Polttomoottoreiden valmistus ja bensa-autoilu loppuu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuokrasin ladattavan hybridin ja ajoin etelästä Ouluun yhdellä pysähdyksellä, sitten seuraavana päivänä Oulusta Saariselälle niinikään yhdellä pysähdyksellä. En näe miten tämä olisi ollut mahdollista minkäänlaisella täyssähkövehkeellä. Täälläkään päässä ei ole latausmahdollisutta.

Yritin ladata hybridin akut ennen lähtöä mutta homma loppui siihen että lataaminen ei onnistu ilman älypuhelinsovellusta ja rekisteröitymistä.

Jos ei markkinoille tule latausmahdollisuutta jota voi käyttää ilman rekisteröitymistä niin minulta jäävät kaikki ladattavat vehkeet ostamatta. Tankkaaminen onnistuu pelkällä luottokortilla ja niin pitäisi lataamisenkin. Rekisteröitymisissä kysytään aivan liikaa infoa jota en haluaa antaa palvelun tarjoavalle firmalle ja jota se ei tarvi.

No jos usein ajelet 8 tunnin ajomatkoja vain yhdellä wc-ja ruokatauolla niin sinulle sopii sitten nämä uudet sähköautot joissa range lähentelee 800-1000km.

Oletko koskaan pohtinut tätä:

Jollain bensa-Mersulla tuohon reissuun kuluu bensaa 500e/ reissu. Jos kovin usein ajelet esim. kerran viikossa menee sinulla vuodessa näihin reissuihin 25 000e.

Jos ajelisit nämä reissusi sähköllä, menisi vuodessa vaan n.2500e sähköihin.

Kolmen vuoden aikana olisi säästänyt 67500e eli uuden Tesla Y-modelin hinnan verran rahaa jos ajaisit nämä Lapin reissusi sähköllä.

Itse ehkä pysähtyisin kaksi kertaa jos sillä säästää 67500e kolmessa vuodessa , mutta en nyt halua ketään tässä lähteä neuvomaan.

Nyt on rajuja reissuja jos 500 € per reissu saa bensaan/dieseliin menemään. Tuolla saa 250 litraa menovettä ja matka-ajossa monella nykyautolla pääsee 6 l/100 km tai alle. Eli tuolla 250 litralla ajaisi 4200 km.

Tuo 25 000 euroa olisi noin 210 000 km. Harva ajelee tuon verran vuoteen. Menee jo sähköauton akkutakuut syyskussa umpeen, jos on tammikuun alussa ottanut auton käyttöön.

Ja noilla kilometreillä pitää ladata jo 90 % julkisista, joten tuo sähkön kustannus moninkertaistuu ja aikataulut taitaa mennä hankalaksi jos pitää 210 000 ajot latailla tien päällä.

Tiedät itsekin että nuo ilmoitetut keskikulutukset ovat aika teoreettisia lukuja ja todellinen kulutus voi olla 20 %-50% suurempi.

Erityisen iso ero keskikulutuksen ja todellisen kulutuksen välillä on saksalaisten muutaman vuoden vanhojen autojen kohdalla.

Sähköautojen kulutuslukemat ovat noin kymmenkertaiset ilmoitettuun nähden. Siihen nähden tuo 20% on melko pieni ongelma.

Eikö ole mukavaa "argumentoida" keksimällä faktoja omasta päästään?

Sähköauto kuluttaa n. 15-20 Kwh / 100km. eli n. 2-2,5e / 100km.

Mutta vanhojen bensa-ja diesel-autojen kulutuksesta on annettu harhaan johtavaa tietoa.

Tahdotko tietää, paljonko toiveidesi auto ihan oikeasti kuluttaa? Katso ja pety!

Kaikki tietävät, ettei virallinen polttoaineen kulutusmittaus kerro auton todellisesta kulutuksesta arkiajossa mitään. Silti saksalaisen Spritmonitor -sivuston kokoamat satojen tuhansien autojen todelliset kulutuslukemat tyrmistyttävät.

Autojen polttoaineen kulutuksen virallinen mittaustapa muuttuu tämän vuoden syyskuussa. Sen jälkeen kaikkien autojen kulutus ja päästöt on pitänyt mitata uuden WLTP-normin (Worldwide Harmonised Light Vehicle Test Procedure) mukaisesti. Viime syyskuun jälkeen tyyppihyväksytyissä uusissa autoissa on jo tällaisia kulutuslukuja.

Uusi mittaustapa jäljittelee huomattavasti entistä paremmin todellista ajoa, mutta läheskään koko ongelmaa sekään ei poista. Tähän asti käytetyn NEDC- menetelmän antamat tulokset ovat muuttuneet vuosi vuodelta huonommiksi vitseiksi. Autotehtaat ovat oppineet optimoimaan autonsa juuri tuohon testisykliin ja sen lisäksi ne ovat liikkuneet hanakasti niin sanotulla harmaalla alueella eli käyttäneet kaikkia mahdollisia vippaskonsteja, jotka eivät ole olleet löperöjen sääntöjen vastaisia. Ja päästötestissä Volkswagen siis lipsahti kielletyn manipulaation puolelle.

Muutama esimerkki:

Suomen suosituin auto viime vuonnakin oli Skoda Octavia. Octavian myydyimpien dieselversioiden keskikulutus sadalla kilometrillä vaihtelee 3,9 ja 4,5 litran välillä.

Mitä sanoo Spritmonitor?

5606 diesel-Skodaa on sen mukaan kuluttanut dieseliä keskimäärin 5,97 litraa sadalla kilometrillä. Se on siis melkein 50 prosenttia enemmän kuin taloudellisimman diesel-Skodan keskikulutus.

Entä bensaversiot? Nykynormin mukaan ne kulkevat vähän alle tai vähän yli viiden litran keskikulutuksella.

Mitä sanoo Spritmonitor?

3108 bensa-Skodaa on kuluttanut keskimäärin 7,68 litraa bensaa satasella. Ero siis karvan yli 50 prosenttia.

Valitettavasti kyse ei ole vain Skodasta. Otetaan toiseksi esimerkiksi 500-sarjan Bemarit.

500 -sarjan bensa-Bemarin satasen kulutukset normin mukaan ovat 5,8-6,5 litraa moottorista riippuen, jos kaikkein suurimmat sporttikoneet jättää laskuista pois.

Mitä sanoo Spritmonitor? 2363 Spritmonitoriin raportoineen bensa-Bemaristin keskikulutus on ollut 10,65 litraa satasella. Ero on aivan posketon, yli 70 prosenttia. Eivätkä harvat superkoneilla varustetut sportti-Bemarit voi selittää tuosta kuin osan.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tahdotko-tietaa-paljonko-toiveidesi-…

Eli kun bensa Skodaa on myyt 5l/ 100km. keskikulutuksella todellinen onkin ollut 7,68l/ 100km.

JA kun Bemaria on myyty 6,5l/100km keskikulutuksella todellinen onkin ollut 10,65l/ 100km

Kannattaa tarkistaa tuo oma kulutus ihan oikeasti. Tuosta saattaa tulla tuhansien eurojen ikävä yllätys vuosittain ja 10 vuoden aikana kymmenien tuhansien eurojen lisälasku.

Tajuaako ihmiset tätä ?

Jos yllä esittämäsi on sinulle uutinen niin se kertoo ettei sinulla ole lainkaan omakohtaista kokemusta autoilusta.

Eli kaikille pasltalla on selvää että jos autoa on myyty 6,5l/100km keskikulutuksella todellinen onkin helposti 10,65l/ 100km.

Kun täällä vertaillaan sähköauton ja bensa-auton kustannuksia kannattaakin käyttää bensa-auton kulutuksena 10,5l/ 100km eikä aina vaan jotain kuvitteellista 6l/100km.

Tuo tarkoitaa että keskimäärinen kuljettaja säästää 3700e/ vuosi kun vaihtaa sähköön olettaen että ajaa noin 20 000/ vuosi.

Kymmenessä vuodessa säätö onkin jo 37 000e.

Jos on ostamassa uutta autoa, sähköauto voi siis maksaa jopa37 000e enemmän kuin bensa-auto.

Sulla on äidin antama laskin rikki tai paristot lopussa. Pyydä jos iskä vaihtaisi patterit.

Meillä ajosuorite enemmän kuin keskimääräisellä autoilijalla (14tkm) ja laskimme että näillä bensan/sähkön hinnoilla säästö on reilu tonni vuodessa. Ja laskelmat perustui tietysti todelliseen kulutukseen eikä ilmoitettuihin arvoihin.

Sillä ei kummoisia osamaksuja vielä lyhennellä.

Ei kannata sinunkaan vielä ostaa sitä Teslaa koska et ilmiselvästi pysty hahmottamaan hintoja ja kulutuksia realistisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://tieku.fi/liikenne/autot/sahkoauto-ilmastokisaan-takarivista

Brittiläisen Low Carbon Vehicle Partnership -organisaation luvut kertovat, että sähköauton valmistuksessa syntyy keskimäärin vähän alle yhdeksän tonnia hiilidioksidia, kun taas bensiiniauton vastaava luku on noin 5,5 tonnia.

Sähköauton elikaari on puolet bensa/dieselauton elinkaaresta.

Sähköautopakko lienee yksi historia suurimmistä kusetuksista.

Vihreä valhe, täysin korruptoitunut hanke.

Elinkaarimallin mukaan sähköauton (2) hiilidioksiidipäästöt on 18 tonnia ja bensiiniauton (1) yhä 5,5 tonnia. 

Miksi sitten me perinteisesten autojen omistajat maksamme sähköautojen verohelpotukset?

Hiilidioksiidilaskelmia tehdään tahallaan väärin sähköautojen eduksi. Niissä ei oleta koskaan huomioon elinkaarimallia. Eli jätetään huomioimatta se, että sähköautoja on valmistettava 2 kpl yhtä perinteistä (diesel)autoon verrattuna, jonka elinkaari on 20 vuotta.  Suomen henkilöautojen keski-ikäkin on 12,7 vuotta. Sähköauton ikä = akun ikä.  Suomen olosuhteissa akut tuskin yli kymmentä vuotta kestävät. 

Eli siis sähköautojen elinkaari pitäisi mielestäsi laskea oman mutuilusi pohjalta?

Mitä Suomen olosuhteisiin tulee, niin nimenomaan akun kestävyyden kannalta Suomessa on optimaalisimmat olosuhteet, heti Grönlannin, sekä Etelä- ja Pohjoisnavan jälkeen, Suomen viileä ilmasto kun on varsin otollinen ympäristö litiumakulle, joka ei tykkää kuumasta.

Viileys on ihan eri asia kuin kova pakkanen, joka vaurioittaa akkuja.

Suomessa on erittäin harvoin kovia pakkasia, varsinakaan Etelä-Suomessa, jossa valtaosa suomalaisista asuu. Tänääkään talvena ei alle 20 asteen ole menty kuin parina kolmena yönä muutaman tunnin ajan.

Pohjois-Norjassa on ollut jo vuosia paljon sähköautoja. Jos pakkanen olisi siellä akkuja vaurioittanut, niin miksi siellä yhä edelleen sähköautot on myydyimpien autojen kärjessä?

10 astettakin pakkasta riittää jo akkujen vaurioitumiseen.

Eli siis väität nyt ihan pokerilla, että Pohjoismaat on täynnä vaiurioituneita litiumakkuja? Miksi niistä pakkasen vaurioittamista akuista ei uutisoida lainkaan?

Tottakai on. Jokaisesta muutamaakin vuotta vanhasta sähköautosta on ranget lyhentyneet, ja akut alkavat monessa olla lopussakin 8 - 10 vuoden jälkeen. Riippuu paljon siitä miten on latailtu ja säilytelty. Ja joka vuosi nykyistenkin sähköautojen akut heikkenevät. 8 - 10 vuotta, ja suuri osa nykyautoista alkaa olla loppuun ajettu. Jos akkuja pakkasessa siis säilyttelee. Se on fysiikan laki että akku ei pidä pakkasesta. Uutisointia asiasta voisi tosiaan lisätä, että ihmiset eivät säilyttäisi sähköautoaan pakkasessa.

Tasainen vähäinen heikkeneminen on täysin eri asia, kuin akun vaurioituminen. Sinä väitit, että 10 asteen pakkasessa säköauton akku vaurioituu. Todista väitteesi.

Akun säilyttäminen pakkasessa ei akkua vaurioita, kunhan se esilämmitetään ennen latausta..

Eli jos tehokasta akkulämmitintä ei ole, sähköautoa ei kannata ostaa?

Sähköauton suhteen pitää siis seurata säätilaa ja varsinkin pakkasen tulemisia, että ehtii lataamaan auton ennen pakkasia. Jos akut seisovat pakkasessa vajaasti ladattuna, vaurioiden määrä moninkertaistuu.

Aijaa. Onko sulla ihan omaa kokemusta tästä ?

Oletko joskus ihan ihan itse ajanut sähköautoa saati ladannut sitä ?

Mitä autoa ?

Meinaatko, että sähköautoilijan ei tarvitse lainkaan varautua pakkaseen huolehtimalla etukäteen siitä, että akut ovat pakkasjaksoa varten varattu täyteen, ettei niihin tule niin paljon vaurioita kuin vajaasti ladattuina tulisi?

Sulla ei siis ole minkäänlaista omaa kokemusta sähköautoilusta ?

Et ole koskaan ajanut yhtään sähkäautoa tai ladannut sellaista ?

Tottakai ladataan autoa pakkasillakin.

Eihän bensatankinkaan anneta tyhjentyä. Nyt vaan ei tarvitse enää lähteä huoltamolle.

Laitetaan vaan autoon piuha tallissa tai pihassa.

Huvittaa tämä kohkaaminen lataamisesta.

Ei se töpselin autoon laittaminen oikeasti nyt niin ihmeellistä ole että sitä kannataisi sivutolkulla päivitellä.

Minä hybridikuskina teen kumpaakin. En koe lataamista kotona miksikään ongelmaksi, enkä myöskään tankkaamista reissulla miksikään ongelmaksi, mutta kokisin lataamisen reissulla ongelmaksi, koska se lisäisi ylimääräistä matka-aikaa ja käytännössä johtaisi siihen, että tulisi istuttua huoltoasemilla pullakahveilla aika paljon useammin. Varsinkin kun nykyään sitä ei tule tehtyä.

Lataaminen kotona hyvä, tankkaaminen matkalla hyvä! Monille lataaminen matkalla ei ole ongelma, mutta kukaan ei voi rehellisesti väittää sitä kätevämmäksi tai nopeammaksi kuin tankkaaminen. Eikä minun ole ikinä tarvinnut lähteä huoltoasemalle tankkaamaan, se hoituu lennosta jollain kohdalle sattuvalla pumpulla. Niistä kaikista saa samalla nopeudella bensaa tankkiin, ei tarvitse etukäteen miettiä ja tutkia missä pitää pysähtyä. Seuraava auto minullakin lienee vuoden tai kahden päästä sähköauto, mutta ärsyttää jo etukäteen kun tietty vapaus autoilusta häviää.

Sulle sopii sitten nämä uudet sähköautot joiden range on lähellä 1000km.

En kyllä itse pysty istumaan autossa mitään 12 h/ päivä syömättä tai käymättä vessassa joten me ei tuollaisella rangella tehdä yhtään mitään.

En edes ymmärrä minne me voitais suoraan ajella jotain 800km .

Venäjälle ? Tai kolme kertaa tampereelle ja takaisin ?

Mielestäni vapaus vaan lisääntyy kun sähköä saa niin monesta erilaisesta paikasta ei vaan huoltamoilta ja latureita nousee kuin sieniä sateella.

Lataamisen nopeuskin kasvaa koko ajan.

Ei olla enää riippuvaisia huoltoasemista vaan voidaan kurvata vaikka ostarille tai paikallisen kyläkaupan pihaan.

Me kyllä oikeasti ladataan aina kotona ja mökillä.

Kerran vuodessa hiihtolomalla ehkä pysähdytään lataamaan.

Mikä 1000km range? Justhan tuossa edellä kerrottiin, että käyttökelpoinen range in 60%.

Toki 600km alkaa olla jo riittävä, mutta, jos sen lataamiseen menee tunteja, niin ei se reissukäytössä oikein toimi.

Matkalle lähtiessä voi toki ladata 100 %:iin ja ajaa vaikka 10 %:iin, joten saa 90 % akusta käyttöön. Loppu on sitten kiinni laturista ja auton kyvystä ottaa virtaa. 

Polttiksella voi tankata piripintaan ja käydä uudestaan tankilla 100km sen jälkeen, kun varoitusvalo syttyy.

Autosta riippuen tämä tarkoittaa noin 800-1200km. Tankkauksen jälkeen matka jatkuu parissa munuutissa.

Voi tankata räntäsateessa likainen letku kädessä ja saa maksaa lähemmäs 150e / tankkaus.

Nauti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuokrasin ladattavan hybridin ja ajoin etelästä Ouluun yhdellä pysähdyksellä, sitten seuraavana päivänä Oulusta Saariselälle niinikään yhdellä pysähdyksellä. En näe miten tämä olisi ollut mahdollista minkäänlaisella täyssähkövehkeellä. Täälläkään päässä ei ole latausmahdollisutta.

Yritin ladata hybridin akut ennen lähtöä mutta homma loppui siihen että lataaminen ei onnistu ilman älypuhelinsovellusta ja rekisteröitymistä.

Jos ei markkinoille tule latausmahdollisuutta jota voi käyttää ilman rekisteröitymistä niin minulta jäävät kaikki ladattavat vehkeet ostamatta. Tankkaaminen onnistuu pelkällä luottokortilla ja niin pitäisi lataamisenkin. Rekisteröitymisissä kysytään aivan liikaa infoa jota en haluaa antaa palvelun tarjoavalle firmalle ja jota se ei tarvi.

No jos usein ajelet 8 tunnin ajomatkoja vain yhdellä wc-ja ruokatauolla niin sinulle sopii sitten nämä uudet sähköautot joissa range lähentelee 800-1000km.

Oletko koskaan pohtinut tätä:

Jollain bensa-Mersulla tuohon reissuun kuluu bensaa 500e/ reissu. Jos kovin usein ajelet esim. kerran viikossa menee sinulla vuodessa näihin reissuihin 25 000e.

Jos ajelisit nämä reissusi sähköllä, menisi vuodessa vaan n.2500e sähköihin.

Kolmen vuoden aikana olisi säästänyt 67500e eli uuden Tesla Y-modelin hinnan verran rahaa jos ajaisit nämä Lapin reissusi sähköllä.

Itse ehkä pysähtyisin kaksi kertaa jos sillä säästää 67500e kolmessa vuodessa , mutta en nyt halua ketään tässä lähteä neuvomaan.

Nyt on rajuja reissuja jos 500 € per reissu saa bensaan/dieseliin menemään. Tuolla saa 250 litraa menovettä ja matka-ajossa monella nykyautolla pääsee 6 l/100 km tai alle. Eli tuolla 250 litralla ajaisi 4200 km.

Tuo 25 000 euroa olisi noin 210 000 km. Harva ajelee tuon verran vuoteen. Menee jo sähköauton akkutakuut syyskussa umpeen, jos on tammikuun alussa ottanut auton käyttöön.

Ja noilla kilometreillä pitää ladata jo 90 % julkisista, joten tuo sähkön kustannus moninkertaistuu ja aikataulut taitaa mennä hankalaksi jos pitää 210 000 ajot latailla tien päällä.

Tiedät itsekin että nuo ilmoitetut keskikulutukset ovat aika teoreettisia lukuja ja todellinen kulutus voi olla 20 %-50% suurempi.

Erityisen iso ero keskikulutuksen ja todellisen kulutuksen välillä on saksalaisten muutaman vuoden vanhojen autojen kohdalla.

Sähköautojen kulutuslukemat ovat noin kymmenkertaiset ilmoitettuun nähden. Siihen nähden tuo 20% on melko pieni ongelma.

Eikö ole mukavaa "argumentoida" keksimällä faktoja omasta päästään?

Sähköauto kuluttaa n. 15-20 Kwh / 100km. eli n. 2-2,5e / 100km.

Mutta vanhojen bensa-ja diesel-autojen kulutuksesta on annettu harhaan johtavaa tietoa.

Tahdotko tietää, paljonko toiveidesi auto ihan oikeasti kuluttaa? Katso ja pety!

Kaikki tietävät, ettei virallinen polttoaineen kulutusmittaus kerro auton todellisesta kulutuksesta arkiajossa mitään. Silti saksalaisen Spritmonitor -sivuston kokoamat satojen tuhansien autojen todelliset kulutuslukemat tyrmistyttävät.

Autojen polttoaineen kulutuksen virallinen mittaustapa muuttuu tämän vuoden syyskuussa. Sen jälkeen kaikkien autojen kulutus ja päästöt on pitänyt mitata uuden WLTP-normin (Worldwide Harmonised Light Vehicle Test Procedure) mukaisesti. Viime syyskuun jälkeen tyyppihyväksytyissä uusissa autoissa on jo tällaisia kulutuslukuja.

Uusi mittaustapa jäljittelee huomattavasti entistä paremmin todellista ajoa, mutta läheskään koko ongelmaa sekään ei poista. Tähän asti käytetyn NEDC- menetelmän antamat tulokset ovat muuttuneet vuosi vuodelta huonommiksi vitseiksi. Autotehtaat ovat oppineet optimoimaan autonsa juuri tuohon testisykliin ja sen lisäksi ne ovat liikkuneet hanakasti niin sanotulla harmaalla alueella eli käyttäneet kaikkia mahdollisia vippaskonsteja, jotka eivät ole olleet löperöjen sääntöjen vastaisia. Ja päästötestissä Volkswagen siis lipsahti kielletyn manipulaation puolelle.

Muutama esimerkki:

Suomen suosituin auto viime vuonnakin oli Skoda Octavia. Octavian myydyimpien dieselversioiden keskikulutus sadalla kilometrillä vaihtelee 3,9 ja 4,5 litran välillä.

Mitä sanoo Spritmonitor?

5606 diesel-Skodaa on sen mukaan kuluttanut dieseliä keskimäärin 5,97 litraa sadalla kilometrillä. Se on siis melkein 50 prosenttia enemmän kuin taloudellisimman diesel-Skodan keskikulutus.

Entä bensaversiot? Nykynormin mukaan ne kulkevat vähän alle tai vähän yli viiden litran keskikulutuksella.

Mitä sanoo Spritmonitor?

3108 bensa-Skodaa on kuluttanut keskimäärin 7,68 litraa bensaa satasella. Ero siis karvan yli 50 prosenttia.

Valitettavasti kyse ei ole vain Skodasta. Otetaan toiseksi esimerkiksi 500-sarjan Bemarit.

500 -sarjan bensa-Bemarin satasen kulutukset normin mukaan ovat 5,8-6,5 litraa moottorista riippuen, jos kaikkein suurimmat sporttikoneet jättää laskuista pois.

Mitä sanoo Spritmonitor? 2363 Spritmonitoriin raportoineen bensa-Bemaristin keskikulutus on ollut 10,65 litraa satasella. Ero on aivan posketon, yli 70 prosenttia. Eivätkä harvat superkoneilla varustetut sportti-Bemarit voi selittää tuosta kuin osan.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tahdotko-tietaa-paljonko-toiveidesi-…

Eli kun bensa Skodaa on myyt 5l/ 100km. keskikulutuksella todellinen onkin ollut 7,68l/ 100km.

JA kun Bemaria on myyty 6,5l/100km keskikulutuksella todellinen onkin ollut 10,65l/ 100km

Kannattaa tarkistaa tuo oma kulutus ihan oikeasti. Tuosta saattaa tulla tuhansien eurojen ikävä yllätys vuosittain ja 10 vuoden aikana kymmenien tuhansien eurojen lisälasku.

Tajuaako ihmiset tätä ?

Jos yllä esittämäsi on sinulle uutinen niin se kertoo ettei sinulla ole lainkaan omakohtaista kokemusta autoilusta.

Eli kaikille pasltalla on selvää että jos autoa on myyty 6,5l/100km keskikulutuksella todellinen onkin helposti 10,65l/ 100km.

Kun täällä vertaillaan sähköauton ja bensa-auton kustannuksia kannattaakin käyttää bensa-auton kulutuksena 10,5l/ 100km eikä aina vaan jotain kuvitteellista 6l/100km.

Tuo tarkoitaa että keskimäärinen kuljettaja säästää 3700e/ vuosi kun vaihtaa sähköön olettaen että ajaa noin 20 000/ vuosi.

Kymmenessä vuodessa säätö onkin jo 37 000e.

Jos on ostamassa uutta autoa, sähköauto voi siis maksaa jopa37 000e enemmän kuin bensa-auto.

Sulla on äidin antama laskin rikki tai paristot lopussa. Pyydä jos iskä vaihtaisi patterit.

Meillä ajosuorite enemmän kuin keskimääräisellä autoilijalla (14tkm) ja laskimme että näillä bensan/sähkön hinnoilla säästö on reilu tonni vuodessa. Ja laskelmat perustui tietysti todelliseen kulutukseen eikä ilmoitettuihin arvoihin.

Sillä ei kummoisia osamaksuja vielä lyhennellä.

Ei kannata sinunkaan vielä ostaa sitä Teslaa koska et ilmiselvästi pysty hahmottamaan hintoja ja kulutuksia realistisesti.

Totta., Keskimääräinen ajosuoritus on vain 14 000/ vuosi.( tässä keskiarvossa on varmaankin kaikki pienet kakkosautot ja kauppakassit mukana)

Eli jos BMW on myyty 6,5l/100km keskikulutuksella todellinen kulutus onkin helposti 10,65l/ 100km.

Kun täällä vertaillaan sähköauton ja bensa-auton kustannuksia kannattaakin käyttää bensa-auton kulutuksena 10,5l/ 100km eikä aina vaan jotain kuvitteellista 6l/100km.

Oletetaan että tuolla BMW.llä ajetaan 20 000/ vuosi.

Tuo tarkoitaa että voi säästää 3700e/ vuosi kun vaihtaa sähköön olettaen että ajaa noin 20 000/ vuosi.

Kymmenessä vuodessa säätö onkin jo 37 000e.

Sähköauto voisi siis maksaa jopa 37 000e enemmän kuin tuo bensa-BMW ja kokonaiskustannus olisi samaa luokkaa.

Vierailija kirjoitti:

Kumma että sähköautojen lataus ei nyt sitten kuormittaisikaan sähköverkkoa mutta saunojen lämmitys ja kinkun paisto kyllä. :)

Sähköautoja ladataan pääasiassa 1,8 kW teholla, mikä kuormittaa sähköverkkoa saman verran kuin kinkun paisto, mutta menee vielä pitkään, ennen kuin sähköautoja on yhtä paljon kuin kinkkuja uunissa.

Tyypillinen sähkökiuas kuormittaa 3-5 kertaa enemmän eli lauantai-iltaisin on aikamoinen kulutuspiikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumma että sähköautojen lataus ei nyt sitten kuormittaisikaan sähköverkkoa mutta saunojen lämmitys ja kinkun paisto kyllä. :)

Sähköautoja ladataan pääasiassa 1,8 kW teholla, mikä kuormittaa sähköverkkoa saman verran kuin kinkun paisto, mutta menee vielä pitkään, ennen kuin sähköautoja on yhtä paljon kuin kinkkuja uunissa.

Tyypillinen sähkökiuas kuormittaa 3-5 kertaa enemmän eli lauantai-iltaisin on aikamoinen kulutuspiikki.

Ja 90 % sähköautoilijoista jolla on oma latausmahdollisuus lataa pääasiassa yöllä. Tai joskus harvoin lomamatkalla kesken pitkän ajomatkan keskellä päivää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuokrasin ladattavan hybridin ja ajoin etelästä Ouluun yhdellä pysähdyksellä, sitten seuraavana päivänä Oulusta Saariselälle niinikään yhdellä pysähdyksellä. En näe miten tämä olisi ollut mahdollista minkäänlaisella täyssähkövehkeellä. Täälläkään päässä ei ole latausmahdollisutta.

Yritin ladata hybridin akut ennen lähtöä mutta homma loppui siihen että lataaminen ei onnistu ilman älypuhelinsovellusta ja rekisteröitymistä.

Jos ei markkinoille tule latausmahdollisuutta jota voi käyttää ilman rekisteröitymistä niin minulta jäävät kaikki ladattavat vehkeet ostamatta. Tankkaaminen onnistuu pelkällä luottokortilla ja niin pitäisi lataamisenkin. Rekisteröitymisissä kysytään aivan liikaa infoa jota en haluaa antaa palvelun tarjoavalle firmalle ja jota se ei tarvi.

No jos usein ajelet 8 tunnin ajomatkoja vain yhdellä wc-ja ruokatauolla niin sinulle sopii sitten nämä uudet sähköautot joissa range lähentelee 800-1000km.

Oletko koskaan pohtinut tätä:

Jollain bensa-Mersulla tuohon reissuun kuluu bensaa 500e/ reissu. Jos kovin usein ajelet esim. kerran viikossa menee sinulla vuodessa näihin reissuihin 25 000e.

Jos ajelisit nämä reissusi sähköllä, menisi vuodessa vaan n.2500e sähköihin.

Kolmen vuoden aikana olisi säästänyt 67500e eli uuden Tesla Y-modelin hinnan verran rahaa jos ajaisit nämä Lapin reissusi sähköllä.

Itse ehkä pysähtyisin kaksi kertaa jos sillä säästää 67500e kolmessa vuodessa , mutta en nyt halua ketään tässä lähteä neuvomaan.

Nyt on rajuja reissuja jos 500 € per reissu saa bensaan/dieseliin menemään. Tuolla saa 250 litraa menovettä ja matka-ajossa monella nykyautolla pääsee 6 l/100 km tai alle. Eli tuolla 250 litralla ajaisi 4200 km.

Tuo 25 000 euroa olisi noin 210 000 km. Harva ajelee tuon verran vuoteen. Menee jo sähköauton akkutakuut syyskussa umpeen, jos on tammikuun alussa ottanut auton käyttöön.

Ja noilla kilometreillä pitää ladata jo 90 % julkisista, joten tuo sähkön kustannus moninkertaistuu ja aikataulut taitaa mennä hankalaksi jos pitää 210 000 ajot latailla tien päällä.

Tiedät itsekin että nuo ilmoitetut keskikulutukset ovat aika teoreettisia lukuja ja todellinen kulutus voi olla 20 %-50% suurempi.

Erityisen iso ero keskikulutuksen ja todellisen kulutuksen välillä on saksalaisten muutaman vuoden vanhojen autojen kohdalla.

Sähköautojen kulutuslukemat ovat noin kymmenkertaiset ilmoitettuun nähden. Siihen nähden tuo 20% on melko pieni ongelma.

Eikö ole mukavaa "argumentoida" keksimällä faktoja omasta päästään?

Sähköauto kuluttaa n. 15-20 Kwh / 100km. eli n. 2-2,5e / 100km.

Mutta vanhojen bensa-ja diesel-autojen kulutuksesta on annettu harhaan johtavaa tietoa.

Tahdotko tietää, paljonko toiveidesi auto ihan oikeasti kuluttaa? Katso ja pety!

Kaikki tietävät, ettei virallinen polttoaineen kulutusmittaus kerro auton todellisesta kulutuksesta arkiajossa mitään. Silti saksalaisen Spritmonitor -sivuston kokoamat satojen tuhansien autojen todelliset kulutuslukemat tyrmistyttävät.

Autojen polttoaineen kulutuksen virallinen mittaustapa muuttuu tämän vuoden syyskuussa. Sen jälkeen kaikkien autojen kulutus ja päästöt on pitänyt mitata uuden WLTP-normin (Worldwide Harmonised Light Vehicle Test Procedure) mukaisesti. Viime syyskuun jälkeen tyyppihyväksytyissä uusissa autoissa on jo tällaisia kulutuslukuja.

Uusi mittaustapa jäljittelee huomattavasti entistä paremmin todellista ajoa, mutta läheskään koko ongelmaa sekään ei poista. Tähän asti käytetyn NEDC- menetelmän antamat tulokset ovat muuttuneet vuosi vuodelta huonommiksi vitseiksi. Autotehtaat ovat oppineet optimoimaan autonsa juuri tuohon testisykliin ja sen lisäksi ne ovat liikkuneet hanakasti niin sanotulla harmaalla alueella eli käyttäneet kaikkia mahdollisia vippaskonsteja, jotka eivät ole olleet löperöjen sääntöjen vastaisia. Ja päästötestissä Volkswagen siis lipsahti kielletyn manipulaation puolelle.

Muutama esimerkki:

Suomen suosituin auto viime vuonnakin oli Skoda Octavia. Octavian myydyimpien dieselversioiden keskikulutus sadalla kilometrillä vaihtelee 3,9 ja 4,5 litran välillä.

Mitä sanoo Spritmonitor?

5606 diesel-Skodaa on sen mukaan kuluttanut dieseliä keskimäärin 5,97 litraa sadalla kilometrillä. Se on siis melkein 50 prosenttia enemmän kuin taloudellisimman diesel-Skodan keskikulutus.

Entä bensaversiot? Nykynormin mukaan ne kulkevat vähän alle tai vähän yli viiden litran keskikulutuksella.

Mitä sanoo Spritmonitor?

3108 bensa-Skodaa on kuluttanut keskimäärin 7,68 litraa bensaa satasella. Ero siis karvan yli 50 prosenttia.

Valitettavasti kyse ei ole vain Skodasta. Otetaan toiseksi esimerkiksi 500-sarjan Bemarit.

500 -sarjan bensa-Bemarin satasen kulutukset normin mukaan ovat 5,8-6,5 litraa moottorista riippuen, jos kaikkein suurimmat sporttikoneet jättää laskuista pois.

Mitä sanoo Spritmonitor? 2363 Spritmonitoriin raportoineen bensa-Bemaristin keskikulutus on ollut 10,65 litraa satasella. Ero on aivan posketon, yli 70 prosenttia. Eivätkä harvat superkoneilla varustetut sportti-Bemarit voi selittää tuosta kuin osan.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tahdotko-tietaa-paljonko-toiveidesi-…

Eli kun bensa Skodaa on myyt 5l/ 100km. keskikulutuksella todellinen onkin ollut 7,68l/ 100km.

JA kun Bemaria on myyty 6,5l/100km keskikulutuksella todellinen onkin ollut 10,65l/ 100km

Kannattaa tarkistaa tuo oma kulutus ihan oikeasti. Tuosta saattaa tulla tuhansien eurojen ikävä yllätys vuosittain ja 10 vuoden aikana kymmenien tuhansien eurojen lisälasku.

Tajuaako ihmiset tätä ?

Jos yllä esittämäsi on sinulle uutinen niin se kertoo ettei sinulla ole lainkaan omakohtaista kokemusta autoilusta.

Eli kaikille pasltalla on selvää että jos autoa on myyty 6,5l/100km keskikulutuksella todellinen onkin helposti 10,65l/ 100km.

Kun täällä vertaillaan sähköauton ja bensa-auton kustannuksia kannattaakin käyttää bensa-auton kulutuksena 10,5l/ 100km eikä aina vaan jotain kuvitteellista 6l/100km.

Tuo tarkoitaa että keskimäärinen kuljettaja säästää 3700e/ vuosi kun vaihtaa sähköön olettaen että ajaa noin 20 000/ vuosi.

Kymmenessä vuodessa säätö onkin jo 37 000e.

Jos on ostamassa uutta autoa, sähköauto voi siis maksaa jopa37 000e enemmän kuin bensa-auto.

Sulla on äidin antama laskin rikki tai paristot lopussa. Pyydä jos iskä vaihtaisi patterit.

Meillä ajosuorite enemmän kuin keskimääräisellä autoilijalla (14tkm) ja laskimme että näillä bensan/sähkön hinnoilla säästö on reilu tonni vuodessa. Ja laskelmat perustui tietysti todelliseen kulutukseen eikä ilmoitettuihin arvoihin.

Sillä ei kummoisia osamaksuja vielä lyhennellä.

Ei kannata sinunkaan vielä ostaa sitä Teslaa koska et ilmiselvästi pysty hahmottamaan hintoja ja kulutuksia realistisesti.

Totta., Keskimääräinen ajosuoritus on vain 14 000/ vuosi.( tässä keskiarvossa on varmaankin kaikki pienet kakkosautot ja kauppakassit mukana)

Eli jos BMW on myyty 6,5l/100km keskikulutuksella todellinen kulutus onkin helposti 10,65l/ 100km.

Kun täällä vertaillaan sähköauton ja bensa-auton kustannuksia kannattaakin käyttää bensa-auton kulutuksena 10,5l/ 100km eikä aina vaan jotain kuvitteellista 6l/100km.

Oletetaan että tuolla BMW.llä ajetaan 20 000/ vuosi.

Tuo tarkoitaa että voi säästää 3700e/ vuosi kun vaihtaa sähköön olettaen että ajaa noin 20 000/ vuosi.

Kymmenessä vuodessa säätö onkin jo 37 000e.

Sähköauto voisi siis maksaa jopa 37 000e enemmän kuin tuo bensa-BMW ja kokonaiskustannus olisi samaa luokkaa.

Ja tässä laskelmassa ei edes oltu huomioitu mitään jakeluvelvoitteita ja päästökauppaa.

Bensan ja dieselin hintahan on nousemassa vielä rajusti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://tieku.fi/liikenne/autot/sahkoauto-ilmastokisaan-takarivista

Brittiläisen Low Carbon Vehicle Partnership -organisaation luvut kertovat, että sähköauton valmistuksessa syntyy keskimäärin vähän alle yhdeksän tonnia hiilidioksidia, kun taas bensiiniauton vastaava luku on noin 5,5 tonnia.

Sähköauton elikaari on puolet bensa/dieselauton elinkaaresta.

Sähköautopakko lienee yksi historia suurimmistä kusetuksista.

Vihreä valhe, täysin korruptoitunut hanke.

Elinkaarimallin mukaan sähköauton (2) hiilidioksiidipäästöt on 18 tonnia ja bensiiniauton (1) yhä 5,5 tonnia. 

Miksi sitten me perinteisesten autojen omistajat maksamme sähköautojen verohelpotukset?

Hiilidioksiidilaskelmia tehdään tahallaan väärin sähköautojen eduksi. Niissä ei oleta koskaan huomioon elinkaarimallia. Eli jätetään huomioimatta se, että sähköautoja on valmistettava 2 kpl yhtä perinteistä (diesel)autoon verrattuna, jonka elinkaari on 20 vuotta.  Suomen henkilöautojen keski-ikäkin on 12,7 vuotta. Sähköauton ikä = akun ikä.  Suomen olosuhteissa akut tuskin yli kymmentä vuotta kestävät. 

Eli siis sähköautojen elinkaari pitäisi mielestäsi laskea oman mutuilusi pohjalta?

Mitä Suomen olosuhteisiin tulee, niin nimenomaan akun kestävyyden kannalta Suomessa on optimaalisimmat olosuhteet, heti Grönlannin, sekä Etelä- ja Pohjoisnavan jälkeen, Suomen viileä ilmasto kun on varsin otollinen ympäristö litiumakulle, joka ei tykkää kuumasta.

Viileys on ihan eri asia kuin kova pakkanen, joka vaurioittaa akkuja.

Suomessa on erittäin harvoin kovia pakkasia, varsinakaan Etelä-Suomessa, jossa valtaosa suomalaisista asuu. Tänääkään talvena ei alle 20 asteen ole menty kuin parina kolmena yönä muutaman tunnin ajan.

Pohjois-Norjassa on ollut jo vuosia paljon sähköautoja. Jos pakkanen olisi siellä akkuja vaurioittanut, niin miksi siellä yhä edelleen sähköautot on myydyimpien autojen kärjessä?

10 astettakin pakkasta riittää jo akkujen vaurioitumiseen.

Eli siis väität nyt ihan pokerilla, että Pohjoismaat on täynnä vaiurioituneita litiumakkuja? Miksi niistä pakkasen vaurioittamista akuista ei uutisoida lainkaan?

Tottakai on. Jokaisesta muutamaakin vuotta vanhasta sähköautosta on ranget lyhentyneet, ja akut alkavat monessa olla lopussakin 8 - 10 vuoden jälkeen. Riippuu paljon siitä miten on latailtu ja säilytelty. Ja joka vuosi nykyistenkin sähköautojen akut heikkenevät. 8 - 10 vuotta, ja suuri osa nykyautoista alkaa olla loppuun ajettu. Jos akkuja pakkasessa siis säilyttelee. Se on fysiikan laki että akku ei pidä pakkasesta. Uutisointia asiasta voisi tosiaan lisätä, että ihmiset eivät säilyttäisi sähköautoaan pakkasessa.

Tasainen vähäinen heikkeneminen on täysin eri asia, kuin akun vaurioituminen. Sinä väitit, että 10 asteen pakkasessa säköauton akku vaurioituu. Todista väitteesi.

Akun säilyttäminen pakkasessa ei akkua vaurioita, kunhan se esilämmitetään ennen latausta..

Eli jos tehokasta akkulämmitintä ei ole, sähköautoa ei kannata ostaa?

Sähköauton suhteen pitää siis seurata säätilaa ja varsinkin pakkasen tulemisia, että ehtii lataamaan auton ennen pakkasia. Jos akut seisovat pakkasessa vajaasti ladattuna, vaurioiden määrä moninkertaistuu.

Aijaa. Onko sulla ihan omaa kokemusta tästä ?

Oletko joskus ihan ihan itse ajanut sähköautoa saati ladannut sitä ?

Mitä autoa ?

Meinaatko, että sähköautoilijan ei tarvitse lainkaan varautua pakkaseen huolehtimalla etukäteen siitä, että akut ovat pakkasjaksoa varten varattu täyteen, ettei niihin tule niin paljon vaurioita kuin vajaasti ladattuina tulisi?

Sulla ei siis ole minkäänlaista omaa kokemusta sähköautoilusta ?

Et ole koskaan ajanut yhtään sähkäautoa tai ladannut sellaista ?

Tottakai ladataan autoa pakkasillakin.

Eihän bensatankinkaan anneta tyhjentyä. Nyt vaan ei tarvitse enää lähteä huoltamolle.

Laitetaan vaan autoon piuha tallissa tai pihassa.

Huvittaa tämä kohkaaminen lataamisesta.

Ei se töpselin autoon laittaminen oikeasti nyt niin ihmeellistä ole että sitä kannataisi sivutolkulla päivitellä.

Minä hybridikuskina teen kumpaakin. En koe lataamista kotona miksikään ongelmaksi, enkä myöskään tankkaamista reissulla miksikään ongelmaksi, mutta kokisin lataamisen reissulla ongelmaksi, koska se lisäisi ylimääräistä matka-aikaa ja käytännössä johtaisi siihen, että tulisi istuttua huoltoasemilla pullakahveilla aika paljon useammin. Varsinkin kun nykyään sitä ei tule tehtyä.

Lataaminen kotona hyvä, tankkaaminen matkalla hyvä! Monille lataaminen matkalla ei ole ongelma, mutta kukaan ei voi rehellisesti väittää sitä kätevämmäksi tai nopeammaksi kuin tankkaaminen. Eikä minun ole ikinä tarvinnut lähteä huoltoasemalle tankkaamaan, se hoituu lennosta jollain kohdalle sattuvalla pumpulla. Niistä kaikista saa samalla nopeudella bensaa tankkiin, ei tarvitse etukäteen miettiä ja tutkia missä pitää pysähtyä. Seuraava auto minullakin lienee vuoden tai kahden päästä sähköauto, mutta ärsyttää jo etukäteen kun tietty vapaus autoilusta häviää.

Sulle sopii sitten nämä uudet sähköautot joiden range on lähellä 1000km.

En kyllä itse pysty istumaan autossa mitään 12 h/ päivä syömättä tai käymättä vessassa joten me ei tuollaisella rangella tehdä yhtään mitään.

En edes ymmärrä minne me voitais suoraan ajella jotain 800km .

Venäjälle ? Tai kolme kertaa tampereelle ja takaisin ?

Mielestäni vapaus vaan lisääntyy kun sähköä saa niin monesta erilaisesta paikasta ei vaan huoltamoilta ja latureita nousee kuin sieniä sateella.

Lataamisen nopeuskin kasvaa koko ajan.

Ei olla enää riippuvaisia huoltoasemista vaan voidaan kurvata vaikka ostarille tai paikallisen kyläkaupan pihaan.

Me kyllä oikeasti ladataan aina kotona ja mökillä.

Kerran vuodessa hiihtolomalla ehkä pysähdytään lataamaan.

Mikä 1000km range? Justhan tuossa edellä kerrottiin, että käyttökelpoinen range in 60%.

Toki 600km alkaa olla jo riittävä, mutta, jos sen lataamiseen menee tunteja, niin ei se reissukäytössä oikein toimi.

Matkalle lähtiessä voi toki ladata 100 %:iin ja ajaa vaikka 10 %:iin, joten saa 90 % akusta käyttöön. Loppu on sitten kiinni laturista ja auton kyvystä ottaa virtaa. 

Polttiksella voi tankata piripintaan ja käydä uudestaan tankilla 100km sen jälkeen, kun varoitusvalo syttyy.

Autosta riippuen tämä tarkoittaa noin 800-1200km. Tankkauksen jälkeen matka jatkuu parissa munuutissa.

Voi tankata räntäsateessa likainen letku kädessä ja saa maksaa lähemmäs 100e / tankkaus.

Nauti.

Ulosantisi kertoo ettet ole koskaan edes tankannut, saati ajanut autoa. Ehkä kannattaisi kokeilla joskus niin huomaisit että se on itseasiassa piru kätevää eikä ollenkaan niin kamalaa kuin haluat kuvitella.

Voin sekä sähköautoilijana että pitkän ajohistorian omaavana muutenkin todeta että sen latauskaapelin kiinnittely räntäsateessa on huomattavasti ikävämpää kuin bensa-aseman katoksen alla tankkaaminen. 

Sulla on monta autoa mutta ei yhtään katosta tai tallia autoille ?

Ehkä rahasi ei riitä autokatokseen tai talliin kun käytät kymmeniä tuhansia euroja 10 vuoden aikana turhaan bensaan.

Se onko minulla tai sinulla tallia tai katosta ei liity tähän keskusteluun mitenkään. Käytännössä kaikki bensa-asemat on varustettu katoksella. Latauspisteiden osalta näin ei ole kuin parkkihallien osalta. Käytännössä kaikki suurteholaturitkin on taivasalla. Pointti: tankatessa ei kastu käytännössä koskaan, latauskaapeleiden kanssa säätäessä, etenkin julkisilla latauspisteillä, tämä tapahtuu lähes aina kun sataa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuokrasin ladattavan hybridin ja ajoin etelästä Ouluun yhdellä pysähdyksellä, sitten seuraavana päivänä Oulusta Saariselälle niinikään yhdellä pysähdyksellä. En näe miten tämä olisi ollut mahdollista minkäänlaisella täyssähkövehkeellä. Täälläkään päässä ei ole latausmahdollisutta.

Yritin ladata hybridin akut ennen lähtöä mutta homma loppui siihen että lataaminen ei onnistu ilman älypuhelinsovellusta ja rekisteröitymistä.

Jos ei markkinoille tule latausmahdollisuutta jota voi käyttää ilman rekisteröitymistä niin minulta jäävät kaikki ladattavat vehkeet ostamatta. Tankkaaminen onnistuu pelkällä luottokortilla ja niin pitäisi lataamisenkin. Rekisteröitymisissä kysytään aivan liikaa infoa jota en haluaa antaa palvelun tarjoavalle firmalle ja jota se ei tarvi.

No jos usein ajelet 8 tunnin ajomatkoja vain yhdellä wc-ja ruokatauolla niin sinulle sopii sitten nämä uudet sähköautot joissa range lähentelee 800-1000km.

Oletko koskaan pohtinut tätä:

Jollain bensa-Mersulla tuohon reissuun kuluu bensaa 500e/ reissu. Jos kovin usein ajelet esim. kerran viikossa menee sinulla vuodessa näihin reissuihin 25 000e.

Jos ajelisit nämä reissusi sähköllä, menisi vuodessa vaan n.2500e sähköihin.

Kolmen vuoden aikana olisi säästänyt 67500e eli uuden Tesla Y-modelin hinnan verran rahaa jos ajaisit nämä Lapin reissusi sähköllä.

Itse ehkä pysähtyisin kaksi kertaa jos sillä säästää 67500e kolmessa vuodessa , mutta en nyt halua ketään tässä lähteä neuvomaan.

Nyt on rajuja reissuja jos 500 € per reissu saa bensaan/dieseliin menemään. Tuolla saa 250 litraa menovettä ja matka-ajossa monella nykyautolla pääsee 6 l/100 km tai alle. Eli tuolla 250 litralla ajaisi 4200 km.

Tuo 25 000 euroa olisi noin 210 000 km. Harva ajelee tuon verran vuoteen. Menee jo sähköauton akkutakuut syyskussa umpeen, jos on tammikuun alussa ottanut auton käyttöön.

Ja noilla kilometreillä pitää ladata jo 90 % julkisista, joten tuo sähkön kustannus moninkertaistuu ja aikataulut taitaa mennä hankalaksi jos pitää 210 000 ajot latailla tien päällä.

Tiedät itsekin että nuo ilmoitetut keskikulutukset ovat aika teoreettisia lukuja ja todellinen kulutus voi olla 20 %-50% suurempi.

Erityisen iso ero keskikulutuksen ja todellisen kulutuksen välillä on saksalaisten muutaman vuoden vanhojen autojen kohdalla.

Sähköautojen kulutuslukemat ovat noin kymmenkertaiset ilmoitettuun nähden. Siihen nähden tuo 20% on melko pieni ongelma.

Eikö ole mukavaa "argumentoida" keksimällä faktoja omasta päästään?

Sähköauto kuluttaa n. 15-20 Kwh / 100km. eli n. 2-2,5e / 100km.

Mutta vanhojen bensa-ja diesel-autojen kulutuksesta on annettu harhaan johtavaa tietoa.

Tahdotko tietää, paljonko toiveidesi auto ihan oikeasti kuluttaa? Katso ja pety!

Kaikki tietävät, ettei virallinen polttoaineen kulutusmittaus kerro auton todellisesta kulutuksesta arkiajossa mitään. Silti saksalaisen Spritmonitor -sivuston kokoamat satojen tuhansien autojen todelliset kulutuslukemat tyrmistyttävät.

Autojen polttoaineen kulutuksen virallinen mittaustapa muuttuu tämän vuoden syyskuussa. Sen jälkeen kaikkien autojen kulutus ja päästöt on pitänyt mitata uuden WLTP-normin (Worldwide Harmonised Light Vehicle Test Procedure) mukaisesti. Viime syyskuun jälkeen tyyppihyväksytyissä uusissa autoissa on jo tällaisia kulutuslukuja.

Uusi mittaustapa jäljittelee huomattavasti entistä paremmin todellista ajoa, mutta läheskään koko ongelmaa sekään ei poista. Tähän asti käytetyn NEDC- menetelmän antamat tulokset ovat muuttuneet vuosi vuodelta huonommiksi vitseiksi. Autotehtaat ovat oppineet optimoimaan autonsa juuri tuohon testisykliin ja sen lisäksi ne ovat liikkuneet hanakasti niin sanotulla harmaalla alueella eli käyttäneet kaikkia mahdollisia vippaskonsteja, jotka eivät ole olleet löperöjen sääntöjen vastaisia. Ja päästötestissä Volkswagen siis lipsahti kielletyn manipulaation puolelle.

Muutama esimerkki:

Suomen suosituin auto viime vuonnakin oli Skoda Octavia. Octavian myydyimpien dieselversioiden keskikulutus sadalla kilometrillä vaihtelee 3,9 ja 4,5 litran välillä.

Mitä sanoo Spritmonitor?

5606 diesel-Skodaa on sen mukaan kuluttanut dieseliä keskimäärin 5,97 litraa sadalla kilometrillä. Se on siis melkein 50 prosenttia enemmän kuin taloudellisimman diesel-Skodan keskikulutus.

Entä bensaversiot? Nykynormin mukaan ne kulkevat vähän alle tai vähän yli viiden litran keskikulutuksella.

Mitä sanoo Spritmonitor?

3108 bensa-Skodaa on kuluttanut keskimäärin 7,68 litraa bensaa satasella. Ero siis karvan yli 50 prosenttia.

Valitettavasti kyse ei ole vain Skodasta. Otetaan toiseksi esimerkiksi 500-sarjan Bemarit.

500 -sarjan bensa-Bemarin satasen kulutukset normin mukaan ovat 5,8-6,5 litraa moottorista riippuen, jos kaikkein suurimmat sporttikoneet jättää laskuista pois.

Mitä sanoo Spritmonitor? 2363 Spritmonitoriin raportoineen bensa-Bemaristin keskikulutus on ollut 10,65 litraa satasella. Ero on aivan posketon, yli 70 prosenttia. Eivätkä harvat superkoneilla varustetut sportti-Bemarit voi selittää tuosta kuin osan.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tahdotko-tietaa-paljonko-toiveidesi-…

Eli kun bensa Skodaa on myyt 5l/ 100km. keskikulutuksella todellinen onkin ollut 7,68l/ 100km.

JA kun Bemaria on myyty 6,5l/100km keskikulutuksella todellinen onkin ollut 10,65l/ 100km

Kannattaa tarkistaa tuo oma kulutus ihan oikeasti. Tuosta saattaa tulla tuhansien eurojen ikävä yllätys vuosittain ja 10 vuoden aikana kymmenien tuhansien eurojen lisälasku.

Tajuaako ihmiset tätä ?

Jos yllä esittämäsi on sinulle uutinen niin se kertoo ettei sinulla ole lainkaan omakohtaista kokemusta autoilusta.

Eli kaikille pasltalla on selvää että jos autoa on myyty 6,5l/100km keskikulutuksella todellinen onkin helposti 10,65l/ 100km.

Kun täällä vertaillaan sähköauton ja bensa-auton kustannuksia kannattaakin käyttää bensa-auton kulutuksena 10,5l/ 100km eikä aina vaan jotain kuvitteellista 6l/100km.

Tuo tarkoitaa että keskimäärinen kuljettaja säästää 3700e/ vuosi kun vaihtaa sähköön olettaen että ajaa noin 20 000/ vuosi.

Kymmenessä vuodessa säätö onkin jo 37 000e.

Jos on ostamassa uutta autoa, sähköauto voi siis maksaa jopa37 000e enemmän kuin bensa-auto.

Sulla on äidin antama laskin rikki tai paristot lopussa. Pyydä jos iskä vaihtaisi patterit.

Meillä ajosuorite enemmän kuin keskimääräisellä autoilijalla (14tkm) ja laskimme että näillä bensan/sähkön hinnoilla säästö on reilu tonni vuodessa. Ja laskelmat perustui tietysti todelliseen kulutukseen eikä ilmoitettuihin arvoihin.

Sillä ei kummoisia osamaksuja vielä lyhennellä.

Ei kannata sinunkaan vielä ostaa sitä Teslaa koska et ilmiselvästi pysty hahmottamaan hintoja ja kulutuksia realistisesti.

Totta., Keskimääräinen ajosuoritus on vain 14 000/ vuosi.( tässä keskiarvossa on varmaankin kaikki pienet kakkosautot ja kauppakassit mukana)

Eli jos BMW on myyty 6,5l/100km keskikulutuksella todellinen kulutus onkin helposti 10,65l/ 100km.

Kun täällä vertaillaan sähköauton ja bensa-auton kustannuksia kannattaakin käyttää bensa-auton kulutuksena 10,5l/ 100km eikä aina vaan jotain kuvitteellista 6l/100km.

Oletetaan että tuolla BMW.llä ajetaan 20 000/ vuosi.

Tuo tarkoitaa että voi säästää 3700e/ vuosi kun vaihtaa sähköön olettaen että ajaa noin 20 000/ vuosi.

Kymmenessä vuodessa säätö onkin jo 37 000e.

Sähköauto voisi siis maksaa jopa 37 000e enemmän kuin tuo bensa-BMW ja kokonaiskustannus olisi samaa luokkaa.

Pelkän bensan hinnan ja sähkön hinnan vertailulla ei ole mitään itseisarvoa. Sulla pitää olla excelissä kaikki muutkin, ml. kalliin sähköauton arvonalenema. Ja jos lopputulema jollain aikavälillä olisikin taloudellisesti esim. muutaman tonnin sähköauton hyväksi, painaa paljon enemmän vaakakupissa kulkuvälineen käytännöllisyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://tieku.fi/liikenne/autot/sahkoauto-ilmastokisaan-takarivista

Brittiläisen Low Carbon Vehicle Partnership -organisaation luvut kertovat, että sähköauton valmistuksessa syntyy keskimäärin vähän alle yhdeksän tonnia hiilidioksidia, kun taas bensiiniauton vastaava luku on noin 5,5 tonnia.

Sähköauton elikaari on puolet bensa/dieselauton elinkaaresta.

Sähköautopakko lienee yksi historia suurimmistä kusetuksista.

Vihreä valhe, täysin korruptoitunut hanke.

Elinkaarimallin mukaan sähköauton (2) hiilidioksiidipäästöt on 18 tonnia ja bensiiniauton (1) yhä 5,5 tonnia. 

Miksi sitten me perinteisesten autojen omistajat maksamme sähköautojen verohelpotukset?

Hiilidioksiidilaskelmia tehdään tahallaan väärin sähköautojen eduksi. Niissä ei oleta koskaan huomioon elinkaarimallia. Eli jätetään huomioimatta se, että sähköautoja on valmistettava 2 kpl yhtä perinteistä (diesel)autoon verrattuna, jonka elinkaari on 20 vuotta.  Suomen henkilöautojen keski-ikäkin on 12,7 vuotta. Sähköauton ikä = akun ikä.  Suomen olosuhteissa akut tuskin yli kymmentä vuotta kestävät. 

Eli siis sähköautojen elinkaari pitäisi mielestäsi laskea oman mutuilusi pohjalta?

Mitä Suomen olosuhteisiin tulee, niin nimenomaan akun kestävyyden kannalta Suomessa on optimaalisimmat olosuhteet, heti Grönlannin, sekä Etelä- ja Pohjoisnavan jälkeen, Suomen viileä ilmasto kun on varsin otollinen ympäristö litiumakulle, joka ei tykkää kuumasta.

Viileys on ihan eri asia kuin kova pakkanen, joka vaurioittaa akkuja.

Suomessa on erittäin harvoin kovia pakkasia, varsinakaan Etelä-Suomessa, jossa valtaosa suomalaisista asuu. Tänääkään talvena ei alle 20 asteen ole menty kuin parina kolmena yönä muutaman tunnin ajan.

Pohjois-Norjassa on ollut jo vuosia paljon sähköautoja. Jos pakkanen olisi siellä akkuja vaurioittanut, niin miksi siellä yhä edelleen sähköautot on myydyimpien autojen kärjessä?

10 astettakin pakkasta riittää jo akkujen vaurioitumiseen.

Eli siis väität nyt ihan pokerilla, että Pohjoismaat on täynnä vaiurioituneita litiumakkuja? Miksi niistä pakkasen vaurioittamista akuista ei uutisoida lainkaan?

Tottakai on. Jokaisesta muutamaakin vuotta vanhasta sähköautosta on ranget lyhentyneet, ja akut alkavat monessa olla lopussakin 8 - 10 vuoden jälkeen. Riippuu paljon siitä miten on latailtu ja säilytelty. Ja joka vuosi nykyistenkin sähköautojen akut heikkenevät. 8 - 10 vuotta, ja suuri osa nykyautoista alkaa olla loppuun ajettu. Jos akkuja pakkasessa siis säilyttelee. Se on fysiikan laki että akku ei pidä pakkasesta. Uutisointia asiasta voisi tosiaan lisätä, että ihmiset eivät säilyttäisi sähköautoaan pakkasessa.

Tasainen vähäinen heikkeneminen on täysin eri asia, kuin akun vaurioituminen. Sinä väitit, että 10 asteen pakkasessa säköauton akku vaurioituu. Todista väitteesi.

Akun säilyttäminen pakkasessa ei akkua vaurioita, kunhan se esilämmitetään ennen latausta..

Eli jos tehokasta akkulämmitintä ei ole, sähköautoa ei kannata ostaa?

Sähköauton suhteen pitää siis seurata säätilaa ja varsinkin pakkasen tulemisia, että ehtii lataamaan auton ennen pakkasia. Jos akut seisovat pakkasessa vajaasti ladattuna, vaurioiden määrä moninkertaistuu.

Aijaa. Onko sulla ihan omaa kokemusta tästä ?

Oletko joskus ihan ihan itse ajanut sähköautoa saati ladannut sitä ?

Mitä autoa ?

Meinaatko, että sähköautoilijan ei tarvitse lainkaan varautua pakkaseen huolehtimalla etukäteen siitä, että akut ovat pakkasjaksoa varten varattu täyteen, ettei niihin tule niin paljon vaurioita kuin vajaasti ladattuina tulisi?

Sulla ei siis ole minkäänlaista omaa kokemusta sähköautoilusta ?

Et ole koskaan ajanut yhtään sähkäautoa tai ladannut sellaista ?

Tottakai ladataan autoa pakkasillakin.

Eihän bensatankinkaan anneta tyhjentyä. Nyt vaan ei tarvitse enää lähteä huoltamolle.

Laitetaan vaan autoon piuha tallissa tai pihassa.

Huvittaa tämä kohkaaminen lataamisesta.

Ei se töpselin autoon laittaminen oikeasti nyt niin ihmeellistä ole että sitä kannataisi sivutolkulla päivitellä.

Minä hybridikuskina teen kumpaakin. En koe lataamista kotona miksikään ongelmaksi, enkä myöskään tankkaamista reissulla miksikään ongelmaksi, mutta kokisin lataamisen reissulla ongelmaksi, koska se lisäisi ylimääräistä matka-aikaa ja käytännössä johtaisi siihen, että tulisi istuttua huoltoasemilla pullakahveilla aika paljon useammin. Varsinkin kun nykyään sitä ei tule tehtyä.

Lataaminen kotona hyvä, tankkaaminen matkalla hyvä! Monille lataaminen matkalla ei ole ongelma, mutta kukaan ei voi rehellisesti väittää sitä kätevämmäksi tai nopeammaksi kuin tankkaaminen. Eikä minun ole ikinä tarvinnut lähteä huoltoasemalle tankkaamaan, se hoituu lennosta jollain kohdalle sattuvalla pumpulla. Niistä kaikista saa samalla nopeudella bensaa tankkiin, ei tarvitse etukäteen miettiä ja tutkia missä pitää pysähtyä. Seuraava auto minullakin lienee vuoden tai kahden päästä sähköauto, mutta ärsyttää jo etukäteen kun tietty vapaus autoilusta häviää.

Sulle sopii sitten nämä uudet sähköautot joiden range on lähellä 1000km.

En kyllä itse pysty istumaan autossa mitään 12 h/ päivä syömättä tai käymättä vessassa joten me ei tuollaisella rangella tehdä yhtään mitään.

En edes ymmärrä minne me voitais suoraan ajella jotain 800km .

Venäjälle ? Tai kolme kertaa tampereelle ja takaisin ?

Mielestäni vapaus vaan lisääntyy kun sähköä saa niin monesta erilaisesta paikasta ei vaan huoltamoilta ja latureita nousee kuin sieniä sateella.

Lataamisen nopeuskin kasvaa koko ajan.

Ei olla enää riippuvaisia huoltoasemista vaan voidaan kurvata vaikka ostarille tai paikallisen kyläkaupan pihaan.

Me kyllä oikeasti ladataan aina kotona ja mökillä.

Kerran vuodessa hiihtolomalla ehkä pysähdytään lataamaan.

Mikä 1000km range? Justhan tuossa edellä kerrottiin, että käyttökelpoinen range in 60%.

Toki 600km alkaa olla jo riittävä, mutta, jos sen lataamiseen menee tunteja, niin ei se reissukäytössä oikein toimi.

Matkalle lähtiessä voi toki ladata 100 %:iin ja ajaa vaikka 10 %:iin, joten saa 90 % akusta käyttöön. Loppu on sitten kiinni laturista ja auton kyvystä ottaa virtaa. 

Polttiksella voi tankata piripintaan ja käydä uudestaan tankilla 100km sen jälkeen, kun varoitusvalo syttyy.

Autosta riippuen tämä tarkoittaa noin 800-1200km. Tankkauksen jälkeen matka jatkuu parissa munuutissa.

Voi tankata räntäsateessa likainen letku kädessä ja saa maksaa lähemmäs 100e / tankkaus.

Nauti.

Ulosantisi kertoo ettet ole koskaan edes tankannut, saati ajanut autoa. Ehkä kannattaisi kokeilla joskus niin huomaisit että se on itseasiassa piru kätevää eikä ollenkaan niin kamalaa kuin haluat kuvitella.

Voin sekä sähköautoilijana että pitkän ajohistorian omaavana muutenkin todeta että sen latauskaapelin kiinnittely räntäsateessa on huomattavasti ikävämpää kuin bensa-aseman katoksen alla tankkaaminen. 

Sulla on monta autoa mutta ei yhtään katosta tai tallia autoille ?

Ehkä rahasi ei riitä autokatokseen tai talliin kun käytät kymmeniä tuhansia euroja 10 vuoden aikana turhaan bensaan.

Se onko minulla tai sinulla tallia tai katosta ei liity tähän keskusteluun mitenkään. Käytännössä kaikki bensa-asemat on varustettu katoksella. Latauspisteiden osalta näin ei ole kuin parkkihallien osalta. Käytännössä kaikki suurteholaturitkin on taivasalla. Pointti: tankatessa ei kastu käytännössä koskaan, latauskaapeleiden kanssa säätäessä, etenkin julkisilla latauspisteillä, tämä tapahtuu lähes aina kun sataa. 

Mikä siinä on etteivät bensa-autoilijat millään tajua ettei keskimääräinen sähköautoilija oikeasti juurikaan lataa millään julkisilla latauspisteillä ?

Ja jos lataakin, näitä julkisia latauspisteitä on paljon muuallakin kuin huoltamoilla. Esim. ostoskeskusten halleissa.

Vain ne muutamat harvat jotka pitävät autoaan kadun varressa käyttävät julkisia.

Ja näitä on sähköautoilijoista vain pieni vähemmistö.

Meillä julkista latausta on max 3-5% kaikista latauksista (siis lataus ABC:llä tai superchargerilla) ja se tapahtuu vain pari kertaa vuodessa lomamatkan yhteyssä.

Kaikki muut lataukset n. 70-100 kertaa vuodessa tapahtuu kotona tallissa yöllä tai mökillä pihalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuokrasin ladattavan hybridin ja ajoin etelästä Ouluun yhdellä pysähdyksellä, sitten seuraavana päivänä Oulusta Saariselälle niinikään yhdellä pysähdyksellä. En näe miten tämä olisi ollut mahdollista minkäänlaisella täyssähkövehkeellä. Täälläkään päässä ei ole latausmahdollisutta.

Yritin ladata hybridin akut ennen lähtöä mutta homma loppui siihen että lataaminen ei onnistu ilman älypuhelinsovellusta ja rekisteröitymistä.

Jos ei markkinoille tule latausmahdollisuutta jota voi käyttää ilman rekisteröitymistä niin minulta jäävät kaikki ladattavat vehkeet ostamatta. Tankkaaminen onnistuu pelkällä luottokortilla ja niin pitäisi lataamisenkin. Rekisteröitymisissä kysytään aivan liikaa infoa jota en haluaa antaa palvelun tarjoavalle firmalle ja jota se ei tarvi.

No jos usein ajelet 8 tunnin ajomatkoja vain yhdellä wc-ja ruokatauolla niin sinulle sopii sitten nämä uudet sähköautot joissa range lähentelee 800-1000km.

Oletko koskaan pohtinut tätä:

Jollain bensa-Mersulla tuohon reissuun kuluu bensaa 500e/ reissu. Jos kovin usein ajelet esim. kerran viikossa menee sinulla vuodessa näihin reissuihin 25 000e.

Jos ajelisit nämä reissusi sähköllä, menisi vuodessa vaan n.2500e sähköihin.

Kolmen vuoden aikana olisi säästänyt 67500e eli uuden Tesla Y-modelin hinnan verran rahaa jos ajaisit nämä Lapin reissusi sähköllä.

Itse ehkä pysähtyisin kaksi kertaa jos sillä säästää 67500e kolmessa vuodessa , mutta en nyt halua ketään tässä lähteä neuvomaan.

Nyt on rajuja reissuja jos 500 € per reissu saa bensaan/dieseliin menemään. Tuolla saa 250 litraa menovettä ja matka-ajossa monella nykyautolla pääsee 6 l/100 km tai alle. Eli tuolla 250 litralla ajaisi 4200 km.

Tuo 25 000 euroa olisi noin 210 000 km. Harva ajelee tuon verran vuoteen. Menee jo sähköauton akkutakuut syyskussa umpeen, jos on tammikuun alussa ottanut auton käyttöön.

Ja noilla kilometreillä pitää ladata jo 90 % julkisista, joten tuo sähkön kustannus moninkertaistuu ja aikataulut taitaa mennä hankalaksi jos pitää 210 000 ajot latailla tien päällä.

Tiedät itsekin että nuo ilmoitetut keskikulutukset ovat aika teoreettisia lukuja ja todellinen kulutus voi olla 20 %-50% suurempi.

Erityisen iso ero keskikulutuksen ja todellisen kulutuksen välillä on saksalaisten muutaman vuoden vanhojen autojen kohdalla.

Sähköautojen kulutuslukemat ovat noin kymmenkertaiset ilmoitettuun nähden. Siihen nähden tuo 20% on melko pieni ongelma.

Eikö ole mukavaa "argumentoida" keksimällä faktoja omasta päästään?

Sähköauto kuluttaa n. 15-20 Kwh / 100km. eli n. 2-2,5e / 100km.

Mutta vanhojen bensa-ja diesel-autojen kulutuksesta on annettu harhaan johtavaa tietoa.

Tahdotko tietää, paljonko toiveidesi auto ihan oikeasti kuluttaa? Katso ja pety!

Kaikki tietävät, ettei virallinen polttoaineen kulutusmittaus kerro auton todellisesta kulutuksesta arkiajossa mitään. Silti saksalaisen Spritmonitor -sivuston kokoamat satojen tuhansien autojen todelliset kulutuslukemat tyrmistyttävät.

Autojen polttoaineen kulutuksen virallinen mittaustapa muuttuu tämän vuoden syyskuussa. Sen jälkeen kaikkien autojen kulutus ja päästöt on pitänyt mitata uuden WLTP-normin (Worldwide Harmonised Light Vehicle Test Procedure) mukaisesti. Viime syyskuun jälkeen tyyppihyväksytyissä uusissa autoissa on jo tällaisia kulutuslukuja.

Uusi mittaustapa jäljittelee huomattavasti entistä paremmin todellista ajoa, mutta läheskään koko ongelmaa sekään ei poista. Tähän asti käytetyn NEDC- menetelmän antamat tulokset ovat muuttuneet vuosi vuodelta huonommiksi vitseiksi. Autotehtaat ovat oppineet optimoimaan autonsa juuri tuohon testisykliin ja sen lisäksi ne ovat liikkuneet hanakasti niin sanotulla harmaalla alueella eli käyttäneet kaikkia mahdollisia vippaskonsteja, jotka eivät ole olleet löperöjen sääntöjen vastaisia. Ja päästötestissä Volkswagen siis lipsahti kielletyn manipulaation puolelle.

Muutama esimerkki:

Suomen suosituin auto viime vuonnakin oli Skoda Octavia. Octavian myydyimpien dieselversioiden keskikulutus sadalla kilometrillä vaihtelee 3,9 ja 4,5 litran välillä.

Mitä sanoo Spritmonitor?

5606 diesel-Skodaa on sen mukaan kuluttanut dieseliä keskimäärin 5,97 litraa sadalla kilometrillä. Se on siis melkein 50 prosenttia enemmän kuin taloudellisimman diesel-Skodan keskikulutus.

Entä bensaversiot? Nykynormin mukaan ne kulkevat vähän alle tai vähän yli viiden litran keskikulutuksella.

Mitä sanoo Spritmonitor?

3108 bensa-Skodaa on kuluttanut keskimäärin 7,68 litraa bensaa satasella. Ero siis karvan yli 50 prosenttia.

Valitettavasti kyse ei ole vain Skodasta. Otetaan toiseksi esimerkiksi 500-sarjan Bemarit.

500 -sarjan bensa-Bemarin satasen kulutukset normin mukaan ovat 5,8-6,5 litraa moottorista riippuen, jos kaikkein suurimmat sporttikoneet jättää laskuista pois.

Mitä sanoo Spritmonitor? 2363 Spritmonitoriin raportoineen bensa-Bemaristin keskikulutus on ollut 10,65 litraa satasella. Ero on aivan posketon, yli 70 prosenttia. Eivätkä harvat superkoneilla varustetut sportti-Bemarit voi selittää tuosta kuin osan.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tahdotko-tietaa-paljonko-toiveidesi-…

Eli kun bensa Skodaa on myyt 5l/ 100km. keskikulutuksella todellinen onkin ollut 7,68l/ 100km.

JA kun Bemaria on myyty 6,5l/100km keskikulutuksella todellinen onkin ollut 10,65l/ 100km

Kannattaa tarkistaa tuo oma kulutus ihan oikeasti. Tuosta saattaa tulla tuhansien eurojen ikävä yllätys vuosittain ja 10 vuoden aikana kymmenien tuhansien eurojen lisälasku.

Tajuaako ihmiset tätä ?

Jos yllä esittämäsi on sinulle uutinen niin se kertoo ettei sinulla ole lainkaan omakohtaista kokemusta autoilusta.

Eli kaikille pasltalla on selvää että jos autoa on myyty 6,5l/100km keskikulutuksella todellinen onkin helposti 10,65l/ 100km.

Kun täällä vertaillaan sähköauton ja bensa-auton kustannuksia kannattaakin käyttää bensa-auton kulutuksena 10,5l/ 100km eikä aina vaan jotain kuvitteellista 6l/100km.

Tuo tarkoitaa että keskimäärinen kuljettaja säästää 3700e/ vuosi kun vaihtaa sähköön olettaen että ajaa noin 20 000/ vuosi.

Kymmenessä vuodessa säätö onkin jo 37 000e.

Jos on ostamassa uutta autoa, sähköauto voi siis maksaa jopa37 000e enemmän kuin bensa-auto.

Sulla on äidin antama laskin rikki tai paristot lopussa. Pyydä jos iskä vaihtaisi patterit.

Meillä ajosuorite enemmän kuin keskimääräisellä autoilijalla (14tkm) ja laskimme että näillä bensan/sähkön hinnoilla säästö on reilu tonni vuodessa. Ja laskelmat perustui tietysti todelliseen kulutukseen eikä ilmoitettuihin arvoihin.

Sillä ei kummoisia osamaksuja vielä lyhennellä.

Ei kannata sinunkaan vielä ostaa sitä Teslaa koska et ilmiselvästi pysty hahmottamaan hintoja ja kulutuksia realistisesti.

Totta., Keskimääräinen ajosuoritus on vain 14 000/ vuosi.( tässä keskiarvossa on varmaankin kaikki pienet kakkosautot ja kauppakassit mukana)

Eli jos BMW on myyty 6,5l/100km keskikulutuksella todellinen kulutus onkin helposti 10,65l/ 100km.

Kun täällä vertaillaan sähköauton ja bensa-auton kustannuksia kannattaakin käyttää bensa-auton kulutuksena 10,5l/ 100km eikä aina vaan jotain kuvitteellista 6l/100km.

Oletetaan että tuolla BMW.llä ajetaan 20 000/ vuosi.

Tuo tarkoitaa että voi säästää 3700e/ vuosi kun vaihtaa sähköön olettaen että ajaa noin 20 000/ vuosi.

Kymmenessä vuodessa säätö onkin jo 37 000e.

Sähköauto voisi siis maksaa jopa 37 000e enemmän kuin tuo bensa-BMW ja kokonaiskustannus olisi samaa luokkaa.

Pelkän bensan hinnan ja sähkön hinnan vertailulla ei ole mitään itseisarvoa. Sulla pitää olla excelissä kaikki muutkin, ml. kalliin sähköauton arvonalenema. Ja jos lopputulema jollain aikavälillä olisikin taloudellisesti esim. muutaman tonnin sähköauton hyväksi, painaa paljon enemmän vaakakupissa kulkuvälineen käytännöllisyys.

Ja millähän tavalla bensa-auto lukuisine korjaamo ja huoltamokäynteineen, öljyjen vaihtoineen, päästömittauksineen ja ahtaine tavaratiloineen olisi erityisen paljon käytännöllisempi kuin sähköauto ?

Verrataan nyt vaikka Teslan Y-modeliin ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://tieku.fi/liikenne/autot/sahkoauto-ilmastokisaan-takarivista

Brittiläisen Low Carbon Vehicle Partnership -organisaation luvut kertovat, että sähköauton valmistuksessa syntyy keskimäärin vähän alle yhdeksän tonnia hiilidioksidia, kun taas bensiiniauton vastaava luku on noin 5,5 tonnia.

Sähköauton elikaari on puolet bensa/dieselauton elinkaaresta.

Sähköautopakko lienee yksi historia suurimmistä kusetuksista.

Vihreä valhe, täysin korruptoitunut hanke.

Elinkaarimallin mukaan sähköauton (2) hiilidioksiidipäästöt on 18 tonnia ja bensiiniauton (1) yhä 5,5 tonnia. 

Miksi sitten me perinteisesten autojen omistajat maksamme sähköautojen verohelpotukset?

Hiilidioksiidilaskelmia tehdään tahallaan väärin sähköautojen eduksi. Niissä ei oleta koskaan huomioon elinkaarimallia. Eli jätetään huomioimatta se, että sähköautoja on valmistettava 2 kpl yhtä perinteistä (diesel)autoon verrattuna, jonka elinkaari on 20 vuotta.  Suomen henkilöautojen keski-ikäkin on 12,7 vuotta. Sähköauton ikä = akun ikä.  Suomen olosuhteissa akut tuskin yli kymmentä vuotta kestävät. 

Eli siis sähköautojen elinkaari pitäisi mielestäsi laskea oman mutuilusi pohjalta?

Mitä Suomen olosuhteisiin tulee, niin nimenomaan akun kestävyyden kannalta Suomessa on optimaalisimmat olosuhteet, heti Grönlannin, sekä Etelä- ja Pohjoisnavan jälkeen, Suomen viileä ilmasto kun on varsin otollinen ympäristö litiumakulle, joka ei tykkää kuumasta.

Viileys on ihan eri asia kuin kova pakkanen, joka vaurioittaa akkuja.

Suomessa on erittäin harvoin kovia pakkasia, varsinakaan Etelä-Suomessa, jossa valtaosa suomalaisista asuu. Tänääkään talvena ei alle 20 asteen ole menty kuin parina kolmena yönä muutaman tunnin ajan.

Pohjois-Norjassa on ollut jo vuosia paljon sähköautoja. Jos pakkanen olisi siellä akkuja vaurioittanut, niin miksi siellä yhä edelleen sähköautot on myydyimpien autojen kärjessä?

10 astettakin pakkasta riittää jo akkujen vaurioitumiseen.

Eli siis väität nyt ihan pokerilla, että Pohjoismaat on täynnä vaiurioituneita litiumakkuja? Miksi niistä pakkasen vaurioittamista akuista ei uutisoida lainkaan?

Tottakai on. Jokaisesta muutamaakin vuotta vanhasta sähköautosta on ranget lyhentyneet, ja akut alkavat monessa olla lopussakin 8 - 10 vuoden jälkeen. Riippuu paljon siitä miten on latailtu ja säilytelty. Ja joka vuosi nykyistenkin sähköautojen akut heikkenevät. 8 - 10 vuotta, ja suuri osa nykyautoista alkaa olla loppuun ajettu. Jos akkuja pakkasessa siis säilyttelee. Se on fysiikan laki että akku ei pidä pakkasesta. Uutisointia asiasta voisi tosiaan lisätä, että ihmiset eivät säilyttäisi sähköautoaan pakkasessa.

Tasainen vähäinen heikkeneminen on täysin eri asia, kuin akun vaurioituminen. Sinä väitit, että 10 asteen pakkasessa säköauton akku vaurioituu. Todista väitteesi.

Akun säilyttäminen pakkasessa ei akkua vaurioita, kunhan se esilämmitetään ennen latausta..

Eli jos tehokasta akkulämmitintä ei ole, sähköautoa ei kannata ostaa?

Sähköauton suhteen pitää siis seurata säätilaa ja varsinkin pakkasen tulemisia, että ehtii lataamaan auton ennen pakkasia. Jos akut seisovat pakkasessa vajaasti ladattuna, vaurioiden määrä moninkertaistuu.

Aijaa. Onko sulla ihan omaa kokemusta tästä ?

Oletko joskus ihan ihan itse ajanut sähköautoa saati ladannut sitä ?

Mitä autoa ?

Meinaatko, että sähköautoilijan ei tarvitse lainkaan varautua pakkaseen huolehtimalla etukäteen siitä, että akut ovat pakkasjaksoa varten varattu täyteen, ettei niihin tule niin paljon vaurioita kuin vajaasti ladattuina tulisi?

Sulla ei siis ole minkäänlaista omaa kokemusta sähköautoilusta ?

Et ole koskaan ajanut yhtään sähkäautoa tai ladannut sellaista ?

Tottakai ladataan autoa pakkasillakin.

Eihän bensatankinkaan anneta tyhjentyä. Nyt vaan ei tarvitse enää lähteä huoltamolle.

Laitetaan vaan autoon piuha tallissa tai pihassa.

Huvittaa tämä kohkaaminen lataamisesta.

Ei se töpselin autoon laittaminen oikeasti nyt niin ihmeellistä ole että sitä kannataisi sivutolkulla päivitellä.

Minä hybridikuskina teen kumpaakin. En koe lataamista kotona miksikään ongelmaksi, enkä myöskään tankkaamista reissulla miksikään ongelmaksi, mutta kokisin lataamisen reissulla ongelmaksi, koska se lisäisi ylimääräistä matka-aikaa ja käytännössä johtaisi siihen, että tulisi istuttua huoltoasemilla pullakahveilla aika paljon useammin. Varsinkin kun nykyään sitä ei tule tehtyä.

Lataaminen kotona hyvä, tankkaaminen matkalla hyvä! Monille lataaminen matkalla ei ole ongelma, mutta kukaan ei voi rehellisesti väittää sitä kätevämmäksi tai nopeammaksi kuin tankkaaminen. Eikä minun ole ikinä tarvinnut lähteä huoltoasemalle tankkaamaan, se hoituu lennosta jollain kohdalle sattuvalla pumpulla. Niistä kaikista saa samalla nopeudella bensaa tankkiin, ei tarvitse etukäteen miettiä ja tutkia missä pitää pysähtyä. Seuraava auto minullakin lienee vuoden tai kahden päästä sähköauto, mutta ärsyttää jo etukäteen kun tietty vapaus autoilusta häviää.

Sulle sopii sitten nämä uudet sähköautot joiden range on lähellä 1000km.

En kyllä itse pysty istumaan autossa mitään 12 h/ päivä syömättä tai käymättä vessassa joten me ei tuollaisella rangella tehdä yhtään mitään.

En edes ymmärrä minne me voitais suoraan ajella jotain 800km .

Venäjälle ? Tai kolme kertaa tampereelle ja takaisin ?

Mielestäni vapaus vaan lisääntyy kun sähköä saa niin monesta erilaisesta paikasta ei vaan huoltamoilta ja latureita nousee kuin sieniä sateella.

Lataamisen nopeuskin kasvaa koko ajan.

Ei olla enää riippuvaisia huoltoasemista vaan voidaan kurvata vaikka ostarille tai paikallisen kyläkaupan pihaan.

Me kyllä oikeasti ladataan aina kotona ja mökillä.

Kerran vuodessa hiihtolomalla ehkä pysähdytään lataamaan.

Mikä 1000km range? Justhan tuossa edellä kerrottiin, että käyttökelpoinen range in 60%.

Toki 600km alkaa olla jo riittävä, mutta, jos sen lataamiseen menee tunteja, niin ei se reissukäytössä oikein toimi.

Matkalle lähtiessä voi toki ladata 100 %:iin ja ajaa vaikka 10 %:iin, joten saa 90 % akusta käyttöön. Loppu on sitten kiinni laturista ja auton kyvystä ottaa virtaa. 

Polttiksella voi tankata piripintaan ja käydä uudestaan tankilla 100km sen jälkeen, kun varoitusvalo syttyy.

Autosta riippuen tämä tarkoittaa noin 800-1200km. Tankkauksen jälkeen matka jatkuu parissa munuutissa.

Voi tankata räntäsateessa likainen letku kädessä ja saa maksaa lähemmäs 100e / tankkaus.

Nauti.

Ulosantisi kertoo ettet ole koskaan edes tankannut, saati ajanut autoa. Ehkä kannattaisi kokeilla joskus niin huomaisit että se on itseasiassa piru kätevää eikä ollenkaan niin kamalaa kuin haluat kuvitella.

Voin sekä sähköautoilijana että pitkän ajohistorian omaavana muutenkin todeta että sen latauskaapelin kiinnittely räntäsateessa on huomattavasti ikävämpää kuin bensa-aseman katoksen alla tankkaaminen. 

Sulla on monta autoa mutta ei yhtään katosta tai tallia autoille ?

Ehkä rahasi ei riitä autokatokseen tai talliin kun käytät kymmeniä tuhansia euroja 10 vuoden aikana turhaan bensaan.

Se onko minulla tai sinulla tallia tai katosta ei liity tähän keskusteluun mitenkään. Käytännössä kaikki bensa-asemat on varustettu katoksella. Latauspisteiden osalta näin ei ole kuin parkkihallien osalta. Käytännössä kaikki suurteholaturitkin on taivasalla. Pointti: tankatessa ei kastu käytännössä koskaan, latauskaapeleiden kanssa säätäessä, etenkin julkisilla latauspisteillä, tämä tapahtuu lähes aina kun sataa. 

Mikä siinä on etteivät bensa-autoilijat millään tajua ettei keskimääräinen sähköautoilija oikeasti juurikaan lataa millään julkisilla latauspisteillä ?

Ja jos lataakin, näitä julkisia latauspisteitä on paljon muuallakin kuin huoltamoilla. Esim. ostoskeskusten halleissa.

Vain ne muutamat harvat jotka pitävät autoaan kadun varressa käyttävät julkisia.

Ja näitä on sähköautoilijoista vain pieni vähemmistö.

Meillä julkista latausta on max 3-5% kaikista latauksista (siis lataus ABC:llä tai superchargerilla) ja se tapahtuu vain pari kertaa vuodessa lomamatkan yhteyssä.

Kaikki muut lataukset n. 70-100 kertaa vuodessa tapahtuu kotona tallissa yöllä tai mökillä pihalla.

Tämä "keskustelu" lähti siitä että tämä sähköpelle piti tankkaamista jotenkin ikävänä kun sitä pitää suorittaa räntäsateessa. Kun bensa-asemilla kuitenkin on aina katokset ja siten ollaan sateelta suojassa, niin oli kohtuullista kyseenalaistaa sekin miten sähköauton kanssa muka jotenkin ollaan vähemmän elementtien armoilla. Ei se kotilatauksen vaatima päivittäinen toimintakaan tapahdu kuin harvalla sisätiloissa tai katoksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuokrasin ladattavan hybridin ja ajoin etelästä Ouluun yhdellä pysähdyksellä, sitten seuraavana päivänä Oulusta Saariselälle niinikään yhdellä pysähdyksellä. En näe miten tämä olisi ollut mahdollista minkäänlaisella täyssähkövehkeellä. Täälläkään päässä ei ole latausmahdollisutta.

Yritin ladata hybridin akut ennen lähtöä mutta homma loppui siihen että lataaminen ei onnistu ilman älypuhelinsovellusta ja rekisteröitymistä.

Jos ei markkinoille tule latausmahdollisuutta jota voi käyttää ilman rekisteröitymistä niin minulta jäävät kaikki ladattavat vehkeet ostamatta. Tankkaaminen onnistuu pelkällä luottokortilla ja niin pitäisi lataamisenkin. Rekisteröitymisissä kysytään aivan liikaa infoa jota en haluaa antaa palvelun tarjoavalle firmalle ja jota se ei tarvi.

No jos usein ajelet 8 tunnin ajomatkoja vain yhdellä wc-ja ruokatauolla niin sinulle sopii sitten nämä uudet sähköautot joissa range lähentelee 800-1000km.

Oletko koskaan pohtinut tätä:

Jollain bensa-Mersulla tuohon reissuun kuluu bensaa 500e/ reissu. Jos kovin usein ajelet esim. kerran viikossa menee sinulla vuodessa näihin reissuihin 25 000e.

Jos ajelisit nämä reissusi sähköllä, menisi vuodessa vaan n.2500e sähköihin.

Kolmen vuoden aikana olisi säästänyt 67500e eli uuden Tesla Y-modelin hinnan verran rahaa jos ajaisit nämä Lapin reissusi sähköllä.

Itse ehkä pysähtyisin kaksi kertaa jos sillä säästää 67500e kolmessa vuodessa , mutta en nyt halua ketään tässä lähteä neuvomaan.

Nyt on rajuja reissuja jos 500 € per reissu saa bensaan/dieseliin menemään. Tuolla saa 250 litraa menovettä ja matka-ajossa monella nykyautolla pääsee 6 l/100 km tai alle. Eli tuolla 250 litralla ajaisi 4200 km.

Tuo 25 000 euroa olisi noin 210 000 km. Harva ajelee tuon verran vuoteen. Menee jo sähköauton akkutakuut syyskussa umpeen, jos on tammikuun alussa ottanut auton käyttöön.

Ja noilla kilometreillä pitää ladata jo 90 % julkisista, joten tuo sähkön kustannus moninkertaistuu ja aikataulut taitaa mennä hankalaksi jos pitää 210 000 ajot latailla tien päällä.

Tiedät itsekin että nuo ilmoitetut keskikulutukset ovat aika teoreettisia lukuja ja todellinen kulutus voi olla 20 %-50% suurempi.

Erityisen iso ero keskikulutuksen ja todellisen kulutuksen välillä on saksalaisten muutaman vuoden vanhojen autojen kohdalla.

Sähköautojen kulutuslukemat ovat noin kymmenkertaiset ilmoitettuun nähden. Siihen nähden tuo 20% on melko pieni ongelma.

Eikö ole mukavaa "argumentoida" keksimällä faktoja omasta päästään?

Sähköauto kuluttaa n. 15-20 Kwh / 100km. eli n. 2-2,5e / 100km.

Mutta vanhojen bensa-ja diesel-autojen kulutuksesta on annettu harhaan johtavaa tietoa.

Tahdotko tietää, paljonko toiveidesi auto ihan oikeasti kuluttaa? Katso ja pety!

Kaikki tietävät, ettei virallinen polttoaineen kulutusmittaus kerro auton todellisesta kulutuksesta arkiajossa mitään. Silti saksalaisen Spritmonitor -sivuston kokoamat satojen tuhansien autojen todelliset kulutuslukemat tyrmistyttävät.

Autojen polttoaineen kulutuksen virallinen mittaustapa muuttuu tämän vuoden syyskuussa. Sen jälkeen kaikkien autojen kulutus ja päästöt on pitänyt mitata uuden WLTP-normin (Worldwide Harmonised Light Vehicle Test Procedure) mukaisesti. Viime syyskuun jälkeen tyyppihyväksytyissä uusissa autoissa on jo tällaisia kulutuslukuja.

Uusi mittaustapa jäljittelee huomattavasti entistä paremmin todellista ajoa, mutta läheskään koko ongelmaa sekään ei poista. Tähän asti käytetyn NEDC- menetelmän antamat tulokset ovat muuttuneet vuosi vuodelta huonommiksi vitseiksi. Autotehtaat ovat oppineet optimoimaan autonsa juuri tuohon testisykliin ja sen lisäksi ne ovat liikkuneet hanakasti niin sanotulla harmaalla alueella eli käyttäneet kaikkia mahdollisia vippaskonsteja, jotka eivät ole olleet löperöjen sääntöjen vastaisia. Ja päästötestissä Volkswagen siis lipsahti kielletyn manipulaation puolelle.

Muutama esimerkki:

Suomen suosituin auto viime vuonnakin oli Skoda Octavia. Octavian myydyimpien dieselversioiden keskikulutus sadalla kilometrillä vaihtelee 3,9 ja 4,5 litran välillä.

Mitä sanoo Spritmonitor?

5606 diesel-Skodaa on sen mukaan kuluttanut dieseliä keskimäärin 5,97 litraa sadalla kilometrillä. Se on siis melkein 50 prosenttia enemmän kuin taloudellisimman diesel-Skodan keskikulutus.

Entä bensaversiot? Nykynormin mukaan ne kulkevat vähän alle tai vähän yli viiden litran keskikulutuksella.

Mitä sanoo Spritmonitor?

3108 bensa-Skodaa on kuluttanut keskimäärin 7,68 litraa bensaa satasella. Ero siis karvan yli 50 prosenttia.

Valitettavasti kyse ei ole vain Skodasta. Otetaan toiseksi esimerkiksi 500-sarjan Bemarit.

500 -sarjan bensa-Bemarin satasen kulutukset normin mukaan ovat 5,8-6,5 litraa moottorista riippuen, jos kaikkein suurimmat sporttikoneet jättää laskuista pois.

Mitä sanoo Spritmonitor? 2363 Spritmonitoriin raportoineen bensa-Bemaristin keskikulutus on ollut 10,65 litraa satasella. Ero on aivan posketon, yli 70 prosenttia. Eivätkä harvat superkoneilla varustetut sportti-Bemarit voi selittää tuosta kuin osan.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tahdotko-tietaa-paljonko-toiveidesi-…

Eli kun bensa Skodaa on myyt 5l/ 100km. keskikulutuksella todellinen onkin ollut 7,68l/ 100km.

JA kun Bemaria on myyty 6,5l/100km keskikulutuksella todellinen onkin ollut 10,65l/ 100km

Kannattaa tarkistaa tuo oma kulutus ihan oikeasti. Tuosta saattaa tulla tuhansien eurojen ikävä yllätys vuosittain ja 10 vuoden aikana kymmenien tuhansien eurojen lisälasku.

Tajuaako ihmiset tätä ?

Jos yllä esittämäsi on sinulle uutinen niin se kertoo ettei sinulla ole lainkaan omakohtaista kokemusta autoilusta.

Eli kaikille pasltalla on selvää että jos autoa on myyty 6,5l/100km keskikulutuksella todellinen onkin helposti 10,65l/ 100km.

Kun täällä vertaillaan sähköauton ja bensa-auton kustannuksia kannattaakin käyttää bensa-auton kulutuksena 10,5l/ 100km eikä aina vaan jotain kuvitteellista 6l/100km.

Tuo tarkoitaa että keskimäärinen kuljettaja säästää 3700e/ vuosi kun vaihtaa sähköön olettaen että ajaa noin 20 000/ vuosi.

Kymmenessä vuodessa säätö onkin jo 37 000e.

Jos on ostamassa uutta autoa, sähköauto voi siis maksaa jopa37 000e enemmän kuin bensa-auto.

Sulla on äidin antama laskin rikki tai paristot lopussa. Pyydä jos iskä vaihtaisi patterit.

Meillä ajosuorite enemmän kuin keskimääräisellä autoilijalla (14tkm) ja laskimme että näillä bensan/sähkön hinnoilla säästö on reilu tonni vuodessa. Ja laskelmat perustui tietysti todelliseen kulutukseen eikä ilmoitettuihin arvoihin.

Sillä ei kummoisia osamaksuja vielä lyhennellä.

Ei kannata sinunkaan vielä ostaa sitä Teslaa koska et ilmiselvästi pysty hahmottamaan hintoja ja kulutuksia realistisesti.

Totta., Keskimääräinen ajosuoritus on vain 14 000/ vuosi.( tässä keskiarvossa on varmaankin kaikki pienet kakkosautot ja kauppakassit mukana)

Eli jos BMW on myyty 6,5l/100km keskikulutuksella todellinen kulutus onkin helposti 10,65l/ 100km.

Kun täällä vertaillaan sähköauton ja bensa-auton kustannuksia kannattaakin käyttää bensa-auton kulutuksena 10,5l/ 100km eikä aina vaan jotain kuvitteellista 6l/100km.

Oletetaan että tuolla BMW.llä ajetaan 20 000/ vuosi.

Tuo tarkoitaa että voi säästää 3700e/ vuosi kun vaihtaa sähköön olettaen että ajaa noin 20 000/ vuosi.

Kymmenessä vuodessa säätö onkin jo 37 000e.

Sähköauto voisi siis maksaa jopa 37 000e enemmän kuin tuo bensa-BMW ja kokonaiskustannus olisi samaa luokkaa.

Pelkän bensan hinnan ja sähkön hinnan vertailulla ei ole mitään itseisarvoa. Sulla pitää olla excelissä kaikki muutkin, ml. kalliin sähköauton arvonalenema. Ja jos lopputulema jollain aikavälillä olisikin taloudellisesti esim. muutaman tonnin sähköauton hyväksi, painaa paljon enemmän vaakakupissa kulkuvälineen käytännöllisyys.

Ja millähän tavalla bensa-auto lukuisine korjaamo ja huoltamokäynteineen, öljyjen vaihtoineen, päästömittauksineen ja ahtaine tavaratiloineen olisi erityisen paljon käytännöllisempi kuin sähköauto ?

Verrataan nyt vaikka Teslan Y-modeliin ?

No vaikka meidän tapauksessa kakkosautoksi Tesla Y olisi liian iso ja kallis. Mutta unohda nyt se Tesla. Puhutaan sähköautoista vs. polttis. 

Yksinkertaistettuna: polttomoottorin latausnopeus, lataustapahtuman tasalaatuisuus kaikkialla sekä saavutettava range tekevät siitä normaalissa arjessa yleisesti ajateltuna huomattavasti käytännöllisemmän kulkineen kuin mitä sähköauto tällä hetkellä on. Ei minulle tai sinulle vaan yleisesti kaikille. Oli sitten katuparkki tai omakotitalo, polttis on demokraattinen ratkaisu. Maksutapahtuma julkisista pisteistä aina samanlainen, ei tarvitse arpoa eri firmojen äppien tai tunnisteiden kanssa.

Huoltamokäynnit ei liity yleiseen käytännöllisyyteen mitenkään, siinä on liikaa muuttujia auton iän ja yksilön osalta. Ja lähtökohtaisesti huoltamokäyntejä on polttiksellakin keskimääräisellä ajosuoritteella vain kerran vuoteen.

Litium-akkua kuluttaa sekä vuodet että kilometrit. Taksikäytössä päästään hurjiin lukuihin koska ajosuorite tehdään muutamassa vuodessa. Tavallisella kuluttajalla akku ei kestä 35 vuotta, vaan melkein kaikki eri versiot li-ion kemiasta happanevat hyllyyn noin 8-12 vuodessa pelkällä ylläpitolatauksella. Poikkeuksen tähän tekee LFP jossa on huonompi kapasiteetti, sekä LTO jolla on lisäksi korkea hinta. Pitkä ikä on kompromissi muiden ominaisuuksien suhteen. Teslan käyttämä NCA kestää kohtuullisella käytöllä juuri sen 8-9 vuotta jonka jälkeen kapasiteetti alkaa kadota nopeammin kiihtyvällä tahdilla. Vanhassa akussa yksi lataussykli kuluttaa enemmän kuin uudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu tietenkin siitä, paljonko akussa on virtaa, mutta jo vartissa saa ihan mukavasti lisävirtaa ja matka jatkuu.

Montako kymmentä tai sataa kilometriä sähköautoon tulee kantamaa vartin kotilatauksella?

Kun auton lataa öisin se on aina aamulla lähtövalmiina ja akkuriittävän täynnä.

Sillä meneekö päivittäisten kilometrien lataamiseen ( n. 7,5-10Kwh) 15 minuuttia vai 3 tuntia ei ole mitään merkitystä.

8A sukolautauksella 45kWh akun (=talvirange n. 180km) lataa nollasta täyteen noin vuorokaudesssa.

TÄMÄ on siis se latausmahdollisuus joka on periaatteessa kaikille käytettävissä "missä vaan". Kaikki nopeammat versiot lataamisesta ovat malli/laturi/kiinteistö/jne. kohtaisia eikä voi yleistää että nopeampi lautausmahdollisuus olisi kaikille käytettävissä.

Niin? Tuollakin saa yön aikana sen 100 km lisää. Tarkoittaa kuussa jo 3000 km ja vuodessa 36000 km. Aika harvalla taitaa ylittyä? Veikkaan, että akku on parin-kolmen latausyön jälkeen jo ääriään myöten täynnä, vaikka miten ajelisi

No meillä jos päivän aikana tarvitsee ajaa 150 km talvella niin yön yli lataaminen ei riitä jos seuraavana päivänä olisi samat ajot. 

Oletko oikeasti tyhmä vai esitätkö vain?

Tämä on kyllä palstan historian autistisin ketju. Parempi poistua muihin keskusteluihin.

Sanoo Tesla-fanboy joka hehkuttaa sähköautoja ilman että omistaa edes ajokorttia?

Kannattaa muistaa, että kyseessä on mielisairas ihminen, joka ei ole elämässään tehnyt päivääkään edes töitä. Koko elämänsä on pelkkää nettijankutusta aamusta iltaan ja väkinäistä pätemistä joka asiassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu tietenkin siitä, paljonko akussa on virtaa, mutta jo vartissa saa ihan mukavasti lisävirtaa ja matka jatkuu.

Montako kymmentä tai sataa kilometriä sähköautoon tulee kantamaa vartin kotilatauksella?

Kun auton lataa öisin se on aina aamulla lähtövalmiina ja akkuriittävän täynnä.

Sillä meneekö päivittäisten kilometrien lataamiseen ( n. 7,5-10Kwh) 15 minuuttia vai 3 tuntia ei ole mitään merkitystä.

8A sukolautauksella 45kWh akun (=talvirange n. 180km) lataa nollasta täyteen noin vuorokaudesssa.

TÄMÄ on siis se latausmahdollisuus joka on periaatteessa kaikille käytettävissä "missä vaan". Kaikki nopeammat versiot lataamisesta ovat malli/laturi/kiinteistö/jne. kohtaisia eikä voi yleistää että nopeampi lautausmahdollisuus olisi kaikille käytettävissä.

Niin? Tuollakin saa yön aikana sen 100 km lisää. Tarkoittaa kuussa jo 3000 km ja vuodessa 36000 km. Aika harvalla taitaa ylittyä? Veikkaan, että akku on parin-kolmen latausyön jälkeen jo ääriään myöten täynnä, vaikka miten ajelisi

No meillä jos päivän aikana tarvitsee ajaa 150 km talvella niin yön yli lataaminen ei riitä jos seuraavana päivänä olisi samat ajot. 

Oletko oikeasti tyhmä vai esitätkö vain?

Pistänpä minäkin lusikkani soppaan. Jos yön aikana lataantuu 100 km ja ajot 150 km/päivä, niin sillähän pärjää jo aika hyvin.

Oletetaan, että ensimmäisen päivän aamuna on akku täynnä, millä pääsee 300 km ja illalla akussa jäljellä 150 km ajomatkaa.

Toisen päivän aamuna on akussa 250 km ja illalla 100 km.

Kolmannen päivän aamuna on akussa 200 km ja illalla 50 km.

Neljännen päivän aamuna akussa 150 km eli neljäntenä päivänä on syytä käydä pikalaturilla, että varmasti päästään kotiin.

Eli noilla ajoilla pysähdys pikalaturilla 2x viikossa.

Sähködatsuni on ratsuni kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu tietenkin siitä, paljonko akussa on virtaa, mutta jo vartissa saa ihan mukavasti lisävirtaa ja matka jatkuu.

Montako kymmentä tai sataa kilometriä sähköautoon tulee kantamaa vartin kotilatauksella?

Kun auton lataa öisin se on aina aamulla lähtövalmiina ja akkuriittävän täynnä.

Sillä meneekö päivittäisten kilometrien lataamiseen ( n. 7,5-10Kwh) 15 minuuttia vai 3 tuntia ei ole mitään merkitystä.

8A sukolautauksella 45kWh akun (=talvirange n. 180km) lataa nollasta täyteen noin vuorokaudesssa.

TÄMÄ on siis se latausmahdollisuus joka on periaatteessa kaikille käytettävissä "missä vaan". Kaikki nopeammat versiot lataamisesta ovat malli/laturi/kiinteistö/jne. kohtaisia eikä voi yleistää että nopeampi lautausmahdollisuus olisi kaikille käytettävissä.

Niin? Tuollakin saa yön aikana sen 100 km lisää. Tarkoittaa kuussa jo 3000 km ja vuodessa 36000 km. Aika harvalla taitaa ylittyä? Veikkaan, että akku on parin-kolmen latausyön jälkeen jo ääriään myöten täynnä, vaikka miten ajelisi

No meillä jos päivän aikana tarvitsee ajaa 150 km talvella niin yön yli lataaminen ei riitä jos seuraavana päivänä olisi samat ajot. 

Oletko oikeasti tyhmä vai esitätkö vain?

Pistänpä minäkin lusikkani soppaan. Jos yön aikana lataantuu 100 km ja ajot 150 km/päivä, niin sillähän pärjää jo aika hyvin.

Oletetaan, että ensimmäisen päivän aamuna on akku täynnä, millä pääsee 300 km ja illalla akussa jäljellä 150 km ajomatkaa.

Toisen päivän aamuna on akussa 250 km ja illalla 100 km.

Kolmannen päivän aamuna on akussa 200 km ja illalla 50 km.

Neljännen päivän aamuna akussa 150 km eli neljäntenä päivänä on syytä käydä pikalaturilla, että varmasti päästään kotiin.

Eli noilla ajoilla pysähdys pikalaturilla 2x viikossa.

Ja koska lähin pikalaturi on 50 kilometrin päässä, niin kiitos ei sähköautolle ainakin tällä hetkellä. Ajoakin tulee joskus enemmän kuin tuo 150 kilometriä päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Voi tankata räntäsateessa likainen letku kädessä ja saa maksaa lähemmäs 150e / tankkaus.

Nauti.

Jotain rajaa saisi olla laukkaavalla mielikuvituksella ja liioittelullakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Litium-akkua kuluttaa sekä vuodet että kilometrit. Taksikäytössä päästään hurjiin lukuihin koska ajosuorite tehdään muutamassa vuodessa. Tavallisella kuluttajalla akku ei kestä 35 vuotta, vaan melkein kaikki eri versiot li-ion kemiasta happanevat hyllyyn noin 8-12 vuodessa pelkällä ylläpitolatauksella. Poikkeuksen tähän tekee LFP jossa on huonompi kapasiteetti, sekä LTO jolla on lisäksi korkea hinta. Pitkä ikä on kompromissi muiden ominaisuuksien suhteen. Teslan käyttämä NCA kestää kohtuullisella käytöllä juuri sen 8-9 vuotta jonka jälkeen kapasiteetti alkaa kadota nopeammin kiihtyvällä tahdilla. Vanhassa akussa yksi lataussykli kuluttaa enemmän kuin uudessa.

Linkki ? Tutkimus ?

Miksi kaikki asiasta julkaistu tieto on ristiriidassa kertoamasi kanssa ?

Justhan täällä palstalla oli taksikuski kertomassa että kyllä se sähköauton taksikäyttö on autolle todella raskasta ja autoa kuluttavaa. Ja silti jollain 2014 vuoden taksi-Tesloilla onajettu 800 000km ja alkuperäisellä akulla 600 000 ?

Vantaalainen Ari on ajanut Teslallaan jo 811 000 km ja kollega Riihimäeltä pian 600 000 km – tällaisia ovat olleet eteen tulleet akku­ongelmat

Nyyssönen pääsi alkuperäisellä akustolla 600 000 kilometrin rajapyykin yli, mutta sitten siihen iski vika. Onneksi takuu tuli kuitenkin apuun, sillä Teslassa on kahdeksan vuoden akkutakuu ilman kilometrirajaa.

l

Ja dieselmoottoreilla on ajettu taksikäytössä yli miljoona, eikä ole tarvinnut tehdä kuin perushuollot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Litium-akkua kuluttaa sekä vuodet että kilometrit. Taksikäytössä päästään hurjiin lukuihin koska ajosuorite tehdään muutamassa vuodessa. Tavallisella kuluttajalla akku ei kestä 35 vuotta, vaan melkein kaikki eri versiot li-ion kemiasta happanevat hyllyyn noin 8-12 vuodessa pelkällä ylläpitolatauksella. Poikkeuksen tähän tekee LFP jossa on huonompi kapasiteetti, sekä LTO jolla on lisäksi korkea hinta. Pitkä ikä on kompromissi muiden ominaisuuksien suhteen. Teslan käyttämä NCA kestää kohtuullisella käytöllä juuri sen 8-9 vuotta jonka jälkeen kapasiteetti alkaa kadota nopeammin kiihtyvällä tahdilla. Vanhassa akussa yksi lataussykli kuluttaa enemmän kuin uudessa.

Linkki ? Tutkimus ?

Miksi kaikki asiasta julkaistu tieto on ristiriidassa kertoamasi kanssa ?

Justhan täällä palstalla oli taksikuski kertomassa että kyllä se sähköauton taksikäyttö on autolle todella raskasta ja autoa kuluttavaa. Ja silti jollain 2014 vuoden taksi-Tesloilla onajettu 800 000km ja alkuperäisellä akulla 600 000 ?

Vantaalainen Ari on ajanut Teslallaan jo 811 000 km ja kollega Riihimäeltä pian 600 000 km – tällaisia ovat olleet eteen tulleet akku­ongelmat

Nyyssönen pääsi alkuperäisellä akustolla 600 000 kilometrin rajapyykin yli, mutta sitten siihen iski vika. Onneksi takuu tuli kuitenkin apuun, sillä Teslassa on kahdeksan vuoden akkutakuu ilman kilometrirajaa.

l

Ja dieselmoottoreilla on ajettu taksikäytössä yli miljoona, eikä ole tarvinnut tehdä kuin perushuollot.

Taksiteslat todistaa hyvin sen, että akkutakuutonta sähköautoa ei kannata ostaa. Voi tulla tosi kalliiksi autoilu kun akut hajoavat eikä ole enää takuu voimassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://tieku.fi/liikenne/autot/sahkoauto-ilmastokisaan-takarivista

Brittiläisen Low Carbon Vehicle Partnership -organisaation luvut kertovat, että sähköauton valmistuksessa syntyy keskimäärin vähän alle yhdeksän tonnia hiilidioksidia, kun taas bensiiniauton vastaava luku on noin 5,5 tonnia.

Sähköauton elikaari on puolet bensa/dieselauton elinkaaresta.

Sähköautopakko lienee yksi historia suurimmistä kusetuksista.

Vihreä valhe, täysin korruptoitunut hanke.

Elinkaarimallin mukaan sähköauton (2) hiilidioksiidipäästöt on 18 tonnia ja bensiiniauton (1) yhä 5,5 tonnia. 

Miksi sitten me perinteisesten autojen omistajat maksamme sähköautojen verohelpotukset?

Hiilidioksiidilaskelmia tehdään tahallaan väärin sähköautojen eduksi. Niissä ei oleta koskaan huomioon elinkaarimallia. Eli jätetään huomioimatta se, että sähköautoja on valmistettava 2 kpl yhtä perinteistä (diesel)autoon verrattuna, jonka elinkaari on 20 vuotta.  Suomen henkilöautojen keski-ikäkin on 12,7 vuotta. Sähköauton ikä = akun ikä.  Suomen olosuhteissa akut tuskin yli kymmentä vuotta kestävät. 

Eli siis sähköautojen elinkaari pitäisi mielestäsi laskea oman mutuilusi pohjalta?

Mitä Suomen olosuhteisiin tulee, niin nimenomaan akun kestävyyden kannalta Suomessa on optimaalisimmat olosuhteet, heti Grönlannin, sekä Etelä- ja Pohjoisnavan jälkeen, Suomen viileä ilmasto kun on varsin otollinen ympäristö litiumakulle, joka ei tykkää kuumasta.

Viileys on ihan eri asia kuin kova pakkanen, joka vaurioittaa akkuja.

Suomessa on erittäin harvoin kovia pakkasia, varsinakaan Etelä-Suomessa, jossa valtaosa suomalaisista asuu. Tänääkään talvena ei alle 20 asteen ole menty kuin parina kolmena yönä muutaman tunnin ajan.

Pohjois-Norjassa on ollut jo vuosia paljon sähköautoja. Jos pakkanen olisi siellä akkuja vaurioittanut, niin miksi siellä yhä edelleen sähköautot on myydyimpien autojen kärjessä?

10 astettakin pakkasta riittää jo akkujen vaurioitumiseen.

Eli siis väität nyt ihan pokerilla, että Pohjoismaat on täynnä vaiurioituneita litiumakkuja? Miksi niistä pakkasen vaurioittamista akuista ei uutisoida lainkaan?

Tottakai on. Jokaisesta muutamaakin vuotta vanhasta sähköautosta on ranget lyhentyneet, ja akut alkavat monessa olla lopussakin 8 - 10 vuoden jälkeen. Riippuu paljon siitä miten on latailtu ja säilytelty. Ja joka vuosi nykyistenkin sähköautojen akut heikkenevät. 8 - 10 vuotta, ja suuri osa nykyautoista alkaa olla loppuun ajettu. Jos akkuja pakkasessa siis säilyttelee. Se on fysiikan laki että akku ei pidä pakkasesta. Uutisointia asiasta voisi tosiaan lisätä, että ihmiset eivät säilyttäisi sähköautoaan pakkasessa.

Tasainen vähäinen heikkeneminen on täysin eri asia, kuin akun vaurioituminen. Sinä väitit, että 10 asteen pakkasessa säköauton akku vaurioituu. Todista väitteesi.

Akun säilyttäminen pakkasessa ei akkua vaurioita, kunhan se esilämmitetään ennen latausta..

Eli jos tehokasta akkulämmitintä ei ole, sähköautoa ei kannata ostaa?

Sähköauton suhteen pitää siis seurata säätilaa ja varsinkin pakkasen tulemisia, että ehtii lataamaan auton ennen pakkasia. Jos akut seisovat pakkasessa vajaasti ladattuna, vaurioiden määrä moninkertaistuu.

Aijaa. Onko sulla ihan omaa kokemusta tästä ?

Oletko joskus ihan ihan itse ajanut sähköautoa saati ladannut sitä ?

Mitä autoa ?

Meinaatko, että sähköautoilijan ei tarvitse lainkaan varautua pakkaseen huolehtimalla etukäteen siitä, että akut ovat pakkasjaksoa varten varattu täyteen, ettei niihin tule niin paljon vaurioita kuin vajaasti ladattuina tulisi?

Sulla ei siis ole minkäänlaista omaa kokemusta sähköautoilusta ?

Et ole koskaan ajanut yhtään sähkäautoa tai ladannut sellaista ?

Tottakai ladataan autoa pakkasillakin.

Eihän bensatankinkaan anneta tyhjentyä. Nyt vaan ei tarvitse enää lähteä huoltamolle.

Laitetaan vaan autoon piuha tallissa tai pihassa.

Huvittaa tämä kohkaaminen lataamisesta.

Ei se töpselin autoon laittaminen oikeasti nyt niin ihmeellistä ole että sitä kannataisi sivutolkulla päivitellä.

Minä hybridikuskina teen kumpaakin. En koe lataamista kotona miksikään ongelmaksi, enkä myöskään tankkaamista reissulla miksikään ongelmaksi, mutta kokisin lataamisen reissulla ongelmaksi, koska se lisäisi ylimääräistä matka-aikaa ja käytännössä johtaisi siihen, että tulisi istuttua huoltoasemilla pullakahveilla aika paljon useammin. Varsinkin kun nykyään sitä ei tule tehtyä.

Lataaminen kotona hyvä, tankkaaminen matkalla hyvä! Monille lataaminen matkalla ei ole ongelma, mutta kukaan ei voi rehellisesti väittää sitä kätevämmäksi tai nopeammaksi kuin tankkaaminen. Eikä minun ole ikinä tarvinnut lähteä huoltoasemalle tankkaamaan, se hoituu lennosta jollain kohdalle sattuvalla pumpulla. Niistä kaikista saa samalla nopeudella bensaa tankkiin, ei tarvitse etukäteen miettiä ja tutkia missä pitää pysähtyä. Seuraava auto minullakin lienee vuoden tai kahden päästä sähköauto, mutta ärsyttää jo etukäteen kun tietty vapaus autoilusta häviää.

Sulle sopii sitten nämä uudet sähköautot joiden range on lähellä 1000km.

En kyllä itse pysty istumaan autossa mitään 12 h/ päivä syömättä tai käymättä vessassa joten me ei tuollaisella rangella tehdä yhtään mitään.

En edes ymmärrä minne me voitais suoraan ajella jotain 800km .

Venäjälle ? Tai kolme kertaa tampereelle ja takaisin ?

Mielestäni vapaus vaan lisääntyy kun sähköä saa niin monesta erilaisesta paikasta ei vaan huoltamoilta ja latureita nousee kuin sieniä sateella.

Lataamisen nopeuskin kasvaa koko ajan.

Ei olla enää riippuvaisia huoltoasemista vaan voidaan kurvata vaikka ostarille tai paikallisen kyläkaupan pihaan.

Me kyllä oikeasti ladataan aina kotona ja mökillä.

Kerran vuodessa hiihtolomalla ehkä pysähdytään lataamaan.

Mikä 1000km range? Justhan tuossa edellä kerrottiin, että käyttökelpoinen range in 60%.

Toki 600km alkaa olla jo riittävä, mutta, jos sen lataamiseen menee tunteja, niin ei se reissukäytössä oikein toimi.

Matkalle lähtiessä voi toki ladata 100 %:iin ja ajaa vaikka 10 %:iin, joten saa 90 % akusta käyttöön. Loppu on sitten kiinni laturista ja auton kyvystä ottaa virtaa. 

Polttiksella voi tankata piripintaan ja käydä uudestaan tankilla 100km sen jälkeen, kun varoitusvalo syttyy.

Autosta riippuen tämä tarkoittaa noin 800-1200km. Tankkauksen jälkeen matka jatkuu parissa munuutissa.

Voi tankata räntäsateessa likainen letku kädessä ja saa maksaa lähemmäs 100e / tankkaus.

Nauti.

Ulosantisi kertoo ettet ole koskaan edes tankannut, saati ajanut autoa. Ehkä kannattaisi kokeilla joskus niin huomaisit että se on itseasiassa piru kätevää eikä ollenkaan niin kamalaa kuin haluat kuvitella.

Voin sekä sähköautoilijana että pitkän ajohistorian omaavana muutenkin todeta että sen latauskaapelin kiinnittely räntäsateessa on huomattavasti ikävämpää kuin bensa-aseman katoksen alla tankkaaminen. 

Sulla on monta autoa mutta ei yhtään katosta tai tallia autoille ?

Ehkä rahasi ei riitä autokatokseen tai talliin kun käytät kymmeniä tuhansia euroja 10 vuoden aikana turhaan bensaan.

Se onko minulla tai sinulla tallia tai katosta ei liity tähän keskusteluun mitenkään. Käytännössä kaikki bensa-asemat on varustettu katoksella. Latauspisteiden osalta näin ei ole kuin parkkihallien osalta. Käytännössä kaikki suurteholaturitkin on taivasalla. Pointti: tankatessa ei kastu käytännössä koskaan, latauskaapeleiden kanssa säätäessä, etenkin julkisilla latauspisteillä, tämä tapahtuu lähes aina kun sataa. 

Hiihtolomalle ajaessa huoltokeitaalle voi käydä tankkauksen jälkeen vessassa ja kahvilla.

Ne jätepuristinten voimavirtatöpselit on siellä prisman lastauslaiturin takana taivasalla.