Kokemuksia lähihoitajaksi opiskelusta vanhemmalla iällä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työn raskaus riippuu mihin sijoittuu, vanhustyössä on paljon nostoja, mutta jos työskentelee hyvä kuntoisten vanhusten kanssa vaikka päivätoiminnassa on työ huomattavasti kevyempää kuin ryhmäkodissa joissa suurinosa on sänkypotilaita.

Lasten kanssa "vauvojen puolella" on jatkuvaa pukemista ja vaipanvaihtoa, 3-6vuotiaiden puolella lapset ovat jo hyvin itsenäisiä, päiväkodissa lapsi toimii yleensä paljon omatoimisemmin kuin kotona.

Mielenterveys ja päihdetyön on lähinnä henkisesti raskasta ja väkivallan pelko on jatkuvasti läsnä ainakin niissä yksiköissä joissa näiden ongelmien kanssa ollaan todella syvällä. Samoin nuorisotyössä, nuorisotiloissa työ on yleensä rentoa ja hauskaa, mutta nuorisokodissa voi olla hyvinkin hektistä ja stressaavaa, tosin näihin hyvin usein vaaditaan sosionomin koulutus.

Olen hoivakodissa vanhustyössä enkä todella ketään nostele, sitä varten on koneet.

Mutta joudut kyykkimään, kääntelemään asiakkaita vuodepesuissa, kurottelemaan ja tukemaan esimerkiksi pyörätuoliin siirtäessä. Yleensäkin siellä joutuu olemaan epäergonomisissa asennoissa. Älä nyt viitsi höpötellä omiasi. Toki siellä on apuvälineitä, mutta eihän ne koneet kaikkea työtä tee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajokorttia ei tarvitse olla ellet ole kotipalvelussa, jossa tää on yleensä tarpeen.

Ikä on vaan alalla plussaa, se lisää luotettavuutta, kokemus tuo varmuutta.

Jos erikoistuttu lapsiin niin todellakin pääset opinnoissa helpolla sillä tiedät jo valmiiksi miten toimia minkäkin ikäisen lapsen kanssa, myös sinne päiväkoti maailmaan on tosi tärkeää saada eri ikäisiä ja sukupuolisia ihmisiä töihin, jotta lapset oppivat hyväksymään erilaiset ihmiset ympärillään ja luottamaan heihin.

Vanhusten puolella myös ikä on plussaa, nuoren hoitajan taitoihin ei vanhat ihmiset aina tahdo luottaa, itse nuorena hoitoalalla saanut paljon todistaa että tämä tyttö tietää mitä tekee.

Ei se ikä automaattisesti kenenkään työtaitoa paranna. Päinvastoin. Parhaita hoitajia ovat yleensä ne parikymppisenä alalle tulleet, joilla on jo nelikymppisenä parikymmentä vuotta työkokemusta. Paljon näkymätöntä tietotaitoa, joka karttuu vain töitä tekemällä ja kokemusta saamalla. Usein aikuisena alalle tulleet unohtavat tämän ja luulevat iän automaattisesti olevan etu, mitä se ei ole. Se voi aiheuttaa virhearvioita tai jopa vaaratilanteita hoidossa. En sano pahalla, mutta näin omien kokemusteni mukaan.

Täytin juuri 61 vuotta.

-ap-

Tunnen ikäisiäsi alalle kouluttautuneita, he ovat olleet nuorekkaita persoonia, joilla on ollut positiivinen asenne elämään ja sen todella huomaa, asiakkaat todella ovat kiintyneet heihin ja työ yhteisössä on sujunut helposti. Monesti niillä nuoremmilla on ollut enemmän vaikeuksia, lähinnä se oma asenne on ongelma, nuori saattaa todellakin luulla että työssä voi valita tehtävien välillä mitä haluaa tehdä ja mitä ei ja sitten valitetaan ja purnataan kun joutuu tekemään jotain mistä ei pidä, työ on paskaa ja niin edelleen, mitä tällä palstalla jatkuvasti kuulee näiden 20-30 vuotiaiden hoitsujen suusta...

Joopa joo.

On siinä se etu, että kun yli 60-vuotiaana opiskelee alalle, niin tietää jaksavansa tehdä töitä pari vuotta ennen eläkkeelle siirtymistä.

Vanhusten puolella myös ikä on plussaa, nuoren hoitajan taitoihin ei vanhat ihmiset aina tahdo luottaa, itse nuorena hoitoalalla saanut paljon todistaa että tämä tyttö tietää mitä tekee.

-vähän liian leimaava ja negatiivinen toi sun mielipiteesi. Vanhukset todellakin tykkää nuoristakin ihmisistä ja nuorilla yleensä fysiikka kunnossa ja moni vanhus tykkää positiivisista hoitajista. ☺️ Pääasia on hoitajan oma persoona, ei ikä. Oon siis lähihoitaja ja en lähtis siltä kannalta että onko huono olla nuori hoitaja vai ei. 🤣

Mutjoo etenki päiväkodeissa niin huonoo johtamista, väsymystä yms sekä harvan aikuisen oma persoona matchaa niin hyvin lasten kanssa että työilmapiiri olis hyvä. Mulla matsaa, mutta ongelma oli ne vanhat kyyniset vihaset työntekijät joiden mielestä en olis saanu tykätä mun työstä joten vaihdoin alaa. ☺️☺️☺️ Eli siis jos kaipaa yli huonoa johtamista ja ilmapiirejä nii suosittelen päiväkoteja! Vanhuspuolella nää asiat on ollu paremmin niissä muutamassa paikassa missä oon ollu.

Olen opiskellut nuorena lähihoitajaksi, mutta samalla linjalla oli silloin 60 vuotta lähenteleviä alanvaihtajia. He pärjäsivät opinnoissa hyvin ja työllistyivät heti, kuten kaikki muutkin halukkaat. Olen samaa mieltä, että asiakkaat luottavat lähtökohtaisesti enemmän ikää ja elämänkokemusta omaaviin työntekijöihin. Kannattaa jo opiskeluvaiheessa käydä määrätietoisesti läpi eri vaihtoehtoja, jotka voisi parhaiten sopia itselle. Esimerkiksi voit työllistyä asiakaspalveluun, näytteenottoon, henkilökohtaiseksi avustajaksi (myös kouluihin, työpaikoille yms.), kuntoutusyksiköihin, perhetyöhön, hammashoitoon, omaishoitoon lähihoitajaksi. Nämä ovat kaikki kevyempiä töitä kuin osastotyö kolmivuorona. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hae ihmeessä jos vähääkään kiinnostaa. Töitä riittää.

Niin, töitä riittää. Mutta minkälaisia töitä? Kannattaisi muistaa sanoa, että työ on raskasta, pienipalkkaista ja aliarvostettua, jossa esiintyy huonoa johtamista, työpaikkakiusaamista ja kohtuutonta henkistä painetta. 

Mutta toki jos ei välitä siitä mitään, niin sinne vaan. Mutta ei sitten mennä työterveyteen itkemään masennusta kun realismi paljastuu.

Tämä! Minäkin mietin samoja ajatuksia, ja käytyäni kotitalouspuolen peruskoulutuksen pääsin tekemään hoitoalan sijaisuuksia (aikoinaan se oli vielä mahdollista), koska töitä oli tarjolla ja paljon. En tietenkään ihan lähihoitajan, mutta kaikkea mahdollista muuta; sidoin ja rasvasin kinttuja, laitoin emätinpuikkoja ja silmätippoja jne. vaippaa vaihdeltiin ja kylveteltiin, ruoka-annoksia kuskailtiin ja lääkäreille vietiin, omaisia rauhoiteltiin. Melkein kaiken näin.

Samoin näin sen valtavan nokkimisen, ilkeilyn ja suosimisen työkavereiden keskuudessa. No, olinhan mä tietenkin kouluttamaton, mutta tein työni hyvin, ja esimies sanoi kerran kaikkien kuullen palaverissa, että "hänet mä ottaisi virkaan vaikka heti, käy prkele se koulu nyt"!!!!!! Se pisti muijat ruotuun.

 Olin aiemmin asiakaspalvelutehtävissä myyjänä, mutta työt loppuivat, kun ikää tuli, eikä ollut spesifiä osaamista tai nettitaitoja, joten jotain uutta piti yrittää. Hoitajatyyppiä en varsinaisesti ole, mutta halu auttaa on sydämessä. Ihan liian kilttikin kai olen, jopa omalla ajallani jäin usein tekemään jotain jonkun luo ja otin kauppaankin mukaani ostoksille  yhtä aivan ihanaa rouvaa, töistä lähtiessäni, en siis työaikana. Hänen mökilläänkin käytiin ja sienestettiin.

Tämä oli oikea elämän korkeakoulu. En ole kurjempia päiviä vielä koskaan kokenut. Vaikka olen väkevissä liemissä marinoitunut, järkytti se valtava pahuuden määrä. Miten julmia voivat naiset olla. 

Sairaudet sitten lopulta iskivät, ja koulunkäymättömien sijaisuudetkin loppuivat kuin seinään, mutta ei tullut mieleenikään lähteä oppiin tuohon, vaikka joka paikasta painostettiin. Ja selkä paljastui kuvauksissa sellaiseksi, että koko ranka on vinossa ja kierossa. samoin kaikkea muutakin löytyi. Kipuja oli jo ollut.

Onnea vaan, jos tuolle tielle lähdet, ei kai kaikilla kuitenkaan omiani vastaavia kokemuksia voi olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajokorttia ei tarvitse olla ellet ole kotipalvelussa, jossa tää on yleensä tarpeen.

Ikä on vaan alalla plussaa, se lisää luotettavuutta, kokemus tuo varmuutta.

Jos erikoistuttu lapsiin niin todellakin pääset opinnoissa helpolla sillä tiedät jo valmiiksi miten toimia minkäkin ikäisen lapsen kanssa, myös sinne päiväkoti maailmaan on tosi tärkeää saada eri ikäisiä ja sukupuolisia ihmisiä töihin, jotta lapset oppivat hyväksymään erilaiset ihmiset ympärillään ja luottamaan heihin.

Vanhusten puolella myös ikä on plussaa, nuoren hoitajan taitoihin ei vanhat ihmiset aina tahdo luottaa, itse nuorena hoitoalalla saanut paljon todistaa että tämä tyttö tietää mitä tekee.

Ei se ikä automaattisesti kenenkään työtaitoa paranna. Päinvastoin. Parhaita hoitajia ovat yleensä ne parikymppisenä alalle tulleet, joilla on jo nelikymppisenä parikymmentä vuotta työkokemusta. Paljon näkymätöntä tietotaitoa, joka karttuu vain töitä tekemällä ja kokemusta saamalla. Usein aikuisena alalle tulleet unohtavat tämän ja luulevat iän automaattisesti olevan etu, mitä se ei ole. Se voi aiheuttaa virhearvioita tai jopa vaaratilanteita hoidossa. En sano pahalla, mutta näin omien kokemusteni mukaan.

Täytin juuri 61 vuotta.

-ap-

Tunnen ikäisiäsi alalle kouluttautuneita, he ovat olleet nuorekkaita persoonia, joilla on ollut positiivinen asenne elämään ja sen todella huomaa, asiakkaat todella ovat kiintyneet heihin ja työ yhteisössä on sujunut helposti. Monesti niillä nuoremmilla on ollut enemmän vaikeuksia, lähinnä se oma asenne on ongelma, nuori saattaa todellakin luulla että työssä voi valita tehtävien välillä mitä haluaa tehdä ja mitä ei ja sitten valitetaan ja purnataan kun joutuu tekemään jotain mistä ei pidä, työ on paskaa ja niin edelleen, mitä tällä palstalla jatkuvasti kuulee näiden 20-30 vuotiaiden hoitsujen suusta...

Joopa joo.

On siinä se etu, että kun yli 60-vuotiaana opiskelee alalle, niin tietää jaksavansa tehdä töitä pari vuotta ennen eläkkeelle siirtymistä.

No tämä on totta ja tarvittaessa saikkuakin saa helpolla. Meille tuli yksi 55-vuotias lähäri duuniin, oli puolet ajasta saikulla ja puolet tekemättä mitään. Eläkkeelle saakka. En yleistä, mutta kyllä otti päähän. Mitä järkeä on opiskella alalle, jos paikat ei kestä?

Täytyy kyllä myöntää, että ihmisten kohtaaminen fyysisesti, siis vieraan ihmisen koskettaminen on äärimmäisen vastenmielistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajokorttia ei tarvitse olla ellet ole kotipalvelussa, jossa tää on yleensä tarpeen.

Ikä on vaan alalla plussaa, se lisää luotettavuutta, kokemus tuo varmuutta.

Jos erikoistuttu lapsiin niin todellakin pääset opinnoissa helpolla sillä tiedät jo valmiiksi miten toimia minkäkin ikäisen lapsen kanssa, myös sinne päiväkoti maailmaan on tosi tärkeää saada eri ikäisiä ja sukupuolisia ihmisiä töihin, jotta lapset oppivat hyväksymään erilaiset ihmiset ympärillään ja luottamaan heihin.

Vanhusten puolella myös ikä on plussaa, nuoren hoitajan taitoihin ei vanhat ihmiset aina tahdo luottaa, itse nuorena hoitoalalla saanut paljon todistaa että tämä tyttö tietää mitä tekee.

Ei se ikä automaattisesti kenenkään työtaitoa paranna. Päinvastoin. Parhaita hoitajia ovat yleensä ne parikymppisenä alalle tulleet, joilla on jo nelikymppisenä parikymmentä vuotta työkokemusta. Paljon näkymätöntä tietotaitoa, joka karttuu vain töitä tekemällä ja kokemusta saamalla. Usein aikuisena alalle tulleet unohtavat tämän ja luulevat iän automaattisesti olevan etu, mitä se ei ole. Se voi aiheuttaa virhearvioita tai jopa vaaratilanteita hoidossa. En sano pahalla, mutta näin omien kokemusteni mukaan.

Täytin juuri 61 vuotta.

-ap-

Tunnen ikäisiäsi alalle kouluttautuneita, he ovat olleet nuorekkaita persoonia, joilla on ollut positiivinen asenne elämään ja sen todella huomaa, asiakkaat todella ovat kiintyneet heihin ja työ yhteisössä on sujunut helposti. Monesti niillä nuoremmilla on ollut enemmän vaikeuksia, lähinnä se oma asenne on ongelma, nuori saattaa todellakin luulla että työssä voi valita tehtävien välillä mitä haluaa tehdä ja mitä ei ja sitten valitetaan ja purnataan kun joutuu tekemään jotain mistä ei pidä, työ on paskaa ja niin edelleen, mitä tällä palstalla jatkuvasti kuulee näiden 20-30 vuotiaiden hoitsujen suusta...

Joopa joo.

On siinä se etu, että kun yli 60-vuotiaana opiskelee alalle, niin tietää jaksavansa tehdä töitä pari vuotta ennen eläkkeelle siirtymistä.

No tämä on totta ja tarvittaessa saikkuakin saa helpolla. Meille tuli yksi 55-vuotias lähäri duuniin, oli puolet ajasta saikulla ja puolet tekemättä mitään. Eläkkeelle saakka. En yleistä, mutta kyllä otti päähän. Mitä järkeä on opiskella alalle, jos paikat ei kestä?

Se on pakko, jos työvoimatoimisto patistelee ja yleensä sieltä yritetäänt työntää lähihoitajan opintoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työn raskaus riippuu mihin sijoittuu, vanhustyössä on paljon nostoja, mutta jos työskentelee hyvä kuntoisten vanhusten kanssa vaikka päivätoiminnassa on työ huomattavasti kevyempää kuin ryhmäkodissa joissa suurinosa on sänkypotilaita.

Lasten kanssa "vauvojen puolella" on jatkuvaa pukemista ja vaipanvaihtoa, 3-6vuotiaiden puolella lapset ovat jo hyvin itsenäisiä, päiväkodissa lapsi toimii yleensä paljon omatoimisemmin kuin kotona.

Mielenterveys ja päihdetyön on lähinnä henkisesti raskasta ja väkivallan pelko on jatkuvasti läsnä ainakin niissä yksiköissä joissa näiden ongelmien kanssa ollaan todella syvällä. Samoin nuorisotyössä, nuorisotiloissa työ on yleensä rentoa ja hauskaa, mutta nuorisokodissa voi olla hyvinkin hektistä ja stressaavaa, tosin näihin hyvin usein vaaditaan sosionomin koulutus.

Sen takia kyselinkin työn fyysisestä rasittavuudesta, koska minulla on fyysisiä rajoitteita, joiden takia en pysty tekemään raskasta työtä.

-ap-

Lähihoitajana voi tehdä monenlaisia töitä, riippuen myös siitä minkä suuntautumisen valitsee. Esimerkiksi kehitysvammapuolella on töitä asumisyksiköissä ja päivätoimintakeskuksissa, joka on lähinnä ohjaamista eikä raskasta hoitotyötä. Työllistyä voi myös toimistohommiin tai esimerkiksi koulunkäynnin ohjaajaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työn raskaus riippuu mihin sijoittuu, vanhustyössä on paljon nostoja, mutta jos työskentelee hyvä kuntoisten vanhusten kanssa vaikka päivätoiminnassa on työ huomattavasti kevyempää kuin ryhmäkodissa joissa suurinosa on sänkypotilaita.

Lasten kanssa "vauvojen puolella" on jatkuvaa pukemista ja vaipanvaihtoa, 3-6vuotiaiden puolella lapset ovat jo hyvin itsenäisiä, päiväkodissa lapsi toimii yleensä paljon omatoimisemmin kuin kotona.

Mielenterveys ja päihdetyön on lähinnä henkisesti raskasta ja väkivallan pelko on jatkuvasti läsnä ainakin niissä yksiköissä joissa näiden ongelmien kanssa ollaan todella syvällä. Samoin nuorisotyössä, nuorisotiloissa työ on yleensä rentoa ja hauskaa, mutta nuorisokodissa voi olla hyvinkin hektistä ja stressaavaa, tosin näihin hyvin usein vaaditaan sosionomin koulutus.

Sen takia kyselinkin työn fyysisestä rasittavuudesta, koska minulla on fyysisiä rajoitteita, joiden takia en pysty tekemään raskasta työtä.

-ap-

Lähihoitajana voi tehdä monenlaisia töitä, riippuen myös siitä minkä suuntautumisen valitsee. Esimerkiksi kehitysvammapuolella on töitä asumisyksiköissä ja päivätoimintakeskuksissa, joka on lähinnä ohjaamista eikä raskasta hoitotyötä. Työllistyä voi myös toimistohommiin tai esimerkiksi koulunkäynnin ohjaajaksi.

Niin ajattelinkin. Ei minusta olisi esim. verikokeenottajaksi eikä peräpuikonlaittajaksi. Jokin sellainen työ, jossa ei ole turhan paljon lähikontaktia eikä fyysisesti raskaita toimintoja.

-ap-

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työn raskaus riippuu mihin sijoittuu, vanhustyössä on paljon nostoja, mutta jos työskentelee hyvä kuntoisten vanhusten kanssa vaikka päivätoiminnassa on työ huomattavasti kevyempää kuin ryhmäkodissa joissa suurinosa on sänkypotilaita.

Lasten kanssa "vauvojen puolella" on jatkuvaa pukemista ja vaipanvaihtoa, 3-6vuotiaiden puolella lapset ovat jo hyvin itsenäisiä, päiväkodissa lapsi toimii yleensä paljon omatoimisemmin kuin kotona.

Mielenterveys ja päihdetyön on lähinnä henkisesti raskasta ja väkivallan pelko on jatkuvasti läsnä ainakin niissä yksiköissä joissa näiden ongelmien kanssa ollaan todella syvällä. Samoin nuorisotyössä, nuorisotiloissa työ on yleensä rentoa ja hauskaa, mutta nuorisokodissa voi olla hyvinkin hektistä ja stressaavaa, tosin näihin hyvin usein vaaditaan sosionomin koulutus.

Sen takia kyselinkin työn fyysisestä rasittavuudesta, koska minulla on fyysisiä rajoitteita, joiden takia en pysty tekemään raskasta työtä.

-ap-

Lähihoitajana voi tehdä monenlaisia töitä, riippuen myös siitä minkä suuntautumisen valitsee. Esimerkiksi kehitysvammapuolella on töitä asumisyksiköissä ja päivätoimintakeskuksissa, joka on lähinnä ohjaamista eikä raskasta hoitotyötä. Työllistyä voi myös toimistohommiin tai esimerkiksi koulunkäynnin ohjaajaksi.

Niin ajattelinkin. Ei minusta olisi esim. verikokeenottajaksi eikä peräpuikonlaittajaksi. Jokin sellainen työ, jossa ei ole turhan paljon lähikontaktia eikä fyysisesti raskaita toimintoja.

-ap-

Esim. hammashoitajan työ

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työn raskaus riippuu mihin sijoittuu, vanhustyössä on paljon nostoja, mutta jos työskentelee hyvä kuntoisten vanhusten kanssa vaikka päivätoiminnassa on työ huomattavasti kevyempää kuin ryhmäkodissa joissa suurinosa on sänkypotilaita.

Lasten kanssa "vauvojen puolella" on jatkuvaa pukemista ja vaipanvaihtoa, 3-6vuotiaiden puolella lapset ovat jo hyvin itsenäisiä, päiväkodissa lapsi toimii yleensä paljon omatoimisemmin kuin kotona.

Mielenterveys ja päihdetyön on lähinnä henkisesti raskasta ja väkivallan pelko on jatkuvasti läsnä ainakin niissä yksiköissä joissa näiden ongelmien kanssa ollaan todella syvällä. Samoin nuorisotyössä, nuorisotiloissa työ on yleensä rentoa ja hauskaa, mutta nuorisokodissa voi olla hyvinkin hektistä ja stressaavaa, tosin näihin hyvin usein vaaditaan sosionomin koulutus.

Sen takia kyselinkin työn fyysisestä rasittavuudesta, koska minulla on fyysisiä rajoitteita, joiden takia en pysty tekemään raskasta työtä.

-ap-

Lähihoitajana voi tehdä monenlaisia töitä, riippuen myös siitä minkä suuntautumisen valitsee. Esimerkiksi kehitysvammapuolella on töitä asumisyksiköissä ja päivätoimintakeskuksissa, joka on lähinnä ohjaamista eikä raskasta hoitotyötä. Työllistyä voi myös toimistohommiin tai esimerkiksi koulunkäynnin ohjaajaksi.

Niin ajattelinkin. Ei minusta olisi esim. verikokeenottajaksi eikä peräpuikonlaittajaksi. Jokin sellainen työ, jossa ei ole turhan paljon lähikontaktia eikä fyysisesti raskaita toimintoja.

-ap-

Lähihoitajakoulutukseen ei kuulu verinäytteen ottamista, vaan se kuuluu sairaanhoitajaopintoihin. Ihonalainen pistos, esim. inskat opetellaan antamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työn raskaus riippuu mihin sijoittuu, vanhustyössä on paljon nostoja, mutta jos työskentelee hyvä kuntoisten vanhusten kanssa vaikka päivätoiminnassa on työ huomattavasti kevyempää kuin ryhmäkodissa joissa suurinosa on sänkypotilaita.

Lasten kanssa "vauvojen puolella" on jatkuvaa pukemista ja vaipanvaihtoa, 3-6vuotiaiden puolella lapset ovat jo hyvin itsenäisiä, päiväkodissa lapsi toimii yleensä paljon omatoimisemmin kuin kotona.

Mielenterveys ja päihdetyön on lähinnä henkisesti raskasta ja väkivallan pelko on jatkuvasti läsnä ainakin niissä yksiköissä joissa näiden ongelmien kanssa ollaan todella syvällä. Samoin nuorisotyössä, nuorisotiloissa työ on yleensä rentoa ja hauskaa, mutta nuorisokodissa voi olla hyvinkin hektistä ja stressaavaa, tosin näihin hyvin usein vaaditaan sosionomin koulutus.

Olen hoivakodissa vanhustyössä enkä todella ketään nostele, sitä varten on koneet.

Ala peukuttajat voisivat kertoa missä tilanteessa nostavat?

Ainoa mitä voi nostamiseksi voin sanoa on asukkaan jalkojen autto sänkyyn kun hän menee levolle. Kannattaa jo opiskeluaikana olla esim harjoittelussa fyssarin kanssa niin osaa huomioida itseään säästävät työtavat. Toki työssä pitää olla oudoissa asennoissa ja kyykyssä ja kurottaa, käyttää kaikkia neljää raajaa yhtä aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työn raskaus riippuu mihin sijoittuu, vanhustyössä on paljon nostoja, mutta jos työskentelee hyvä kuntoisten vanhusten kanssa vaikka päivätoiminnassa on työ huomattavasti kevyempää kuin ryhmäkodissa joissa suurinosa on sänkypotilaita.

Lasten kanssa "vauvojen puolella" on jatkuvaa pukemista ja vaipanvaihtoa, 3-6vuotiaiden puolella lapset ovat jo hyvin itsenäisiä, päiväkodissa lapsi toimii yleensä paljon omatoimisemmin kuin kotona.

Mielenterveys ja päihdetyön on lähinnä henkisesti raskasta ja väkivallan pelko on jatkuvasti läsnä ainakin niissä yksiköissä joissa näiden ongelmien kanssa ollaan todella syvällä. Samoin nuorisotyössä, nuorisotiloissa työ on yleensä rentoa ja hauskaa, mutta nuorisokodissa voi olla hyvinkin hektistä ja stressaavaa, tosin näihin hyvin usein vaaditaan sosionomin koulutus.

Sen takia kyselinkin työn fyysisestä rasittavuudesta, koska minulla on fyysisiä rajoitteita, joiden takia en pysty tekemään raskasta työtä.

-ap-

Lähihoitajana voi tehdä monenlaisia töitä, riippuen myös siitä minkä suuntautumisen valitsee. Esimerkiksi kehitysvammapuolella on töitä asumisyksiköissä ja päivätoimintakeskuksissa, joka on lähinnä ohjaamista eikä raskasta hoitotyötä. Työllistyä voi myös toimistohommiin tai esimerkiksi koulunkäynnin ohjaajaksi.

Niin ajattelinkin. Ei minusta olisi esim. verikokeenottajaksi eikä peräpuikonlaittajaksi. Jokin sellainen työ, jossa ei ole turhan paljon lähikontaktia eikä fyysisesti raskaita toimintoja.

-ap-

Lähihoitajakoulutukseen ei kuulu verinäytteen ottamista, vaan se kuuluu sairaanhoitajaopintoihin. Ihonalainen pistos, esim. inskat opetellaan antamaan.

Työpaikka koulutettuna voi ottaa verinäytteitä ja peräpuikkoja nyt kyllä joutuu antamaan ja tittelin mukaisesti lähellä olemaan.

Rajoitteesi kyllä pienentävät huimasti työpaikkoja, koulukäyntiavustaja?

Otapa yhteyttä kotikuntaan heillä kun on velvollisuus 'työllistää' pitkäaikaistyöttömiä ja kerro olevasi kiinnostunut koulunkäyntiavustajana toimimisesta ja mahdollisesta kouluttautumisesta. Palkka tosin on se kuuluisa 9€ ja voi olla ettei näin korona aikana onnistu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työn raskaus riippuu mihin sijoittuu, vanhustyössä on paljon nostoja, mutta jos työskentelee hyvä kuntoisten vanhusten kanssa vaikka päivätoiminnassa on työ huomattavasti kevyempää kuin ryhmäkodissa joissa suurinosa on sänkypotilaita.

Lasten kanssa "vauvojen puolella" on jatkuvaa pukemista ja vaipanvaihtoa, 3-6vuotiaiden puolella lapset ovat jo hyvin itsenäisiä, päiväkodissa lapsi toimii yleensä paljon omatoimisemmin kuin kotona.

Mielenterveys ja päihdetyön on lähinnä henkisesti raskasta ja väkivallan pelko on jatkuvasti läsnä ainakin niissä yksiköissä joissa näiden ongelmien kanssa ollaan todella syvällä. Samoin nuorisotyössä, nuorisotiloissa työ on yleensä rentoa ja hauskaa, mutta nuorisokodissa voi olla hyvinkin hektistä ja stressaavaa, tosin näihin hyvin usein vaaditaan sosionomin koulutus.

Sen takia kyselinkin työn fyysisestä rasittavuudesta, koska minulla on fyysisiä rajoitteita, joiden takia en pysty tekemään raskasta työtä.

-ap-

Lähihoitajana voi tehdä monenlaisia töitä, riippuen myös siitä minkä suuntautumisen valitsee. Esimerkiksi kehitysvammapuolella on töitä asumisyksiköissä ja päivätoimintakeskuksissa, joka on lähinnä ohjaamista eikä raskasta hoitotyötä. Työllistyä voi myös toimistohommiin tai esimerkiksi koulunkäynnin ohjaajaksi.

Niin ajattelinkin. Ei minusta olisi esim. verikokeenottajaksi eikä peräpuikonlaittajaksi. Jokin sellainen työ, jossa ei ole turhan paljon lähikontaktia eikä fyysisesti raskaita toimintoja.

-ap-

Lähihoitajakoulutukseen ei kuulu verinäytteen ottamista, vaan se kuuluu sairaanhoitajaopintoihin. Ihonalainen pistos, esim. inskat opetellaan antamaan.

Usko tai älä, mutta me otimme lähihoitajakoulutuksessa toisiltamme suoniverinäytteet. Kuului johonkin opintokokonaisuuteen, eikä kyseessä ollut edes erikoistumisopinnot. Tosin tämä oli vuosituhannen alkupuolella, että opintovaatimukset on saattaneet siitä muuttuakin. Näytteenotossa on lähäreitä työssä kyllä, toki he ovat työpaikkakoulutettuja eivätkä työskentele "kylmiltään". 

Mutta ap:n rajaukset ovat niin tarkat, että ei taida mikään lähihoitajan työ sopia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työn raskaus riippuu mihin sijoittuu, vanhustyössä on paljon nostoja, mutta jos työskentelee hyvä kuntoisten vanhusten kanssa vaikka päivätoiminnassa on työ huomattavasti kevyempää kuin ryhmäkodissa joissa suurinosa on sänkypotilaita.

Lasten kanssa "vauvojen puolella" on jatkuvaa pukemista ja vaipanvaihtoa, 3-6vuotiaiden puolella lapset ovat jo hyvin itsenäisiä, päiväkodissa lapsi toimii yleensä paljon omatoimisemmin kuin kotona.

Mielenterveys ja päihdetyön on lähinnä henkisesti raskasta ja väkivallan pelko on jatkuvasti läsnä ainakin niissä yksiköissä joissa näiden ongelmien kanssa ollaan todella syvällä. Samoin nuorisotyössä, nuorisotiloissa työ on yleensä rentoa ja hauskaa, mutta nuorisokodissa voi olla hyvinkin hektistä ja stressaavaa, tosin näihin hyvin usein vaaditaan sosionomin koulutus.

Sen takia kyselinkin työn fyysisestä rasittavuudesta, koska minulla on fyysisiä rajoitteita, joiden takia en pysty tekemään raskasta työtä.

-ap-

Lähihoitajana voi tehdä monenlaisia töitä, riippuen myös siitä minkä suuntautumisen valitsee. Esimerkiksi kehitysvammapuolella on töitä asumisyksiköissä ja päivätoimintakeskuksissa, joka on lähinnä ohjaamista eikä raskasta hoitotyötä. Työllistyä voi myös toimistohommiin tai esimerkiksi koulunkäynnin ohjaajaksi.

Niin ajattelinkin. Ei minusta olisi esim. verikokeenottajaksi eikä peräpuikonlaittajaksi. Jokin sellainen työ, jossa ei ole turhan paljon lähikontaktia eikä fyysisesti raskaita toimintoja.

-ap-

Onko trollausta vai oletko oikeasti noin pihalla? 

Hyvä ystävä jäi toimistotöistä työttömäksi 44-vuotiaana eikä työllistynyt uudelleen millään. Tais olla melkein 3 vuotta työttömänä. TE-toimisto ehdotti lähihoitajan tutkintoa aikuiskoulutuksena. Ystävä meni vähän pitkin hampain mutta kävi ilmi että aikuiskoulutus on vain 1,5 vuotta ja opintoja sai anteeksi vaikka kuinka kun oli ennestään taustalla joku tutkinto. Ystävä innostuikin alasta, ja piti opintoja helppoina vaikka oli pelännyt mm. jotain matikka- ja lääkelaskentajuttuja. Ystävä sai heti valmistuttuaan 49-vuotiaana vakituisen työpaikan isosta sairaalasta sisätautiosastolta ja on tykännyt työstään. Tekee kaksivuorotyötä ja tienaa mielestäni ihan hyvin lyhyeen koulutukseen nähden, jotain 45 000 euroa vuodessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajokorttia ei tarvitse olla ellet ole kotipalvelussa, jossa tää on yleensä tarpeen.

Ikä on vaan alalla plussaa, se lisää luotettavuutta, kokemus tuo varmuutta.

Jos erikoistuttu lapsiin niin todellakin pääset opinnoissa helpolla sillä tiedät jo valmiiksi miten toimia minkäkin ikäisen lapsen kanssa, myös sinne päiväkoti maailmaan on tosi tärkeää saada eri ikäisiä ja sukupuolisia ihmisiä töihin, jotta lapset oppivat hyväksymään erilaiset ihmiset ympärillään ja luottamaan heihin.

Vanhusten puolella myös ikä on plussaa, nuoren hoitajan taitoihin ei vanhat ihmiset aina tahdo luottaa, itse nuorena hoitoalalla saanut paljon todistaa että tämä tyttö tietää mitä tekee.

Ei se ikä automaattisesti kenenkään työtaitoa paranna. Päinvastoin. Parhaita hoitajia ovat yleensä ne parikymppisenä alalle tulleet, joilla on jo nelikymppisenä parikymmentä vuotta työkokemusta. Paljon näkymätöntä tietotaitoa, joka karttuu vain töitä tekemällä ja kokemusta saamalla. Usein aikuisena alalle tulleet unohtavat tämän ja luulevat iän automaattisesti olevan etu, mitä se ei ole. Se voi aiheuttaa virhearvioita tai jopa vaaratilanteita hoidossa. En sano pahalla, mutta näin omien kokemusteni mukaan.

Täytin juuri 61 vuotta.

-ap-

SÄHÄN OOT ELÄKEIÄSSÄ! Ei mitään mummeleita enää työelämään jumittamaan vaan työ- ja koulupaikat kuuluu nuorille.