Polttomoottoreiden valmistus ja bensa-autoilu loppuu
Näin käy, mutta koska meitä köyhiäkin on, bensa-autoilla on kysyntää vielä kauan tuonkin jälkeen. https://www.iltalehti.fi/talous/a/f6621ba2-72a0-49b0-bc19-eb1ae0b0d9ed
Kommentit (45235)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.iltalehti.fi/sahkoautot/a/054e761c-25e2-4977-9b67-a9bf87821…
Näin se vaan kehitys kehittyy. Kohta ladataan sähköautoa yhtä nopeasti, kuin bensalenkkari tankaa kärytintään
Menee vaan aika monta vuotta ennen kuin saadaan autoja jotka lataa 1000 kW teholla, varsinkin suuren ostajakunnan hintatasolle.
Mikä on kellekin monta vuotta. Kun kerran latausinfra on jo saatu tuolle tasolle, niin eipä siinä enää kovin montaa vuotta mene, kun jo vastaavalla teholla lataavia autojakin alkaa löytymään.
Jos siis niitä joku tavallinen autoilija edes tarvii. Normaalistihan sähköautot latautuu yön aikana kotona ja reissun päällä sitten ladataan samalla kun pidetään kahvi/ruoka/kusi/paska/runkku/pano/ihan mikä tahansa paussi. Kun nyt jo Ioniq vitonen lataa auton 10-80% 18 minuutissa, niin eipä sitä tuota nopeampaa latausta juurikaan matka-ajossa tarvita.
Mutta hyvä kun kehitys kehittyy ja tulee lisää mahdollisuuksia myös ammattiliikenteelle.
Ioniqillakin tuo on teoreettinen maksimi. Nopealla guugletuksella löytyi syyskuinen koeajo jossa sanottii:
"Tarkalleen 12 prosentista 80 prosentin varaukseen latautuminen kesti ainoastaan 21 minuuttia, joka Ioniq 5:n kulutuksella tarkoitti 225 km moottoritieajoa huonossa kelissä. Jo pelkällä 10 minuutin pysähdyksellä olisi toimintasäde kasvanut 130 km verran."
Kesällä siis 20 min tauko 2 h välein ja talvella vähän useammin tai pidempiä taukoja. Harvemmin tarvitsevalle tai vapaa-ajalla liikkuvalla varmaan ihan ok. Tuo tietysti vaatii sen että on reitti suunniteltu etukäteen sopiville asemille. Itselle tuo ei ole ok.
Tää se on hassun hauskaa kun sattumalta denialistit etsii (tai keksii) sen kaikkein äärimmäisimmän esimerkin ja range päätelmät sitten tietenkin juuri sen kaikkein äärimmäisimmän esimerkin mukaan :)
Kumman paljon nämä moottoritienopeudet on pyörineet sähköautokeskusteluissa siihen nähden, kuinka vähän niitä loppujen lopuksi päästään hyödyntämään rikkomatta lakia. Suomessa ei juurikaan pääse 120 nopeuksista naúttimaan kuin pääkaupunkiin mennessä ja sieltä lähdettäessä. Niiden pääkaupunkiin johtavien neljän moottoritien (joissa niissäkin satasen pätkiä) lisäksi Suomessa on vain parikolme muutaman kilometrin pätkää, joissa pääsee tuota kovasti korostettua "moottoritienopeutta" ajamaan. Lopuilla motareilla ajetaan normaalia satasta.
Suomessa on siis alle tuhat kilometriä moottoritietä ja sataakahtakymppiä pääsee ajamaan vähän reilussa puolessa niistä ja huom vain noin puolet vuodesta!
Suomessa on siis 454 000 kilometriä teitä ja vain muutamalla sadalla kilometrillä pääsee ajamaan puolet vuodesta 120 km/h ja kun siihen lisätään vielä tuo lainaamani kirjoittajan esimerkissä mainittu huono keli, niin tokihan tuollaisen esimerkin perusteella kannatta tehdä päätelmiä toimintamatkasta, vai kannattaako?
Tietenkään ei kannattaisi denialistien tarinoita sotkea faktalla, mutta kun minä en tuota paskanpuhumisen "jaloa" taitoa hallitse, niin pakko on tukeutua ihan todellisiin testeihin, joissa on ajettu sellaista maantienopeutta, mitä Suomen teillä yli 90 prosenttisesti todellisessa elämässä ajetaan.
Tässä ihan todellinen esimerkki kesäisestä rangetestistä latauksineen samaisella Ioniq vitosella:
Eli siis 200 kilometrin ajomatka normaalilla suomalaisella asfalttitiellä jossa nopeudet 60-100 km/h välillä. Lähtiessä 52% akkua jäljellä ja 200 kilometrin jälkeen 4%, eli akun varauksesta hupeni tuohon 200 kilometriin 48%, keskikulutuksen ollessa 16,8 kw/h satasella. Tuosta siis voidaan päätellä, että kesäolosuhteissa se range keskiverto maantiejossa on 400 kilsan haminoissa.
Mä otin ensimmäisen jutun joka tuosta Ioniqista tuli googlen haulla, en etsinyt enkä valikoinut. Enkä edes tiedä mitä tietä tuossa on ajettu tai missä kelissä. Lähinnä tuo todellinen latausnopeus kiinnosti. Tuo oli vain yksi todellinen testi varmaan monien joukossa. Oma tulkinta ajoista lopussa oli ehkä "vähän" kärjistetty. Etsimällä olisi varmaan löytynyt jokin talvitesti jossa mennään akkua lämmittämättä laturille, luulen ettei silloin päästä 220 kW lukemiin. Noita 200+ kW latureita ei nopeasti katsottuna näytä paljoa vielä Suomessa olevan ja tuonkin linkittämäsi videon lataus maksoi 50 c/kWh, joten ei kovin halpaa.
Anyway, omat matka-ajot alkavat pääkaupunkiseudulta ja 95 % niistä ajetaan teitä numero 3, 4/5 ja 7 koko 120 km/h päästä päähän, yleensä 130 tai 135 km/h vakkarissa, joskus tyhjällä tiellä ja hyvässä kelissä jopa 140 km/h, eli vähän laittoman puolella. Vasemmalla kaistalla pystyy pitämään riittävät turvavälit ja asfaltti on yleensä parempikuntoinen. 100 km/h tiet, ja jopa monet 80 km/h tiet, ovat myös moottoriteitä ja niissä on vastaava ajonopeus eli nopeusrajoitus +10...15 km/h, paitsi tietysti jonossa menen jonon nopeutta, en paljoa ohittele kuin ohituskaistoilla. Talvella tuohon ei tietysti päästä, silloin mennään kelin mukaan.
Jokatapauksessa, luulen että minulla tuo keskiarvokulutus tulisi paljon keskimääräistä isommaksi ajonopeuksista ja ajoreiteistä johtuen, eli joutuisin latailemaan vielä useammin. Nuo kattavat varmaan 60 % kokonaisajoista. Eli en ole keskiverto, enkä denialisti. Ostan sopivan sähköauton heti kun sellainen tulee eteen. Sellaista ei ole vielä valitettavasti valmistettu.
300KW laturi? Tuommoisella teollisuussähkövirralla saa akun taatusti paskaksi, eli lyhytikäinen siitä tulee.
Akkuongelmia tiedossa kun yritetään lyhetään latasujonoja. Ei onnistu.
Ei haittaa. Ostaa auton uutena, ajaa firman piikkiin 50 tkm vuoteen ladaten aina 100 % kun mahdollista. 3:n vuoden jälkeen on vielä akkutakuu voimassa ja eikun uutta alle.
Hyvä että kuitenkin myönnät sen, että teholataus ei ole akuille hyväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähkärin oikeat, arkielämässä tuntuvat edut polttikseen verrattuna:
- hiljainen kaupunkiajossa
- kotilataus varauksin (olettaen että range ja latausnopeus riittävät päivittäiseen ajoon, riskinä mahdolliset ongelmat latauskaapeleiden/luukun/latausaseman/ajastuksen etc. kanssa koska tarve lataukselle on potentiaalisesti päivittäinen)
- (Kiihtyvyysominaisuudet suhteutettuna hankintahintaan - tällä ei juuri merkitystä arkiajossa)
Siinäpä se.
Kyllähän se suurin ja kansaa eniten kiinnostava ominaisuus on tietenkin ajettujen kilometrien edullisuus, sekä myös huollon vähyys ja edullisuus suhteessa polttisautoon
Niin hankintahinta vaan on vähintään 5000€ kalliimpi kuin vastaava polttis..
Saa siinä hetken aikaa sähkistä ladata, että erotuksen takaisin säästää..No jos erotus ainoastaan 5000 euroa, niin senhän saavuttaa 20 000 vuodessa ajava jo alle kolmessa vuodessa ja taatusti on kolmen vuoden päästä sähkärin jälleenmyyntiarvo vähintään sen 5000 enemmän kuin polttiksella, siis vähintään. Kolmen vuoden päästä tuskin autoliikkeet enää kovin suurella innolla ottaa kolme vuotta vanhaa polttomoottoriautoa nurkkiinsa pölyttymään, ellei saa sitä todella huokeaan hintaan. Myös huoltoja sähkärissä korkeintaan yksi kolmeen vuoteen, kun polttiksessa niitä on jo kolme, eli siinäkin hinnaneroa selkeästi sähkärin hyväksi.
Se oli vähintään 5000€, taitaa tarkempi summa olla 10 000€ polttis halvempi, kuin vastaava sähkö.
Ei ole. Uutena ostettuna sähkis on käytännössä aina halvempi kuin vastaava polttis.
Ei sähkispuolella ole mitään polttomoottoria "vastaavaa".
Mulla on tutkassa uusi tai vähän käytetty Hyundain i20 automaatilla kakkosautoksi.
VW e-UP tuli takaisin markkinoille, se on sisätiloiltaan kutakuinkin vastaavan kokoinen. On myös kutakuinkin samoissa hinnoissa hankintatuen jälkeen. Varusteetkin kokolailla samat.
Käytettynä löytyy sitten tietysti esim BMW i3 alkaen jostain 15ke.
WLTP 260km, talvella kantama alle 150km.
Merkityksetöntä. Ei tuollaisia pikkukotteroja kukaan matka-ajoon muutenkaan hanki. Kakkosautolle ihan riittävä range ja ylikin.
E-uppeja ei varmaan hankitakaan mutta polttispuolella B-segmentin uudet autot on yllättävän hyviä autoja myös maanteillä. Ja kun tarve on ainakin omassa tapauksessa ajaa sitä matkaakin silloin tällöin. Jää sähkäri kyllä kakkoseksi aika isolla marginaalilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.iltalehti.fi/sahkoautot/a/054e761c-25e2-4977-9b67-a9bf87821…
Näin se vaan kehitys kehittyy. Kohta ladataan sähköautoa yhtä nopeasti, kuin bensalenkkari tankaa kärytintään
Menee vaan aika monta vuotta ennen kuin saadaan autoja jotka lataa 1000 kW teholla, varsinkin suuren ostajakunnan hintatasolle.
Mikä on kellekin monta vuotta. Kun kerran latausinfra on jo saatu tuolle tasolle, niin eipä siinä enää kovin montaa vuotta mene, kun jo vastaavalla teholla lataavia autojakin alkaa löytymään.
Jos siis niitä joku tavallinen autoilija edes tarvii. Normaalistihan sähköautot latautuu yön aikana kotona ja reissun päällä sitten ladataan samalla kun pidetään kahvi/ruoka/kusi/paska/runkku/pano/ihan mikä tahansa paussi. Kun nyt jo Ioniq vitonen lataa auton 10-80% 18 minuutissa, niin eipä sitä tuota nopeampaa latausta juurikaan matka-ajossa tarvita.
Mutta hyvä kun kehitys kehittyy ja tulee lisää mahdollisuuksia myös ammattiliikenteelle.
Ioniqillakin tuo on teoreettinen maksimi. Nopealla guugletuksella löytyi syyskuinen koeajo jossa sanottii:
"Tarkalleen 12 prosentista 80 prosentin varaukseen latautuminen kesti ainoastaan 21 minuuttia, joka Ioniq 5:n kulutuksella tarkoitti 225 km moottoritieajoa huonossa kelissä. Jo pelkällä 10 minuutin pysähdyksellä olisi toimintasäde kasvanut 130 km verran."
Kesällä siis 20 min tauko 2 h välein ja talvella vähän useammin tai pidempiä taukoja. Harvemmin tarvitsevalle tai vapaa-ajalla liikkuvalla varmaan ihan ok. Tuo tietysti vaatii sen että on reitti suunniteltu etukäteen sopiville asemille. Itselle tuo ei ole ok.
Tää se on hassun hauskaa kun sattumalta denialistit etsii (tai keksii) sen kaikkein äärimmäisimmän esimerkin ja range päätelmät sitten tietenkin juuri sen kaikkein äärimmäisimmän esimerkin mukaan :)
Kumman paljon nämä moottoritienopeudet on pyörineet sähköautokeskusteluissa siihen nähden, kuinka vähän niitä loppujen lopuksi päästään hyödyntämään rikkomatta lakia. Suomessa ei juurikaan pääse 120 nopeuksista naúttimaan kuin pääkaupunkiin mennessä ja sieltä lähdettäessä. Niiden pääkaupunkiin johtavien neljän moottoritien (joissa niissäkin satasen pätkiä) lisäksi Suomessa on vain parikolme muutaman kilometrin pätkää, joissa pääsee tuota kovasti korostettua "moottoritienopeutta" ajamaan. Lopuilla motareilla ajetaan normaalia satasta.
Suomessa on siis alle tuhat kilometriä moottoritietä ja sataakahtakymppiä pääsee ajamaan vähän reilussa puolessa niistä ja huom vain noin puolet vuodesta!
Suomessa on siis 454 000 kilometriä teitä ja vain muutamalla sadalla kilometrillä pääsee ajamaan puolet vuodesta 120 km/h ja kun siihen lisätään vielä tuo lainaamani kirjoittajan esimerkissä mainittu huono keli, niin tokihan tuollaisen esimerkin perusteella kannatta tehdä päätelmiä toimintamatkasta, vai kannattaako?
Tietenkään ei kannattaisi denialistien tarinoita sotkea faktalla, mutta kun minä en tuota paskanpuhumisen "jaloa" taitoa hallitse, niin pakko on tukeutua ihan todellisiin testeihin, joissa on ajettu sellaista maantienopeutta, mitä Suomen teillä yli 90 prosenttisesti todellisessa elämässä ajetaan.
Tässä ihan todellinen esimerkki kesäisestä rangetestistä latauksineen samaisella Ioniq vitosella:
Eli siis 200 kilometrin ajomatka normaalilla suomalaisella asfalttitiellä jossa nopeudet 60-100 km/h välillä. Lähtiessä 52% akkua jäljellä ja 200 kilometrin jälkeen 4%, eli akun varauksesta hupeni tuohon 200 kilometriin 48%, keskikulutuksen ollessa 16,8 kw/h satasella. Tuosta siis voidaan päätellä, että kesäolosuhteissa se range keskiverto maantiejossa on 400 kilsan haminoissa.
Mä otin ensimmäisen jutun joka tuosta Ioniqista tuli googlen haulla, en etsinyt enkä valikoinut. Enkä edes tiedä mitä tietä tuossa on ajettu tai missä kelissä. Lähinnä tuo todellinen latausnopeus kiinnosti. Tuo oli vain yksi todellinen testi varmaan monien joukossa. Oma tulkinta ajoista lopussa oli ehkä "vähän" kärjistetty. Etsimällä olisi varmaan löytynyt jokin talvitesti jossa mennään akkua lämmittämättä laturille, luulen ettei silloin päästä 220 kW lukemiin. Noita 200+ kW latureita ei nopeasti katsottuna näytä paljoa vielä Suomessa olevan ja tuonkin linkittämäsi videon lataus maksoi 50 c/kWh, joten ei kovin halpaa.
Anyway, omat matka-ajot alkavat pääkaupunkiseudulta ja 95 % niistä ajetaan teitä numero 3, 4/5 ja 7 koko 120 km/h päästä päähän, yleensä 130 tai 135 km/h vakkarissa, joskus tyhjällä tiellä ja hyvässä kelissä jopa 140 km/h, eli vähän laittoman puolella. Vasemmalla kaistalla pystyy pitämään riittävät turvavälit ja asfaltti on yleensä parempikuntoinen. 100 km/h tiet, ja jopa monet 80 km/h tiet, ovat myös moottoriteitä ja niissä on vastaava ajonopeus eli nopeusrajoitus +10...15 km/h, paitsi tietysti jonossa menen jonon nopeutta, en paljoa ohittele kuin ohituskaistoilla. Talvella tuohon ei tietysti päästä, silloin mennään kelin mukaan.
Jokatapauksessa, luulen että minulla tuo keskiarvokulutus tulisi paljon keskimääräistä isommaksi ajonopeuksista ja ajoreiteistä johtuen, eli joutuisin latailemaan vielä useammin. Nuo kattavat varmaan 60 % kokonaisajoista. Eli en ole keskiverto, enkä denialisti. Ostan sopivan sähköauton heti kun sellainen tulee eteen. Sellaista ei ole vielä valitettavasti valmistettu.
300KW laturi? Tuommoisella teollisuussähkövirralla saa akun taatusti paskaksi, eli lyhytikäinen siitä tulee.
Akkuongelmia tiedossa kun yritetään lyhetään latasujonoja. Ei onnistu.
Ei haittaa. Ostaa auton uutena, ajaa firman piikkiin 50 tkm vuoteen ladaten aina 100 % kun mahdollista. 3:n vuoden jälkeen on vielä akkutakuu voimassa ja eikun uutta alle.
Kannattaa siis vältellä näitä vanhoja ja sähkötoimisia työsuhdeautoja?
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa siis vältellä näitä vanhoja ja sähkötoimisia työsuhdeautoja?
Nimenomaan.
Kilometrikorvauksiin on tulossa muutos eli että sähköautoille olisi tulossa ns. nimellinen kilometrikorvaus johtuen täälläkin kovin mainostetuista miltei olemattomista käyttökuluista.
Minusta se on oikeansuuntainen kehitys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.iltalehti.fi/sahkoautot/a/054e761c-25e2-4977-9b67-a9bf87821…
Näin se vaan kehitys kehittyy. Kohta ladataan sähköautoa yhtä nopeasti, kuin bensalenkkari tankaa kärytintään
Menee vaan aika monta vuotta ennen kuin saadaan autoja jotka lataa 1000 kW teholla, varsinkin suuren ostajakunnan hintatasolle.
Mikä on kellekin monta vuotta. Kun kerran latausinfra on jo saatu tuolle tasolle, niin eipä siinä enää kovin montaa vuotta mene, kun jo vastaavalla teholla lataavia autojakin alkaa löytymään.
Jos siis niitä joku tavallinen autoilija edes tarvii. Normaalistihan sähköautot latautuu yön aikana kotona ja reissun päällä sitten ladataan samalla kun pidetään kahvi/ruoka/kusi/paska/runkku/pano/ihan mikä tahansa paussi. Kun nyt jo Ioniq vitonen lataa auton 10-80% 18 minuutissa, niin eipä sitä tuota nopeampaa latausta juurikaan matka-ajossa tarvita.
Mutta hyvä kun kehitys kehittyy ja tulee lisää mahdollisuuksia myös ammattiliikenteelle.
Ioniqillakin tuo on teoreettinen maksimi. Nopealla guugletuksella löytyi syyskuinen koeajo jossa sanottii:
"Tarkalleen 12 prosentista 80 prosentin varaukseen latautuminen kesti ainoastaan 21 minuuttia, joka Ioniq 5:n kulutuksella tarkoitti 225 km moottoritieajoa huonossa kelissä. Jo pelkällä 10 minuutin pysähdyksellä olisi toimintasäde kasvanut 130 km verran."
Kesällä siis 20 min tauko 2 h välein ja talvella vähän useammin tai pidempiä taukoja. Harvemmin tarvitsevalle tai vapaa-ajalla liikkuvalla varmaan ihan ok. Tuo tietysti vaatii sen että on reitti suunniteltu etukäteen sopiville asemille. Itselle tuo ei ole ok.
Tää se on hassun hauskaa kun sattumalta denialistit etsii (tai keksii) sen kaikkein äärimmäisimmän esimerkin ja range päätelmät sitten tietenkin juuri sen kaikkein äärimmäisimmän esimerkin mukaan :)
Kumman paljon nämä moottoritienopeudet on pyörineet sähköautokeskusteluissa siihen nähden, kuinka vähän niitä loppujen lopuksi päästään hyödyntämään rikkomatta lakia. Suomessa ei juurikaan pääse 120 nopeuksista naúttimaan kuin pääkaupunkiin mennessä ja sieltä lähdettäessä. Niiden pääkaupunkiin johtavien neljän moottoritien (joissa niissäkin satasen pätkiä) lisäksi Suomessa on vain parikolme muutaman kilometrin pätkää, joissa pääsee tuota kovasti korostettua "moottoritienopeutta" ajamaan. Lopuilla motareilla ajetaan normaalia satasta.
Suomessa on siis alle tuhat kilometriä moottoritietä ja sataakahtakymppiä pääsee ajamaan vähän reilussa puolessa niistä ja huom vain noin puolet vuodesta!
Suomessa on siis 454 000 kilometriä teitä ja vain muutamalla sadalla kilometrillä pääsee ajamaan puolet vuodesta 120 km/h ja kun siihen lisätään vielä tuo lainaamani kirjoittajan esimerkissä mainittu huono keli, niin tokihan tuollaisen esimerkin perusteella kannatta tehdä päätelmiä toimintamatkasta, vai kannattaako?
Tietenkään ei kannattaisi denialistien tarinoita sotkea faktalla, mutta kun minä en tuota paskanpuhumisen "jaloa" taitoa hallitse, niin pakko on tukeutua ihan todellisiin testeihin, joissa on ajettu sellaista maantienopeutta, mitä Suomen teillä yli 90 prosenttisesti todellisessa elämässä ajetaan.
Tässä ihan todellinen esimerkki kesäisestä rangetestistä latauksineen samaisella Ioniq vitosella:
Eli siis 200 kilometrin ajomatka normaalilla suomalaisella asfalttitiellä jossa nopeudet 60-100 km/h välillä. Lähtiessä 52% akkua jäljellä ja 200 kilometrin jälkeen 4%, eli akun varauksesta hupeni tuohon 200 kilometriin 48%, keskikulutuksen ollessa 16,8 kw/h satasella. Tuosta siis voidaan päätellä, että kesäolosuhteissa se range keskiverto maantiejossa on 400 kilsan haminoissa.
Mä otin ensimmäisen jutun joka tuosta Ioniqista tuli googlen haulla, en etsinyt enkä valikoinut. Enkä edes tiedä mitä tietä tuossa on ajettu tai missä kelissä. Lähinnä tuo todellinen latausnopeus kiinnosti. Tuo oli vain yksi todellinen testi varmaan monien joukossa. Oma tulkinta ajoista lopussa oli ehkä "vähän" kärjistetty. Etsimällä olisi varmaan löytynyt jokin talvitesti jossa mennään akkua lämmittämättä laturille, luulen ettei silloin päästä 220 kW lukemiin. Noita 200+ kW latureita ei nopeasti katsottuna näytä paljoa vielä Suomessa olevan ja tuonkin linkittämäsi videon lataus maksoi 50 c/kWh, joten ei kovin halpaa.
Anyway, omat matka-ajot alkavat pääkaupunkiseudulta ja 95 % niistä ajetaan teitä numero 3, 4/5 ja 7 koko 120 km/h päästä päähän, yleensä 130 tai 135 km/h vakkarissa, joskus tyhjällä tiellä ja hyvässä kelissä jopa 140 km/h, eli vähän laittoman puolella. Vasemmalla kaistalla pystyy pitämään riittävät turvavälit ja asfaltti on yleensä parempikuntoinen. 100 km/h tiet, ja jopa monet 80 km/h tiet, ovat myös moottoriteitä ja niissä on vastaava ajonopeus eli nopeusrajoitus +10...15 km/h, paitsi tietysti jonossa menen jonon nopeutta, en paljoa ohittele kuin ohituskaistoilla. Talvella tuohon ei tietysti päästä, silloin mennään kelin mukaan.
Jokatapauksessa, luulen että minulla tuo keskiarvokulutus tulisi paljon keskimääräistä isommaksi ajonopeuksista ja ajoreiteistä johtuen, eli joutuisin latailemaan vielä useammin. Nuo kattavat varmaan 60 % kokonaisajoista. Eli en ole keskiverto, enkä denialisti. Ostan sopivan sähköauton heti kun sellainen tulee eteen. Sellaista ei ole vielä valitettavasti valmistettu.
300KW laturi? Tuommoisella teollisuussähkövirralla saa akun taatusti paskaksi, eli lyhytikäinen siitä tulee.
Akkuongelmia tiedossa kun yritetään lyhetään latasujonoja. Ei onnistu.
Ei haittaa. Ostaa auton uutena, ajaa firman piikkiin 50 tkm vuoteen ladaten aina 100 % kun mahdollista. 3:n vuoden jälkeen on vielä akkutakuu voimassa ja eikun uutta alle.
Hyvä että kuitenkin myönnät sen, että teholataus ei ole akuille hyväksi.
Eihän se ole. Akku kuluu paljon nopeammin, sehän on ihan tutkittua tietoa, eikä se ole loppupeleissä kovin edullistakaan välttämättä.
P.S. En ole sähköautoilija, mutta säälimättä minä niitä kohtelisin ja kohtelenkin sitten kun sellaisen hankin, polttiksetkin tankkaan aina täyteen asti. Jos se peltikasa maksaa kymmenia tuhansia euroja niin kyllä sen pitää käyttöä kestää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa siis vältellä näitä vanhoja ja sähkötoimisia työsuhdeautoja?
Nimenomaan.
Kilometrikorvauksiin on tulossa muutos eli että sähköautoille olisi tulossa ns. nimellinen kilometrikorvaus johtuen täälläkin kovin mainostetuista miltei olemattomista käyttökuluista.
Minusta se on oikeansuuntainen kehitys.
Kyllä, kulujen mukaan. Bensa-auto on laskettu n. 8 litran kulutuksen mukaan, joten sen osuus korvauksesta on noin 14 c/km, ja täällä mainostetaan että sähköauto kulkee parilla eurolla sata km, joten korvaus voisi olla siis luokkaa 2 c/km ja kokonaiskorvaus 32/46 c/km (sähkö/bensa). Tosin ne tarpeettomat huollot ja loistava jälleenmyyntiarvo pitää myös hinnoitella, eli siitäkin senttejä pois sähkikseltä.
No joo, mutta kyllähän niille pitäisi olla oma korvaus, muuten ne on aika hyviä rahantekokoneita nyt paljon ajavalle. Myyntimies ajaa helposti 50 000 km vuoteen, eli kerää 23000 € verottomia korvauksia. Noilla maksaa jo 70 k€ auton kolmen vuoden välein sähköineen ja jää vähän vielä käteenkin. Jos se olisikin vaikka 30 c/km, niin sitten alkaisi menemään paremmin päittäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähkärin oikeat, arkielämässä tuntuvat edut polttikseen verrattuna:
- hiljainen kaupunkiajossa
- kotilataus varauksin (olettaen että range ja latausnopeus riittävät päivittäiseen ajoon, riskinä mahdolliset ongelmat latauskaapeleiden/luukun/latausaseman/ajastuksen etc. kanssa koska tarve lataukselle on potentiaalisesti päivittäinen)
- (Kiihtyvyysominaisuudet suhteutettuna hankintahintaan - tällä ei juuri merkitystä arkiajossa)
Siinäpä se.
Kyllähän se suurin ja kansaa eniten kiinnostava ominaisuus on tietenkin ajettujen kilometrien edullisuus, sekä myös huollon vähyys ja edullisuus suhteessa polttisautoon
Ei tule halpoja kilometrejä kun lasket sähköauton pääomakulutkin mukaan. Aika paljon pitää ajaa, että "säästöä" syntyy.
Mitkä pääomakulut? Haloo 🤣🤣🤣🤣🤣
Esimerkiksi sellaiset, jossa auton arvo oli tippunut kolmessa vuodessa 80 000 euroa. Tesla kyseessä. Kallista autoilua ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt jo briteissä on latauspaikoilla tappeluita, kun kansalla menee hermo jonottamiseen😁 sama on pian täälläkin edessä.
Joku osasi kertoa että Saksassa monessa kaupungissa lataaminen on melkein mahdotonta. Isot tiet on varustettu latureilla, mutta monissa kaupungeissa niitä on huonosti. Siellä DC-lataaminen maksaa 50-80 c/kWh, eli pienikulutuksinen bensa-auto tulee halvemmaksi. Kotilatausta oli myös huonosti järjestettävissä kaupungeissa. Ehkäpä tilanne on tänään jo toinen. Kotisähkö Saksassa taitaa olla n. 30 c/kWh. Saksa on kuitenkin johtavia maita autonvalmistuksessa ja markkina myös varmaan euroopan isoin (mutu). Ehkä tuo sähkön hinta ja autobahnit pitävät yllä myös bensa-autojen valmistusta mahd. pitkään.
Teslan superchargerit kuulemma toimii Saksassakin tosi hyvin. Helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähkärin oikeat, arkielämässä tuntuvat edut polttikseen verrattuna:
- hiljainen kaupunkiajossa
- kotilataus varauksin (olettaen että range ja latausnopeus riittävät päivittäiseen ajoon, riskinä mahdolliset ongelmat latauskaapeleiden/luukun/latausaseman/ajastuksen etc. kanssa koska tarve lataukselle on potentiaalisesti päivittäinen)
- (Kiihtyvyysominaisuudet suhteutettuna hankintahintaan - tällä ei juuri merkitystä arkiajossa)
Siinäpä se.
Kyllähän se suurin ja kansaa eniten kiinnostava ominaisuus on tietenkin ajettujen kilometrien edullisuus, sekä myös huollon vähyys ja edullisuus suhteessa polttisautoon
Ei tule halpoja kilometrejä kun lasket sähköauton pääomakulutkin mukaan. Aika paljon pitää ajaa, että "säästöä" syntyy.
Mitkä pääomakulut? Haloo 🤣🤣🤣🤣🤣
Esimerkiksi sellaiset, jossa auton arvo oli tippunut kolmessa vuodessa 80 000 euroa. Tesla kyseessä. Kallista autoilua ollut.
Osta 200k€ mersu, niin putoaa 100k€ vuodessa.
Tesla 3 on parhaiten arvonsa säilyttävä auto hintaluokassaan. Käyttökulut 2 € / 100 km ja huoltokulut 0€
Bloomberg: Ford aikoo investoida jopa 20 miljardia dollaria sähköautoihin
AMERIKKALAINEN autonvalmistaja Ford Motor aikoo investoida jopa 20 miljardia Yhdysvaltain dollaria (noin 18 miljardia euroa) sähköautojen tuotantoon, kertoo uutistoimisto Bloomberg.
Bloombergin nimettömien lähteiden mukaan Fordin 10–20 miljardin lisäinvestointi jakaantuisi seuraavien 5–10 vuoden ajalle.
Rahaa käytettäisiin muuttamaan bensiiniautoja valmistavia nykyisiä tehtaita ympäri maailman sähköautojen tuotantoon.
Muutosta johtamaan on palkattu Applen ja Teslan entinen johtaja.
https://www.hs.fi/talous/art-2000008582174.html?share=49e9b5c41ede03242…
Suomessa valmistettava sähköauto kuluttaa kovassakin matkavauhdissa poikkeuksellisen vähän – pieni akku, mutta pitkä kantama
Energiapihin Lightyear Onen kokoaminen alkaa Uudenkaupungin autotehtaalla tänä vuonna.
Lightyear One -täyssähköauton testit lupaavat erittäin pientä kulutusta, vaikka vauhtia olisi vähän reippaamminkin. Suomessa aikanaan Valmet Automotiven tehtaalla koottava auto kulutti testiradalla 130 kilometrin nopeudessa sähköä vain 14,1 kilowattituntia sataa kilometriä kohti.
Vertailun vuoksi: Kauppalehden viime syksynä tekemässä kokeilussa Tesla Model Y kulutti 80 kilometrin nopeudella noin 16 kilowattituntia ja 120 kilometrin nopeudella 20 kilowattituntia sadalla kilometrillä.
Testissä mitatulla kulutuksella ja 130 kilometrin matkavauhdilla Lightyear Onen toimintamatka olisi noin 420 kilometriä, kun autoyhtiö kertoo sen kantaman maltillisemmilla nopeuksilla olevan yli 700 kilometriä.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomessa-valmistettava-sahkoauto-kul…
Latausmäärät kasvoivat 130 prosentilla – K-Latauksella jo yli sata sähköautojen latausasemaa
K-Lataus avasi viime vuonna 20 uutta latauspalvelua eri puolille Suomea.
K-ryhmään kuuluva K-Lataus avasi viime vuonna yhteensä 22 uutta sähköautoille tarkoitettua uutta latausasemaa ympäri Suomea. Auton voi ladata jo yli sadan K-kaupan tarjoamassa latauspalvelussa.
Erityisesti Jyväskylän Palokan, Tampereen Lielahden Citymarkettien sekä Helsingin Viikin Supermarketin yhteyteen avatut asemat ovat löytäneet lataajansa. Lähes kaikki K-Latauksen asemat tarjoavat nopean pikalatauksen ohella myös suurteholatausta.
Koko vuoden 2021 latausmäärät kasvoivat 130 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. K-ryhmän mukaan kasvu oli ennakoituakin suurempaa.
Von Bonsdorff viittaa sähköautokannan yleiseen kasvuun. K-Auton myymistä autoista jo noin joka viides on sähköauto.
”Latauslukujen takana näkyy sähköautojen hurja kasvu. Lisäksi latausmäärien kasvuun vaikuttivat uudet asemat”, von Bonsdorff sanoo.
K-Latauksen asemilta ladattava sähkö on kokonaisuudessaan uusiutuva energiaa ja kotimaisella tuulivoimalla tuotettua.
LUE MYÖS
Sähköauton latausmarkkinalla on menossa melkoinen myllerrys – ”Tämä ei käy sormia napsauttamalla”
Laajentuminen jatkuu myös vuoden 2022 aikana. Yhtiö kertoo uusien avattavien asemien määrän ylittävän tuntuvasti viime vuoden lukemat.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/latausmaarat-kasvoivat-130-prosentil…
Ensimmäinen kiinteistöjen latauslaitemääriä koskeva tilasto valmistui.
Sähköauton kotilatauslaitteiden myynti on kasvussa.
Yksityistalouksiin, taloyhtiöihin sekä työpaikoille asennetaan yleisimmin 22 kilowatin nimellistehon antavia peruslatauslaitteita, ilmenee Sähköteknisen Kaupan Liiton (STK) tuoreista tilastoista.
Vuoden ensimmäisellä puoliskolla STK tilastoi 20 208 yksityiskäyttöön myytyä latauslaitetta. Näistä 11 763 oli peruslatauslaitteita, 8 267 hidaslatauslaitteita ja 178 DC-pikalatauslaitteita.
22 kilowatin peruslaite antaa tehonvalinnasta ja olosuhteista riippuen 3,7–22 kilowatin lataustehon.
”Tämä on hyvä vaihtoehto taloyhtiöille, joissa halutaan asentaa heti alussa riittävän kokoinen laite. Se palvelee asukkaita joustavasti myös myöhemmin, kun lataustarpeet todennäköisesti kasvavat auton vaihduttua uudempaan”, tiedottaa STK:n hallituksen puheenjohtaja ja Onninen Oy:n toimitusjohtaja Martti Forss.
Vaikka laitteen kyljessä lukee 22 kW tai 3x32A, alkuun päästään Forssin mukaan usein ilman isompaa sähköremonttia.
Kotitalouspistorasialla varustetut noin 2–3 kilowatin tehoiset latauslaitteet ovat tilastotietojen mukaan edelleen yleisiä.
Näissä laitteissa on varsinaisen sähköautokäyttöön tarkoitetun tyypin 2 pistorasian sijaan tavallinen maadoitettu kotitalouspistorasia ja ne muistuttavat usein rakenteeltaan autolämmityskoteloita, joiden tilalle niitä yleensä asennetaankin.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/koteihin-asennetaan-yha-enemman-sahk…
Vierailija kirjoitti:
Osta 200k€ mersu, niin putoaa 100k€ vuodessa.
Tesla 3 on parhaiten arvonsa säilyttävä auto hintaluokassaan. Käyttökulut 2 € / 100 km ja huoltokulut 0€
Mää taidan nyt kuitenkin pysyä tuossa kahden tonnin farkkudieselissäni vielä seuraavat viisi vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen kiinteistöjen latauslaitemääriä koskeva tilasto valmistui.
Sähköauton kotilatauslaitteiden myynti on kasvussa.Yksityistalouksiin, taloyhtiöihin sekä työpaikoille asennetaan yleisimmin 22 kilowatin nimellistehon antavia peruslatauslaitteita, ilmenee Sähköteknisen Kaupan Liiton (STK) tuoreista tilastoista.
Vuoden ensimmäisellä puoliskolla STK tilastoi 20 208 yksityiskäyttöön myytyä latauslaitetta. Näistä 11 763 oli peruslatauslaitteita, 8 267 hidaslatauslaitteita ja 178 DC-pikalatauslaitteita.
22 kilowatin peruslaite antaa tehonvalinnasta ja olosuhteista riippuen 3,7–22 kilowatin lataustehon.
”Tämä on hyvä vaihtoehto taloyhtiöille, joissa halutaan asentaa heti alussa riittävän kokoinen laite. Se palvelee asukkaita joustavasti myös myöhemmin, kun lataustarpeet todennäköisesti kasvavat auton vaihduttua uudempaan”, tiedottaa STK:n hallituksen puheenjohtaja ja Onninen Oy:n toimitusjohtaja Martti Forss.
Vaikka laitteen kyljessä lukee 22 kW tai 3x32A, alkuun päästään Forssin mukaan usein ilman isompaa sähköremonttia.
Kotitalouspistorasialla varustetut noin 2–3 kilowatin tehoiset latauslaitteet ovat tilastotietojen mukaan edelleen yleisiä.
Näissä laitteissa on varsinaisen sähköautokäyttöön tarkoitetun tyypin 2 pistorasian sijaan tavallinen maadoitettu kotitalouspistorasia ja ne muistuttavat usein rakenteeltaan autolämmityskoteloita, joiden tilalle niitä yleensä asennetaankin.https://www.kauppalehti.fi/uutiset/koteihin-asennetaan-yha-enemman-sahk…
Miellä on Teslan n. 500e maksava seinälatauslaite.
Säädettiin 3,5Kw teholle vaikka saataisiin 11kw. 3,5 kw teholla ladataan päivän kulutus ( n. 7,5-10kwh / 50km) alle 2,5-3h aikana aamuöllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa siis vältellä näitä vanhoja ja sähkötoimisia työsuhdeautoja?
Nimenomaan.
Kilometrikorvauksiin on tulossa muutos eli että sähköautoille olisi tulossa ns. nimellinen kilometrikorvaus johtuen täälläkin kovin mainostetuista miltei olemattomista käyttökuluista.
Minusta se on oikeansuuntainen kehitys.
Sähköautoille saattaa tulla oma kilometrikorvauksensa – se ei kuitenkaan välttämättä ole pienempi kuin bensiini- ja dieselautoilla
https://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/art-2000007060238.html
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa siis vältellä näitä vanhoja ja sähkötoimisia työsuhdeautoja?
Nimenomaan.
Kilometrikorvauksiin on tulossa muutos eli että sähköautoille olisi tulossa ns. nimellinen kilometrikorvaus johtuen täälläkin kovin mainostetuista miltei olemattomista käyttökuluista.
Minusta se on oikeansuuntainen kehitys.
Sähköautoille saattaa tulla oma kilometrikorvauksensa – se ei kuitenkaan välttämättä ole pienempi kuin bensiini- ja dieselautoilla
https://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/art-2000007060238.html
No tänä vuonnahan näitä työajoja kannattaisi tehdä sähköautolla. Tuossahan tienaa hyvin.
Kilometrikorvaus eli matkakorvaus on työhön liittyvistä matkoista maksettava rahamäärä, jonka työnantaja maksaa työntekijälle. Kilometrikorvaus on vuonna 2022 0,46 euroa kilometriltä.
Auton ei tarvitse olla oma, jotta voit saada kilometrikorvauksia.
Auton käyttövoimalla ei ole merkitystä, ja saman kilometrikorvauksen saa esimerkiksi sähköautolla. Ajoneuvon tyyppi sen sijaan vaikuttaa kilometrikorvauksen määrään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.iltalehti.fi/sahkoautot/a/054e761c-25e2-4977-9b67-a9bf87821…
Näin se vaan kehitys kehittyy. Kohta ladataan sähköautoa yhtä nopeasti, kuin bensalenkkari tankaa kärytintään
Menee vaan aika monta vuotta ennen kuin saadaan autoja jotka lataa 1000 kW teholla, varsinkin suuren ostajakunnan hintatasolle.
Mikä on kellekin monta vuotta. Kun kerran latausinfra on jo saatu tuolle tasolle, niin eipä siinä enää kovin montaa vuotta mene, kun jo vastaavalla teholla lataavia autojakin alkaa löytymään.
Jos siis niitä joku tavallinen autoilija edes tarvii. Normaalistihan sähköautot latautuu yön aikana kotona ja reissun päällä sitten ladataan samalla kun pidetään kahvi/ruoka/kusi/paska/runkku/pano/ihan mikä tahansa paussi. Kun nyt jo Ioniq vitonen lataa auton 10-80% 18 minuutissa, niin eipä sitä tuota nopeampaa latausta juurikaan matka-ajossa tarvita.
Mutta hyvä kun kehitys kehittyy ja tulee lisää mahdollisuuksia myös ammattiliikenteelle.
Ioniqillakin tuo on teoreettinen maksimi. Nopealla guugletuksella löytyi syyskuinen koeajo jossa sanottii:
"Tarkalleen 12 prosentista 80 prosentin varaukseen latautuminen kesti ainoastaan 21 minuuttia, joka Ioniq 5:n kulutuksella tarkoitti 225 km moottoritieajoa huonossa kelissä. Jo pelkällä 10 minuutin pysähdyksellä olisi toimintasäde kasvanut 130 km verran."
Kesällä siis 20 min tauko 2 h välein ja talvella vähän useammin tai pidempiä taukoja. Harvemmin tarvitsevalle tai vapaa-ajalla liikkuvalla varmaan ihan ok. Tuo tietysti vaatii sen että on reitti suunniteltu etukäteen sopiville asemille. Itselle tuo ei ole ok.
Tää se on hassun hauskaa kun sattumalta denialistit etsii (tai keksii) sen kaikkein äärimmäisimmän esimerkin ja range päätelmät sitten tietenkin juuri sen kaikkein äärimmäisimmän esimerkin mukaan :)
Kumman paljon nämä moottoritienopeudet on pyörineet sähköautokeskusteluissa siihen nähden, kuinka vähän niitä loppujen lopuksi päästään hyödyntämään rikkomatta lakia. Suomessa ei juurikaan pääse 120 nopeuksista naúttimaan kuin pääkaupunkiin mennessä ja sieltä lähdettäessä. Niiden pääkaupunkiin johtavien neljän moottoritien (joissa niissäkin satasen pätkiä) lisäksi Suomessa on vain parikolme muutaman kilometrin pätkää, joissa pääsee tuota kovasti korostettua "moottoritienopeutta" ajamaan. Lopuilla motareilla ajetaan normaalia satasta.
Suomessa on siis alle tuhat kilometriä moottoritietä ja sataakahtakymppiä pääsee ajamaan vähän reilussa puolessa niistä ja huom vain noin puolet vuodesta!
Suomessa on siis 454 000 kilometriä teitä ja vain muutamalla sadalla kilometrillä pääsee ajamaan puolet vuodesta 120 km/h ja kun siihen lisätään vielä tuo lainaamani kirjoittajan esimerkissä mainittu huono keli, niin tokihan tuollaisen esimerkin perusteella kannatta tehdä päätelmiä toimintamatkasta, vai kannattaako?
Tietenkään ei kannattaisi denialistien tarinoita sotkea faktalla, mutta kun minä en tuota paskanpuhumisen "jaloa" taitoa hallitse, niin pakko on tukeutua ihan todellisiin testeihin, joissa on ajettu sellaista maantienopeutta, mitä Suomen teillä yli 90 prosenttisesti todellisessa elämässä ajetaan.
Tässä ihan todellinen esimerkki kesäisestä rangetestistä latauksineen samaisella Ioniq vitosella:
Eli siis 200 kilometrin ajomatka normaalilla suomalaisella asfalttitiellä jossa nopeudet 60-100 km/h välillä. Lähtiessä 52% akkua jäljellä ja 200 kilometrin jälkeen 4%, eli akun varauksesta hupeni tuohon 200 kilometriin 48%, keskikulutuksen ollessa 16,8 kw/h satasella. Tuosta siis voidaan päätellä, että kesäolosuhteissa se range keskiverto maantiejossa on 400 kilsan haminoissa.
Mä otin ensimmäisen jutun joka tuosta Ioniqista tuli googlen haulla, en etsinyt enkä valikoinut. Enkä edes tiedä mitä tietä tuossa on ajettu tai missä kelissä. Lähinnä tuo todellinen latausnopeus kiinnosti. Tuo oli vain yksi todellinen testi varmaan monien joukossa. Oma tulkinta ajoista lopussa oli ehkä "vähän" kärjistetty. Etsimällä olisi varmaan löytynyt jokin talvitesti jossa mennään akkua lämmittämättä laturille, luulen ettei silloin päästä 220 kW lukemiin. Noita 200+ kW latureita ei nopeasti katsottuna näytä paljoa vielä Suomessa olevan ja tuonkin linkittämäsi videon lataus maksoi 50 c/kWh, joten ei kovin halpaa.
Anyway, omat matka-ajot alkavat pääkaupunkiseudulta ja 95 % niistä ajetaan teitä numero 3, 4/5 ja 7 koko 120 km/h päästä päähän, yleensä 130 tai 135 km/h vakkarissa, joskus tyhjällä tiellä ja hyvässä kelissä jopa 140 km/h, eli vähän laittoman puolella. Vasemmalla kaistalla pystyy pitämään riittävät turvavälit ja asfaltti on yleensä parempikuntoinen. 100 km/h tiet, ja jopa monet 80 km/h tiet, ovat myös moottoriteitä ja niissä on vastaava ajonopeus eli nopeusrajoitus +10...15 km/h, paitsi tietysti jonossa menen jonon nopeutta, en paljoa ohittele kuin ohituskaistoilla. Talvella tuohon ei tietysti päästä, silloin mennään kelin mukaan.
Jokatapauksessa, luulen että minulla tuo keskiarvokulutus tulisi paljon keskimääräistä isommaksi ajonopeuksista ja ajoreiteistä johtuen, eli joutuisin latailemaan vielä useammin. Nuo kattavat varmaan 60 % kokonaisajoista. Eli en ole keskiverto, enkä denialisti. Ostan sopivan sähköauton heti kun sellainen tulee eteen. Sellaista ei ole vielä valitettavasti valmistettu.
300KW laturi? Tuommoisella teollisuussähkövirralla saa akun taatusti paskaksi, eli lyhytikäinen siitä tulee.
Akkuongelmia tiedossa kun yritetään lyhetään latasujonoja. Ei onnistu.
Ei haittaa. Ostaa auton uutena, ajaa firman piikkiin 50 tkm vuoteen ladaten aina 100 % kun mahdollista. 3:n vuoden jälkeen on vielä akkutakuu voimassa ja eikun uutta alle.
Hyvä että kuitenkin myönnät sen, että teholataus ei ole akuille hyväksi.
Kyllä se auton valmistaja tietää miten niitä akkuja pitää ladata, hitaasti tai nopeasti, kylmässä tai kuumassa. Turha sinun on tässä litium-ionikemian ymmärrystäsi hehkuttaa, se on kumminkin jo monta vuotta vanhaa. Ne autot latautuu juuri niin kuin on tarkoitettu tuolla 350 kilowatin laturilla, joka automalli eri tavalla. Jotkut nopeasti, jotkut ei niin kovin. Akun ohjausyksikkö sen päättää minkälaista latausvirtaa se latausasema sinne milläkin hetkellä tunkee. Itse et voi päättää siitä lataustapahtumasta juurikaan muuta kuin että mille laturille ajat. Kotona voit rajoittaa töpselistä auton ottamaa maksimivirtaa.
Vierailija kirjoitti:
Sähköautoille saattaa tulla oma kilometrikorvauksensa – se ei kuitenkaan välttämättä ole pienempi kuin bensiini- ja dieselautoilla
https://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/art-2000007060238.html
Ei ole perusteita maksaa samansuuruista km-korvausta kuin polttomoottoriautoille.
Lisäksi tuleva km-perustainen käyttömaksu tulee olemaan suurempi kompensoimaan pienempiä käyttökuluja.
Niin tai ehkä reilumpaa on sanoa yksi huolto kahteen vuoteen vs. kaksi huoltoa kahteen vuoteen?
Tämä nyt on kyllä melko olematon etu mutta toki etu kumminkin.