenteen käyttövoimana kasvattaa energiaomavaraisuutta, koska sillä korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita. HydRe toimittaa asemiltaan ainoastaan paikallisesti tuotettua puhdasta vetyä sekä raskaalle kalustolle että kevyemmille kulkuneuvoille.
.
Liedon tankkausaseman vety on kaavailtu hankittavaksi Naantalista Green North Energy Oy:n suunnittelemalta 100 MW:n tehoiselta vihreän vedyn tuotantolaitokselta. Naantalin laitos ollaan ottamassa käyttöön vuonna 2026, joten aluksi vety hankitaan Lietoon muilta Suomen vihreän vedyn tuotantolaitoksilta. HydRe ja Green North Energy ovat vuonna 2022 solmineet aiesopimuksen yhteistyöstä.
.
Vedyn liikennekäyttöä edistetään Euroopassa voimakkaasti. Lokakuussa 2022 Euroopan Parlamentti äänesti kunnianhimoisten sähkö- ja vetyliikennetavoitteiden puolesta: MEPit ehdottavat vetytankkausasemien rakentamista pääteiden varsille enintään 100 kilometrin välein vuoteen 2028 mennessä. Tämä tarkoittaisi jopa 1780 vetytankkausaseman ja 59 000 vetykuorma-auton käyttöönottoa. Lisäksi useissa selvityksissä12 ennakoidaan, että vuonna 2030 Euroopassa on käytössä jopa 100 000 vetykuorma-autoa.
Eka tulee ensi vuonna. Jippii!
Lieto ostaa vetypakettiautoja kaupungin käyttöön.
Vetypakettiautossa 600 kilometrin "range" ja muutaman minuutin tankkausaika on hyvä yhdistelmä vaikkapa kaupungin huoltoajoihin.
Sarvi-Jaakko on hyvä ja ostaa vetypakettiauton, jos se kerran on niin hyvä 😈
Hei sebbo. Polttoainevety on siis bensan hinnoissa. Ei ole paha hinta.
Ja vetyauton hinta on sähköauton hinta + polttiksen hinta. Usko jo, niitä ei tulla koskaan myymään henkilöliikenteeseen kuin marginaalisia määriä.
Kun vetyä on polttoaineeksi saatavilla, tulee firmoja jotka muuttavat bensa-autoja vetyautoiksi. Nytkin muutetaan autoja kaasuautoiksi, eikä se ole vaikeaa, eikä maksa kuin muutaman satasen.
Teppo muuttaa muutamalla satasella auton vaikka kuuraketiksi 🚀
Ei ole vaikeaa muuttaa polttomoottoria käyttämään vetyä. Ei sen vaikeampaa kuin muuttaa bensakäyttöinen polttomoottori käyttämään biokaasua. Muutostyö maksaa muutaman satasen.
En ihan usko että vedyn korkeaa painetta ja alhaista lämpötilaa kestävät vetytankit ja tankkausaukon saa asennettua muutamalla satasella. Biokaasun käyttämät paineet ja lämpötilat ovat paljon helpompia hallita.
Vetyhän varastoidaan äärimmäisen paineen alaisena valtaviin, erittäin kalliisiin komposiittirakenteisiin säiliöihin.
Ja sähköä taas varastoidaan äärimmäisen paineen alaisena valtaviin ja erittäin kalliisiin ja painaviin akkuihin jotta päästään muutama sata kilometriä.
Sähköä voidaan onneksi varastoida litiumakkuihin, jotka ovat koeteltua teknologiaa ja niin turvallisia, että lähes jokainen suomalainen kantaa jatkuvasti litiumakkua taskussaan. Vetyauto sen sijaan on pyörillä kulkeva vetypommi, joka voi räjähtää äärimmäisen tuhoisasti minä hetkenä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin arveluttaa joku helvetin iso rakennus joka on täynnä jotain vanhoja litiumakkuja, joihin säilötään sähköä kun eivät enää kelpaa autokäyttöön. Jo pienen autopalon sammutus on yleensä sähköauton kanssa mahdotonta, joten miten sammutetaan litiuakuista kasattu omakotitalon kokoinen akkukasa kun se syttyy tuleen? Aletaan lähestyä Simpsonien loputonta rengaspaloa, mutta litiumakkujen kanssa.
Kun vanhat litiumakut valjastetaan teollisuuskäyttöön niin siinä poistuu samalla ne merkittävimmät rajoitteet jotka aiheuttavat ongelmia autokäytössä eli tilavuus ja paino eivät ole enää mitenkään kriittisiä.
Akkufarmilla akut jaetaan toisistaan eristettyihin palonkestäviin klustereihin joissa on valvonta- ja sammutusjärjestelmät. Tilanteesta riippuen palo voidaan joko sammuttaa tai sitten antaa sen palaa hallitusti loppuun. Lämpötiloja hallitaan yleensä sumuttamalla osasto täyteen vesisumua ja/tai jotain muuta tarkoitukseen sopivaa kaasua/nestettä (sumumuodossa vesi sitoo itseensä paljon tehokkaammin lämpöä kuin perinteisistä sprinklereistä holvaamalla) ja toinen olennainen juttu on että mahdolliset leimahdusherkät palokaasut pystytään tarvittaessa tuulettamaan osastosta ulos.
Vanhat litiumakut tuskin kestävät käytössä montaakaan vuotta, vaikka eivät syttyisi edes palamaan.
Niitä on jo aika monessa paikassa käytössä sähkövarastoina enkä itse ole kuullut että paloja olisi syttynyt.
Linkki?
Ihan jo kerrostaloistakin löytyy:
https://www.is.fi/asuminen/art-2000009253816.html
"Puurakenteinen asuinkerrostalo saa siis virtaa aurinkopaneeleista, ja alkuperäiskäytöstä poistetut Teslan akut varastoivat energian. Akkujärjestelmä vuoroin lataa ja vuoroin purkaa kuormaa sähkömarkkinoilla vallitsevan tilanteen mukaan."
Montako vanhaa akkua taloon on asennettu? Eikö Teslassa akut kestäneetkään luvattua 35 vuotta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin arveluttaa joku helvetin iso rakennus joka on täynnä jotain vanhoja litiumakkuja, joihin säilötään sähköä kun eivät enää kelpaa autokäyttöön. Jo pienen autopalon sammutus on yleensä sähköauton kanssa mahdotonta, joten miten sammutetaan litiuakuista kasattu omakotitalon kokoinen akkukasa kun se syttyy tuleen? Aletaan lähestyä Simpsonien loputonta rengaspaloa, mutta litiumakkujen kanssa.
Kun vanhat litiumakut valjastetaan teollisuuskäyttöön niin siinä poistuu samalla ne merkittävimmät rajoitteet jotka aiheuttavat ongelmia autokäytössä eli tilavuus ja paino eivät ole enää mitenkään kriittisiä.
Akkufarmilla akut jaetaan toisistaan eristettyihin palonkestäviin klustereihin joissa on valvonta- ja sammutusjärjestelmät. Tilanteesta riippuen palo voidaan joko sammuttaa tai sitten antaa sen palaa hallitusti loppuun. Lämpötiloja hallitaan yleensä sumuttamalla osasto täyteen vesisumua ja/tai jotain muuta tarkoitukseen sopivaa kaasua/nestettä (sumumuodossa vesi sitoo itseensä paljon tehokkaammin lämpöä kuin perinteisistä sprinklereistä holvaamalla) ja toinen olennainen juttu on että mahdolliset leimahdusherkät palokaasut pystytään tarvittaessa tuulettamaan osastosta ulos.
Vanhat litiumakut tuskin kestävät käytössä montaakaan vuotta, vaikka eivät syttyisi edes palamaan.
Toki kestävät. Sellainen 15 vuotta autossa, sen jälkeen esim 10 vuotta akkufarmilla ja nyt puhutaan jo akkujen "kolmannesta elämästä" eli kun eivät enää akkufarmikäyttöönkään kelpaa niin voisi vielä käyttää matalan käyttöasteen energiavarastoina (esim varavirtalähteinä) missä ei tarvitse purkaa eikä ladata jatkuvasti. Saattaa siis käyttöikää tulla akulle 30-40 vuotta yhteensä.
Hommaa tulee siis riittämään kun vanhojen sähköauton akkujen kanssa puljataan energiavarastoina. Ja koska vanha akku ottaa huonosti virtaa vastaan ja myös luovuttaa sitä huonommin, hukkaenergiankin määrä tulee kasvamaan paljon.
Aina yhtä huvittavaa kun täydet maallikot esiintyvät sähkötekniikan asiantuntijoina.
Jotkut tosiaan kuvittelevat, että vanhakin litiumakku ottaa virtaa vastaan ja luovuttaa sitä yhtä hyvin kuin uusikin akku.
Eihän vanhaa akkua olisi tarvetta koskaan vaihtaa jos vanhakin akku toimisi yhtä hyvin kuin uusikin.
Niinhän ne toimiikin, kunhan purku- ja latausvirrat pidetään maltillisina. Kapasiteetti tosin laskee ajoneuvokäyttöön riittämättömäksi.
Ja jotkut tosiaan kuvittelevat, että vanhakin litiumakku ottaa virtaa vastaan ja luovuttaa sitä yhtä hyvin kuin uusikin akku
Jotkut kuvittelevat että vaikkapa auto käyttää akkua sen akun ihan maksimiarvoilla. No ei tietenkään vaan sen akun käyttö on rajattu kevyemmäksi kuin se akkutyyppi maksimissaan pystyisi jolloin se toimii myös vanhempana käytön vaatimalla tasolla. Akuissa on aina "puskuria" joka on reservissä ja akun heikkeneminen tapahtuu ensisijassa tuon puskurin sisällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lietoon rakennetaan Suomen ensimmäinen vetytankkausasema
Julkaistu: 11.01.2023
Flexensistä irrotettu HydRe Oy valmistelee vetytankkausasemien verkoston rakentamista Suomeen ja Pohjois-Eurooppaan palvelemaan erityisesti raskasta liikennettä. Yhtiö aikoo avata Liedon aseman vuoden 2024 loppupuolella ja yhteensä kahdeksan asemaa vuoden 2025 loppuun mennessä.
.
Startup-yritys HydRe on perustettu vuoden 2022 alussa suomalaisen uusiutuvan energian hankekehittäjän Flexens Oy Ab:n spinout-yrityksenä. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana yritys on kehittänyt hankeportfoliota ja haki marraskuussa 2022 Energiaviraston infrastruktuuritukea ensimmäisen aseman rakentamiseksi Avantin logistiikkakeskukseen Lietoon.
.
Energiavirasto myönsi hankkeelle 796 000 euron investointituen joulukuussa 2022. HydRe tähtää tuen myötä aseman investointipäätökseen vuoden 2023 toisella tai kolmannella neljänneksellä. Vuoteen 2030 mennessä yritys pyrkii ottamaan käyttöön jopa 50 asemaa, joista suurimman osan Suomeen.
.
Ilmastohyötyjen lisäksi puhtaan vedyn käyttö liikenteen käyttövoimana kasvattaa energiaomavaraisuutta, koska sillä korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita. HydRe toimittaa asemiltaan ainoastaan paikallisesti tuotettua puhdasta vetyä sekä raskaalle kalustolle että kevyemmille kulkuneuvoille.
.
Liedon tankkausaseman vety on kaavailtu hankittavaksi Naantalista Green North Energy Oy:n suunnittelemalta 100 MW:n tehoiselta vihreän vedyn tuotantolaitokselta. Naantalin laitos ollaan ottamassa käyttöön vuonna 2026, joten aluksi vety hankitaan Lietoon muilta Suomen vihreän vedyn tuotantolaitoksilta. HydRe ja Green North Energy ovat vuonna 2022 solmineet aiesopimuksen yhteistyöstä.
.
Vedyn liikennekäyttöä edistetään Euroopassa voimakkaasti. Lokakuussa 2022 Euroopan Parlamentti äänesti kunnianhimoisten sähkö- ja vetyliikennetavoitteiden puolesta: MEPit ehdottavat vetytankkausasemien rakentamista pääteiden varsille enintään 100 kilometrin välein vuoteen 2028 mennessä. Tämä tarkoittaisi jopa 1780 vetytankkausaseman ja 59 000 vetykuorma-auton käyttöönottoa. Lisäksi useissa selvityksissä12 ennakoidaan, että vuonna 2030 Euroopassa on käytössä jopa 100 000 vetykuorma-autoa.
Eka tulee ensi vuonna. Jippii!
Lieto ostaa vetypakettiautoja kaupungin käyttöön.
Vetypakettiautossa 600 kilometrin "range" ja muutaman minuutin tankkausaika on hyvä yhdistelmä vaikkapa kaupungin huoltoajoihin.
Sarvi-Jaakko on hyvä ja ostaa vetypakettiauton, jos se kerran on niin hyvä 😈
Hei sebbo. Polttoainevety on siis bensan hinnoissa. Ei ole paha hinta.
Ja vetyauton hinta on sähköauton hinta + polttiksen hinta. Usko jo, niitä ei tulla koskaan myymään henkilöliikenteeseen kuin marginaalisia määriä.
Kun vetyä on polttoaineeksi saatavilla, tulee firmoja jotka muuttavat bensa-autoja vetyautoiksi. Nytkin muutetaan autoja kaasuautoiksi, eikä se ole vaikeaa, eikä maksa kuin muutaman satasen.
Teppo muuttaa muutamalla satasella auton vaikka kuuraketiksi 🚀
Ei ole vaikeaa muuttaa polttomoottoria käyttämään vetyä. Ei sen vaikeampaa kuin muuttaa bensakäyttöinen polttomoottori käyttämään biokaasua. Muutostyö maksaa muutaman satasen.
En ihan usko että vedyn korkeaa painetta ja alhaista lämpötilaa kestävät vetytankit ja tankkausaukon saa asennettua muutamalla satasella. Biokaasun käyttämät paineet ja lämpötilat ovat paljon helpompia hallita.
Vetyhän varastoidaan äärimmäisen paineen alaisena valtaviin, erittäin kalliisiin komposiittirakenteisiin säiliöihin.
Ja sähköä taas varastoidaan äärimmäisen paineen alaisena valtaviin ja erittäin kalliisiin ja painaviin akkuihin jotta päästään muutama sata kilometriä.
Sähköä voidaan onneksi varastoida litiumakkuihin, jotka ovat koeteltua teknologiaa ja niin turvallisia, että lähes jokainen suomalainen kantaa jatkuvasti litiumakkua taskussaan. Vetyauto sen sijaan on pyörillä kulkeva vetypommi, joka voi räjähtää äärimmäisen tuhoisasti minä hetkenä tahansa.
Kylläpä olet edelleenkin tosi lapsellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lietoon rakennetaan Suomen ensimmäinen vetytankkausasema
Julkaistu: 11.01.2023
Flexensistä irrotettu HydRe Oy valmistelee vetytankkausasemien verkoston rakentamista Suomeen ja Pohjois-Eurooppaan palvelemaan erityisesti raskasta liikennettä. Yhtiö aikoo avata Liedon aseman vuoden 2024 loppupuolella ja yhteensä kahdeksan asemaa vuoden 2025 loppuun mennessä.
.
Startup-yritys HydRe on perustettu vuoden 2022 alussa suomalaisen uusiutuvan energian hankekehittäjän Flexens Oy Ab:n spinout-yrityksenä. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana yritys on kehittänyt hankeportfoliota ja haki marraskuussa 2022 Energiaviraston infrastruktuuritukea ensimmäisen aseman rakentamiseksi Avantin logistiikkakeskukseen Lietoon.
.
Energiavirasto myönsi hankkeelle 796 000 euron investointituen joulukuussa 2022. HydRe tähtää tuen myötä aseman investointipäätökseen vuoden 2023 toisella tai kolmannella neljänneksellä. Vuoteen 2030 mennessä yritys pyrkii ottamaan käyttöön jopa 50 asemaa, joista suurimman osan Suomeen.
.
Ilmastohyötyjen lisäksi puhtaan vedyn käyttö liikenteen käyttövoimana kasvattaa energiaomavaraisuutta, koska sillä korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita. HydRe toimittaa asemiltaan ainoastaan paikallisesti tuotettua puhdasta vetyä sekä raskaalle kalustolle että kevyemmille kulkuneuvoille.
.
Liedon tankkausaseman vety on kaavailtu hankittavaksi Naantalista Green North Energy Oy:n suunnittelemalta 100 MW:n tehoiselta vihreän vedyn tuotantolaitokselta. Naantalin laitos ollaan ottamassa käyttöön vuonna 2026, joten aluksi vety hankitaan Lietoon muilta Suomen vihreän vedyn tuotantolaitoksilta. HydRe ja Green North Energy ovat vuonna 2022 solmineet aiesopimuksen yhteistyöstä.
.
Vedyn liikennekäyttöä edistetään Euroopassa voimakkaasti. Lokakuussa 2022 Euroopan Parlamentti äänesti kunnianhimoisten sähkö- ja vetyliikennetavoitteiden puolesta: MEPit ehdottavat vetytankkausasemien rakentamista pääteiden varsille enintään 100 kilometrin välein vuoteen 2028 mennessä. Tämä tarkoittaisi jopa 1780 vetytankkausaseman ja 59 000 vetykuorma-auton käyttöönottoa. Lisäksi useissa selvityksissä12 ennakoidaan, että vuonna 2030 Euroopassa on käytössä jopa 100 000 vetykuorma-autoa.
Eka tulee ensi vuonna. Jippii!
Lieto ostaa vetypakettiautoja kaupungin käyttöön.
Vetypakettiautossa 600 kilometrin "range" ja muutaman minuutin tankkausaika on hyvä yhdistelmä vaikkapa kaupungin huoltoajoihin.
Sarvi-Jaakko on hyvä ja ostaa vetypakettiauton, jos se kerran on niin hyvä 😈
Hei sebbo. Polttoainevety on siis bensan hinnoissa. Ei ole paha hinta.
Ja vetyauton hinta on sähköauton hinta + polttiksen hinta. Usko jo, niitä ei tulla koskaan myymään henkilöliikenteeseen kuin marginaalisia määriä.
Kun vetyä on polttoaineeksi saatavilla, tulee firmoja jotka muuttavat bensa-autoja vetyautoiksi. Nytkin muutetaan autoja kaasuautoiksi, eikä se ole vaikeaa, eikä maksa kuin muutaman satasen.
Teppo muuttaa muutamalla satasella auton vaikka kuuraketiksi 🚀
Ei ole vaikeaa muuttaa polttomoottoria käyttämään vetyä. Ei sen vaikeampaa kuin muuttaa bensakäyttöinen polttomoottori käyttämään biokaasua. Muutostyö maksaa muutaman satasen.
En ihan usko että vedyn korkeaa painetta ja alhaista lämpötilaa kestävät vetytankit ja tankkausaukon saa asennettua muutamalla satasella. Biokaasun käyttämät paineet ja lämpötilat ovat paljon helpompia hallita.
Vetyhän varastoidaan äärimmäisen paineen alaisena valtaviin, erittäin kalliisiin komposiittirakenteisiin säiliöihin.
Ja sähköä taas varastoidaan äärimmäisen paineen alaisena valtaviin ja erittäin kalliisiin ja painaviin akkuihin jotta päästään muutama sata kilometriä.
Sähköä voidaan onneksi varastoida litiumakkuihin, jotka ovat koeteltua teknologiaa.
Vanhaa ja koeteltua tekniikkaa on tosiaan, eikä ole kehittynyt paljonkaan 100 vuoden aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin arveluttaa joku helvetin iso rakennus joka on täynnä jotain vanhoja litiumakkuja, joihin säilötään sähköä kun eivät enää kelpaa autokäyttöön. Jo pienen autopalon sammutus on yleensä sähköauton kanssa mahdotonta, joten miten sammutetaan litiuakuista kasattu omakotitalon kokoinen akkukasa kun se syttyy tuleen? Aletaan lähestyä Simpsonien loputonta rengaspaloa, mutta litiumakkujen kanssa.
Kun vanhat litiumakut valjastetaan teollisuuskäyttöön niin siinä poistuu samalla ne merkittävimmät rajoitteet jotka aiheuttavat ongelmia autokäytössä eli tilavuus ja paino eivät ole enää mitenkään kriittisiä.
Akkufarmilla akut jaetaan toisistaan eristettyihin palonkestäviin klustereihin joissa on valvonta- ja sammutusjärjestelmät. Tilanteesta riippuen palo voidaan joko sammuttaa tai sitten antaa sen palaa hallitusti loppuun. Lämpötiloja hallitaan yleensä sumuttamalla osasto täyteen vesisumua ja/tai jotain muuta tarkoitukseen sopivaa kaasua/nestettä (sumumuodossa vesi sitoo itseensä paljon tehokkaammin lämpöä kuin perinteisistä sprinklereistä holvaamalla) ja toinen olennainen juttu on että mahdolliset leimahdusherkät palokaasut pystytään tarvittaessa tuulettamaan osastosta ulos.
Vanhat litiumakut tuskin kestävät käytössä montaakaan vuotta, vaikka eivät syttyisi edes palamaan.
Niitä on jo aika monessa paikassa käytössä sähkövarastoina enkä itse ole kuullut että paloja olisi syttynyt.
Linkki?
Ihan jo kerrostaloistakin löytyy:
https://www.is.fi/asuminen/art-2000009253816.html
"Puurakenteinen asuinkerrostalo saa siis virtaa aurinkopaneeleista, ja alkuperäiskäytöstä poistetut Teslan akut varastoivat energian. Akkujärjestelmä vuoroin lataa ja vuoroin purkaa kuormaa sähkömarkkinoilla vallitsevan tilanteen mukaan."
Montako vanhaa akkua taloon on asennettu? Eikö Teslassa akut kestäneetkään luvattua 35 vuotta?
Näyttäväthän nuo kestävän kun ne tuonnekin on asennettu. Ei sinne mitään toimimattomia akuja asenneta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin arveluttaa joku helvetin iso rakennus joka on täynnä jotain vanhoja litiumakkuja, joihin säilötään sähköä kun eivät enää kelpaa autokäyttöön. Jo pienen autopalon sammutus on yleensä sähköauton kanssa mahdotonta, joten miten sammutetaan litiuakuista kasattu omakotitalon kokoinen akkukasa kun se syttyy tuleen? Aletaan lähestyä Simpsonien loputonta rengaspaloa, mutta litiumakkujen kanssa.
Kun vanhat litiumakut valjastetaan teollisuuskäyttöön niin siinä poistuu samalla ne merkittävimmät rajoitteet jotka aiheuttavat ongelmia autokäytössä eli tilavuus ja paino eivät ole enää mitenkään kriittisiä.
Akkufarmilla akut jaetaan toisistaan eristettyihin palonkestäviin klustereihin joissa on valvonta- ja sammutusjärjestelmät. Tilanteesta riippuen palo voidaan joko sammuttaa tai sitten antaa sen palaa hallitusti loppuun. Lämpötiloja hallitaan yleensä sumuttamalla osasto täyteen vesisumua ja/tai jotain muuta tarkoitukseen sopivaa kaasua/nestettä (sumumuodossa vesi sitoo itseensä paljon tehokkaammin lämpöä kuin perinteisistä sprinklereistä holvaamalla) ja toinen olennainen juttu on että mahdolliset leimahdusherkät palokaasut pystytään tarvittaessa tuulettamaan osastosta ulos.
Vanhat litiumakut tuskin kestävät käytössä montaakaan vuotta, vaikka eivät syttyisi edes palamaan.
Toki kestävät. Sellainen 15 vuotta autossa, sen jälkeen esim 10 vuotta akkufarmilla ja nyt puhutaan jo akkujen "kolmannesta elämästä" eli kun eivät enää akkufarmikäyttöönkään kelpaa niin voisi vielä käyttää matalan käyttöasteen energiavarastoina (esim varavirtalähteinä) missä ei tarvitse purkaa eikä ladata jatkuvasti. Saattaa siis käyttöikää tulla akulle 30-40 vuotta yhteensä.
Hommaa tulee siis riittämään kun vanhojen sähköauton akkujen kanssa puljataan energiavarastoina. Ja koska vanha akku ottaa huonosti virtaa vastaan ja myös luovuttaa sitä huonommin, hukkaenergiankin määrä tulee kasvamaan paljon.
Aina yhtä huvittavaa kun täydet maallikot esiintyvät sähkötekniikan asiantuntijoina.
Jotkut tosiaan kuvittelevat, että vanhakin litiumakku ottaa virtaa vastaan ja luovuttaa sitä yhtä hyvin kuin uusikin akku.
Eihän vanhaa akkua olisi tarvetta koskaan vaihtaa jos vanhakin akku toimisi yhtä hyvin kuin uusikin.
Niinhän ne toimiikin, kunhan purku- ja latausvirrat pidetään maltillisina. Kapasiteetti tosin laskee ajoneuvokäyttöön riittämättömäksi.
Ja jotkut tosiaan kuvittelevat, että vanhakin litiumakku ottaa virtaa vastaan ja luovuttaa sitä yhtä hyvin kuin uusikin akku
Jotkut kuvittelevat että vaikkapa auto käyttää akkua sen akun ihan maksimiarvoilla. No ei tietenkään vaan sen akun käyttö on rajattu kevyemmäksi kuin se akkutyyppi maksimissaan pystyisi jolloin se toimii myös vanhempana käytön vaatimalla tasolla. Akuissa on aina "puskuria" joka on reservissä ja akun heikkeneminen tapahtuu ensisijassa tuon puskurin sisällä.
Kuinka paljon heikommin vanha akku ottaa virtaa vastaan ja luovuttaa sitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lietoon rakennetaan Suomen ensimmäinen vetytankkausasema
Julkaistu: 11.01.2023
Flexensistä irrotettu HydRe Oy valmistelee vetytankkausasemien verkoston rakentamista Suomeen ja Pohjois-Eurooppaan palvelemaan erityisesti raskasta liikennettä. Yhtiö aikoo avata Liedon aseman vuoden 2024 loppupuolella ja yhteensä kahdeksan asemaa vuoden 2025 loppuun mennessä.
.
Startup-yritys HydRe on perustettu vuoden 2022 alussa suomalaisen uusiutuvan energian hankekehittäjän Flexens Oy Ab:n spinout-yrityksenä. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana yritys on kehittänyt hankeportfoliota ja haki marraskuussa 2022 Energiaviraston infrastruktuuritukea ensimmäisen aseman rakentamiseksi Avantin logistiikkakeskukseen Lietoon.
.
Energiavirasto myönsi hankkeelle 796 000 euron investointituen joulukuussa 2022. HydRe tähtää tuen myötä aseman investointipäätökseen vuoden 2023 toisella tai kolmannella neljänneksellä. Vuoteen 2030 mennessä yritys pyrkii ottamaan käyttöön jopa 50 asemaa, joista suurimman osan Suomeen.
.
Ilmastohyötyjen lisäksi puhtaan vedyn käyttö liikenteen käyttövoimana kasvattaa energiaomavaraisuutta, koska sillä korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita. HydRe toimittaa asemiltaan ainoastaan paikallisesti tuotettua puhdasta vetyä sekä raskaalle kalustolle että kevyemmille kulkuneuvoille.
.
Liedon tankkausaseman vety on kaavailtu hankittavaksi Naantalista Green North Energy Oy:n suunnittelemalta 100 MW:n tehoiselta vihreän vedyn tuotantolaitokselta. Naantalin laitos ollaan ottamassa käyttöön vuonna 2026, joten aluksi vety hankitaan Lietoon muilta Suomen vihreän vedyn tuotantolaitoksilta. HydRe ja Green North Energy ovat vuonna 2022 solmineet aiesopimuksen yhteistyöstä.
.
Vedyn liikennekäyttöä edistetään Euroopassa voimakkaasti. Lokakuussa 2022 Euroopan Parlamentti äänesti kunnianhimoisten sähkö- ja vetyliikennetavoitteiden puolesta: MEPit ehdottavat vetytankkausasemien rakentamista pääteiden varsille enintään 100 kilometrin välein vuoteen 2028 mennessä. Tämä tarkoittaisi jopa 1780 vetytankkausaseman ja 59 000 vetykuorma-auton käyttöönottoa. Lisäksi useissa selvityksissä12 ennakoidaan, että vuonna 2030 Euroopassa on käytössä jopa 100 000 vetykuorma-autoa.
Eka tulee ensi vuonna. Jippii!
Lieto ostaa vetypakettiautoja kaupungin käyttöön.
Vetypakettiautossa 600 kilometrin "range" ja muutaman minuutin tankkausaika on hyvä yhdistelmä vaikkapa kaupungin huoltoajoihin.
Sarvi-Jaakko on hyvä ja ostaa vetypakettiauton, jos se kerran on niin hyvä 😈
Hei sebbo. Polttoainevety on siis bensan hinnoissa. Ei ole paha hinta.
On bensan hinnoissa kun se muutetaan sähköksi polttokennossa. Mikä on sitten hyötysuhde jos se poltetaan polttomoottorissa on ihan eri juttu.
Hyötysuhde on hyvin tiedossa, se on aivan surkea.
Ei ollut kyse hyötysuhteesta missään vaiheessa, vaan siitä mitä vedyllä ajaminen maksaa.
Alue: Aihe vapaa
Ja sähköä taas varastoidaan äärimmäisen paineen alaisena valtaviin ja erittäin kalliisiin ja painaviin akkuihin jotta päästään muutama sata kilometriä.