Lue keskustelun säännöt.
Jos olet saanut masennusdiagnoosin, älä tee lasta
06.02.2021 |
Olet masentunut äiti ja sinun raskas arkesi on lapsesi lapsuus. Monet masentuneet luulee että se ihana vauva parantaa masennuksen ja elämä muuttuu ihanaksi.Ei se vaan muutu.Päinvastoin, kaikki alkaa tuntua entistä raskaammalta.Näin on käynyt kahdelle ystävälle.Olisi tehnyt mieli sanoa että tee abortti kun he kertoivat että vauva tulee.Nyt molemmat sairastuneet vaikeaan masennukseen ja toinen sairastui työuupumukseen vuoden töissä olon jälkeen.Hänen nuorin lapsi on 4 v. Molemmat ovat valittaneet että arki on liian raskasta.Lapsi ei nuku eikä jätä rauhaan.Mummoille viedään hoitoon monta kertaa viikossa ihan yöksikin.Nämä ovat niitä äitejä jotka katuu lapsen saamista loppuikänsä.Siitä vaan ei saa puhua.Älkää siis tehkö lapsia ellette ole psyykkisesti terveitä.
Kommentit (20)
Samaa mieltä. Mieheni sairastaa masennusta eikä siitä syystä ole ikinä halunnut lapsia. Tuntee ettei olisi hyvä vanhempi ja ei halua siirtää näitä omia geenejään eteenpäin. Arvostan hänen päätöstään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Öh, ihan kaikki ihmiset ovat joskus masentuneita. Jotkut hakee siihen apua, jotkut toipuu muuten. Tuo on vähän kuin sanoisi että jos olet joskus kokenut vastoinkäymisiä, et saa tehdä lasta koska ne leimaavat sinut loppuiäksi ja olet näinollen pysyvästi kelvoton vanhemmaksi. Joitakin masentaa perheettömyyskin.
Sillä tunnemmeko me kaikki olevamme joskus masentuneita ei ole mitään tekemistä ihmisen kanssa joka oikeasti sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta. Hän voi silti käydä normaalisti töissä jne. mutta muulla elämänsaralla on vaikeaa huolehtia edes itsestään.
Yritin pyytää sterilisaatiota masennuksen takia, koska pelkään lapsen saamista juuri ap:n mainitsemasta syystä. Lääkäri kieltäytyi, koska en muka masennuksen takia pysty ajattelemaan järkevästi ja voisin myöhemmin katua sterilisaatiota.
Miksei lasta voi vaan adoptoida toiselle perheelle.
Eikä se nyt ihan automaatio ole että ne mt-ongelmat aina periytyy, riskiä varmasti on enemmän.
Masennusdiagnoosin saa eläessään niin moni suomalainen, että jos kukaan heistä ei saisi saada lapsia, suomalaiset kuolis sukupuuttoon, kun on vielä liuta muitakin mielenterveysongelmia, joita sairastavat eivät sitten varmaan saisi lisääntyä.
Siitä olen samaa mieltä, että lasta ei tule hankkia, jos ei pysty siitä huolehtimaan, mutta kun useimmat toipuvat, olisi typerä antaa joku elämänmittainen lastensaantikielto.
Itse olen tehnyt sen päätöksen, etten edes yritä lisääntyä heikon mielenterveyteni vuoksi, mutta lievistä masennuksesta kärsivä voi olla hyväkin vanhempi, jos hoitaa itseään, toipunut sitäkin parempi. Lasta ei tietenkään tule tehdä toipuakseen, vaan lapseen tarvittavat voimavarat tulee olla käytössä ennen lapsen syntymää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksei lasta voi vaan adoptoida toiselle perheelle.
Eikä se nyt ihan automaatio ole että ne mt-ongelmat aina periytyy, riskiä varmasti on enemmän.
Onko lapset sinusta jotain heittopusseja, joita tosta vaan viskellään ympäriinsä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei lasta voi vaan adoptoida toiselle perheelle.
Eikä se nyt ihan automaatio ole että ne mt-ongelmat aina periytyy, riskiä varmasti on enemmän.
Onko lapset sinusta jotain heittopusseja, joita tosta vaan viskellään ympäriinsä?
Siinä vaiheessa jos huomaa että omat energiat ei riitä voisi olla parempi luopua niiden kasvattamisesta. Moni lapseton perhe olisi onnellinen tästä mahdollisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kukaa masentunu luule et lapsi parantaa sen
Älä yleistä. Ja ei, kaikki ihmiset ei todellakaa ole masentuneita, älkää sekoittako alakuloa kliiniseen masennukseen. Ootte väsyneitä!
Jos Sijaltainen nousisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei lasta voi vaan adoptoida toiselle perheelle.
Eikä se nyt ihan automaatio ole että ne mt-ongelmat aina periytyy, riskiä varmasti on enemmän.
Onko lapset sinusta jotain heittopusseja, joita tosta vaan viskellään ympäriinsä?
Siinä vaiheessa jos huomaa että omat energiat ei riitä voisi olla parempi luopua niiden kasvattamisesta. Moni lapseton perhe olisi onnellinen tästä mahdollisuudesta.
Tiedät varmaan, että tätä tapahtuu jo. Lapsia otetaan pois vanhemmiltaan, koska vanhemmat eivät pysty huolehtimaan. Se on kuitenkin niin traumaattista lapsellekin, ettei lapsia tule tuosta vaan viedä vanhemmiltaan aina, jos vanhempi saa masennusdiagnoosin. Ensisijaisesti yritetään tukea perhettä ja masentunutta.
Jos kaikista perheistä, joissa toisella vanhemmilla on mitään psyykkistä ongelmaa, vietäisi lapset, loppuisi adoptioperheet kesken. Adoptio on kallis, pitkä ja hankala prosessi. Ei kaikkia hyväksytä adoptiovanhemmiksi, eikä kaikilla ole siihen varaa.
Ei se ihan noin yksinkertaista ole. En ehkä suosittele hankkimaan lasta jos kärsii säännöllisiä rankkoja alamäkiä aiheuttavasta masennuksesta juuri kyseiselläkin hetkellä, mutta jos on siitä aiemmin kärsinyt ja ehkä vielä tulevaisuudessa niin kannattaa miettiä tapauskohtaisesti. Onhan se kuitenkin selvää että jos on valmiiksi rankkaa, lapsen kanssa on vielä enemmän mietittävää ja siinä mielessä mahdollisuus, että on vielä rankempaa. Sanon mahdollisuus, koska lapsen hoitaminen voi myös saada ne ajatukset toisaalle omasta pääkopasta ja siten auttaakin, sen varaan ei vain kannata laskea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri tästä syystä en lapsia halua. Huolehdin todella kehnosti edes itsestäni. Kaikki vähät voimani menee siihen, että jaksan töissä käydä. Kotona oikeastaan vain makaan ja tuijotan kattoa. Niin meni tänäänkin koko päivä. Olisi kamalaa jos mun vastuulla olisi pieni ihminen. Toki sitä varmaan tsemppaisi jotenkin kun on pakko. Mutta kuitenkaan en olisi sellainen touhukas äiti mitä haluaisin olla. Myös isäni oli masentunut ja minulle on jäänyt ikävät muistot hänestä, kun hän ei jaksanut olla kiinnostunut minusta juuri lainkaan, oli vaan keskittynyt omiin ongelmiinsa.
Masennuksest ei ole kokemusta, mutta ahdistuneisuushäiriöstä kyllä. Monen mielestä minunkaan ei varmaan olisi pitänyt lisääntyä, mutta AINA olen lapseni itse hoitanut ja saan heistä todella paljon iloa, enkä enää muista murehtia niin paljoa. Jokainen tietää olevansa todella rakas ja vaikka toisinaan olen ahdistunut, niin se ei heijastu lapsiini. Oikeastaan olen jopa paremmassa kunnossa, kuin ennen lapsia. Ennen pelkäsin lähes kaikkia sosiaalisia tilanteita, mutta nykyään nekin hoituu oikein hyvin, kun on ollut pakko mennä niihinkin tilanteisiin, joista ei välttämättä ennen kuvitellut edes selviytyvän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No just joo.
En minä masennuksesta kärsineen vanhemman lapsena todellakaan toivo, ettei minua olisi olemassa.
Järkyttävää yleistystä taas ja ymmärtämättömyyttä mielenterveysongelmien kirjosta.
Vierailija kirjoitti:
Öh, ihan kaikki ihmiset ovat joskus masentuneita. Jotkut hakee siihen apua, jotkut toipuu muuten. Tuo on vähän kuin sanoisi että jos olet joskus kokenut vastoinkäymisiä, et saa tehdä lasta koska ne leimaavat sinut loppuiäksi ja olet näinollen pysyvästi kelvoton vanhemmaksi. Joitakin masentaa perheettömyyskin.
Öh, eipä liioitella. Ihan kaikki ihmiset eivät ole koskaan sillä tavalla masentuneita, että täyttäisivät diagnostiset kriteerit.
Masennusdiagnoosi ei ole ikuinen.
Tee lapsi, jos sellaisen haluat ja uskot voimavarojesi riittävän. On pahempia sairauksia kuin sairastettu masennus.
Älä tee lasta, jos olet luonnehäiriöinen.
Itselle lapset ovat tuoneet tiettyä säännöllisyyttä elämään ja erilaista merkitystä, joten en osaa kyllä mitenkään katua. Ahdistuneisuushäiriöön olen hakenut apua ja se ei tee minusta heikkoa huonoa äitiä vaan päinvastoin näitä on tärkeää hoitaa ja hoidon takia kykenen ihan normaaliin elämään ja olen onnellinen. :)
Narsisteilta pitäisi lailla kieltää lisääntyminen.
Äitini on sellainen ja aiheuttanut kärsimystä läheisilleen.
Myös yhdellä kaverilla on narsistiset vanhemmat. Heidän yksi lapsi on golden child. Ja narsistisesta kasvatettu. Eriarvoinen lapsuus ei ole hyväksi kenellekään, mutta narsisti tekee sen lapsilleen ”hyvällä omatunnolla”.
Öh, ihan kaikki ihmiset ovat joskus masentuneita. Jotkut hakee siihen apua, jotkut toipuu muuten. Tuo on vähän kuin sanoisi että jos olet joskus kokenut vastoinkäymisiä, et saa tehdä lasta koska ne leimaavat sinut loppuiäksi ja olet näinollen pysyvästi kelvoton vanhemmaksi. Joitakin masentaa perheettömyyskin.